Toivoa on

Ainakin toivoa on että lapset paranee, nyt on lääkkeet ja jos oikein positiivisesti kuulostelee, yskä on ehkä jo parempaan päin molemmilla. Saatiin myös Melindalle konsultaatioaika korvanenäblaablaa-lääkärille, että josko tarvii leikata kitarisat. Neiti ei ole nyt viikkoon syönyt oikeastaan mitään, en usko että ravintomerkitys on kovin suuri jos syö desin jugurttia ja viiden minuutin päästä köhii niin että kaik tulee pihalle... Jospa se tästä. Itsellä alkaa olla sellainen seinät kaatuu päälle -fiilis, joten olen suosiolla jättänyt siivoamisen ja vetäytynyt Gilmoren tyttöjen seuraan aina kuin mahdollista (harvoin mut kuitenki).

Runsaan television katsomisen seurauksena on toivoa myös Roguen valmiiksi saamisesta. Hihat ovat valmiit! Kyllä mä huokaisin helpotuksesta kun ne molemmat tuli kerralla, en olis kyllä jaksanut tehdä toista samanmoista ihan heti. Kuvassa hiha vain esittää olevansa pingotettuna, oikeasti se on vaan kuvattavana. Reunat on oikeasti hyvin siistit ja symmetriset, you´ll see later.

Aloitin vähän aivojumppaa:
Endpaper mitts, lankana Sandnessin Sisu. Tähän ihan likelle on thank god avattu pieni lankakauppa, kävin sieltä tätä sisua hakemassa kun kaapissa ei kerta kaikkiaan ollut mitään näihin sopivaa. Tuntuu aika piukalta käteen, mutta eiköhän kastelu tee osansa? Mallia on yllättävän nopea tällaisen vasta-alkajankin neuloa. Tavoitteena olisi saada nää valmiiksi nopeasti.

OMG. Naapuri on antanut oikeat lastenrattaat lapsilleen leikkeihin *sydämeen sattuu*. Mulla kun alkaa pinna kiristyä jo siitä jos muksut itse yrittää kiivetä minun vaunuihin. :D

Nyt katkes ajatus ja lapsetkin tappelee taas. Taitaa olla pinna kireellä niilläkin. Heip.