Pää räjähtää

Eilen lähdin kaoottisen päivän jälkeen kouluun minuutti sen jälkeen kun mies tuli kotiin. Kertokaa mulle miten helvetissä pitäis onnistua näyttämään freesiltä ja siistiltä kun oot just kaheksan tuntia huutanut ja tapellut hyppinyt hiekkalaatikolla? Kaikessa kiireessä päätin että nyt on sopiva hetki aloittaa Clapotis. Tulostin jymähti puolivälissä, pienellä väkivallalla sain sivut sieltä pihalle, puikot ja lanka kassiin, pikaripsiväri ja menoks. Joku idiootti on päättänyt, että bussin saapumisaika Espoon keskukseen on sama kuin junan lähtöaika. Puoli tuntia meni rattoisasti laiturilla istuskellen, miettien syntyjä syviä, kuten kellä kanssamatkustajista mahdollisesti on pommi mukana, tai entä jos joku tönäsee mut raiteelle kun juna tulee.

Yritin rauhoittua, jotenkin oli jäänyt vaihde päälle ja tuntui etten pysty olemaan paikallani. Kahlaan Clapotiksen ohjetta läpi. Cast on 2sts, kuulostaa hyvältä. On aina kivempi aloittaa pienemmällä silmukkamäärällä ja lisätä niitä sitten, tuntuu että työ etenee tosi joutuisasti. Row 1: P1, pfb. Row 2: Sl1, k1, pm, yo, kfb. PFB? KFB? FBI? Whatta? Varmaan jotain lisäyksiä. Ja tietenkään mukana ei ole kuin se yksi ainut sivu, ei mitään lyhenneselityksiä... Haa, soitanpa hotlineen. 0600-MARJUT, ja johan ratkeaa ongelmat! Kiitos avusta, guru! Totean, että tarvitsisin silmukkamerkkejä, ainakin yhden alkuun. En ole oikein varustautunut, saksetkin jäi kotiin. Ziina joskus esitteli hätävarakikkaa, missä sormus oli silmukkamerkkinä. Jos irrotan korvikset?

Kaiken tämän pohtimisen ja pähkimisen jälkeen tulee juna, ja jouduin toteamaan että siellä on niin ahdistavan täyttä ettei huvita neuloa. Joten kuuntelen Rammsteinia koko matkan, ja pikkuhiljaa saavutan jonkinlaisen tasapainon itseni kanssa. Juoksen halki Pasilan koululle, hoidan asioita ja saan sydämen tykytystä kun tajuan että yhtä haluamaani kurssia ei ole eikä tule. Saan luvan mennä Tapiolan lukioon suorittamaan joitain kursseja. Juoksen taas halki Pasilan, tällä kertaa kirjastolle, missä joku elämäänsä kyllästynyt pakkotyöllistetty hippi väittää, että sellaista lehteä kuin Ottobre design ei ole olemassa. Onpas, intän, mulle tulee se kotiinkin. Hippiäisen ilme kertoo että mitäs sitten täältä haet, ja kun kolmannen kerran tavaan kirjain kirjaimelta, hän onnistuu löytämään lehden tiedot koneelta. "Ai se ottobre kirjoitetaan yhteen!" hei, jos sana tavataan, yleensä kerrotaan jos johonkin kohtaan tulee välilyönti... No enivei, ko lehti ei tule pääkirjastoon. Tämän kyllä tiesinkin, en vaan viitsinyt kaivella muistin arkistoja ennen kuin juoksentelin huvikseni pitkin Pasilaa.

Seuraavaksi kipaisin mummille, jonka maito oli mennyt vanhaksi. Join sitten kahvini mustana, prkl. Mummilta kauppaan ostamaan vaippoja, junalle, bussille (jota onneksi tartti odottaa vain 10min), vihdoin kotona. Iltatee, BB (Alias nauhalle), nukkumaan. Ja sitten aloitetaan alusta.... No, onneksi tänään on perjantai, ja voin skipata tuon kouluvaiheen. Jotain positiivista siis.

Ehdin eilen neuloa yhden ihanan jutun Colinetten graffitista (siinä muuten nopeasti neuloutuva lanka!), mutta sen näettekin sitten vasta seuraavassa Ullassa, lällällää!

Kevennys: jos kysyt automaatilta tilisi saldon (siis ei tilitiedot, vaan vain saldo ruudulle), maksaa se nykyään yhden (1) euron. Revi siitä sitten huumoria. Pankin tiedotteessa (joka kyllä tuli jo aikaa sitten) todettiin että noston jälkeen saldo tulee yhä ruudulle maksutta. Ystävällistä.