Cowl neck sweater

Saatiinkin jo nyt otettua kuvia. Ei tosin päästy ulos, eikä malli ollut muutenkaan kovin hehkeä..

Cowl neck sweater, koko xl
malli: Vogue knitting fall 2006
lanka: BBB Contessa (50% mohair 50% akryyli) n. 6,5 kerää =325g
puikot: 4mm ja 4,5mm
muutoksia: hihat ihan omalla ohjeella, ohjeessa kavennettiin ja levennettiin niin oudosti, ja hiha olis ollut 66cm pitkä kainalosta ranteeseen... Kavensin resorin jälkeen kuten ohjeessa, mutta vain kerran, ja siitä eteenpäin levennykset molemmissa reunoissa 2x1s joka 6.krs ja sitten joka 8.krs kunnes ohjeen mukainen määrä silmukoita. Neuloin myös pyörönä koko paidan. En tehnyt poolokaulusta vaan 2o2n ribbiä muutaman sentin, sitten kavensin nurjissa raidoissa parilla rivillä, hyvä tuli.

Jari otti paljon hyviä kuvia, näytin vaan ikävästi raskaana olevalta. Syötiin meinaan just lettuja ja se ei sovi mun muuten niin litteälle masulle ;). Nämä nyt saa kelvata.

ps. ne Bayerische sukat. Hullun hommaa. Mutta kiehtovaa. Voi vaan olla että menee puikot poikki ;)

Ei jaksa odottaa...

Kärsivällisyys ei nyt ole ihan pinnassa... Paita on vielä vähän kuivumassa, mutta ihan pakko postaa jo.

Se on ihana!

Yön mietittyäni päädyin tekemään lyhyen joustinkauluksen. Se onnistui hirmu hyvin.
Kuvailen ihan mallin kera sitten kun paita on kokonaan kuivunut.

Jocsun pipo. 68g merinovillaa kaksinkertaisena, 4mm puikot. Kiva tuli ja ohje ihan omaa sooloilua. Nyt jätskiä.

The draivi is back

Erinäisistä syistä johtuen en saanut Cowl neckiä valmiiksi hamsterikuun aikana. Niskat jumitti iltaisin niin, että tuntui et päässä vaan humisi. Joten koska hamsterikuukausi (ts.langanostolakko jos joku ei viel tiedä) on kuitenkin leikkimielinen haaste, en ottanut suurempaa stressiä työn valmistumisesta. Jään ehkä historiaan kaikkien aikojen pienimmällä hamsterisaldolla; 41g. Ainakaan ei ole mun silmään sattunut että joku olisi neulonut vielä vähemmän.. Pitäs saada joku jumbopalkinto tästä hyvästä! ;)

Tänä iltana sain viimein paidan valmiustilaan; enää puuttuu kaulus, ja siitä tulikin pieni pohdinta. Paita näyttää tosi kivalta päällä, ja siihen oikeastaan sopisi ihan vaan n.5cm ribbikaulus. Kaula-aukko vaikuttaa mun mielestä jotenkin suurelta, en oikein tiedä tulisiko turtleneckistä liian lörpsy mun makuun. Täytyy sitä vielä pohtia ja mallailla. Ehkä poolokaulus ei muutenkaan ole kevättä kohti se käytännöllisin?

Valitettavasti kameran patterit ovat pelaamassa Crackdownia, joten kuvia ei nyt tule. Mutta tulinpahan lepuuttamaan viimeisiä aivosoluja tähän koneen ääreen nyt kuitenkin. Otsikkoon viitaten, olen ollut oikein ahkera. Lainasin naapurilta Gilmoren tyttöjen ekan kauden 4 ensimmäistä jaksoa, istuin aamun sohvalla ja neuloin sekä nautin sarjasta mikä on just sopivan hömppis mulle (en ole sitä katsonut koskaan muuta ko hajajaksoja). Tein Jocsulle pipon, mistä tuli ihana. Aloitin Melindalle saapassukat, ja myöskin aloitin Eunnyn Bayerische-sukat, voi olla että tuli haukattua liian suuri pala kakkua.. Ihanaisia auringonlaskusukkiani edistin myös jossain välissä. Kaiken kaikkiaan hyvä fiilis, työt etenee jne. Seuraavaksi pitää keskittyä Rogueen.

Ihmettelen vaan, miksi olen tehnyt alle 15cm varrella lapsille sukkia. Samoin tumppuja on parit missä on alle 10cm varsi; ei sitten kerrassaan mitään järkeä! Jocsun tumppuja olen jo ajat sitten jatkanut joustinneuleella, nyt pitäs sukkia operoida myös ja parit uudetkin tarvitaan. Mummi teki jocsulle joululahjaksi sukat missä on 4cm varsi... hirmu käytännöllistä.

**
Lapsilla on suuri Salkkari-trauma. Jocsu ennätti piru vie nähdä pätkän sitä jaksoa, missä Annika veti liikaa viinaa ja oksensi lattialle. Oikeasti vain sen loppuhuipennuksen näki ennenkuin ehdin laittaa tv:n kiinni. Mutta ehti siinä vilauksessa tajuta, että
- Annika on oksentanut
- Annika on juonut viiniä (!mistä se senkin tajusi, kun pelkkä pullo oli latttialla!)
- Annika on nyt sairas

Ja huoli Annikasta oli kova. Selitin sitten ihan kuin asiat oli, että Annika oli juonut viinaa liikaa, että lapset ei viinaa saa juoda kun siitä tulee kipeäksi. Mutta että Annika on kyllä ihan kunnossa, se viedään lääkäriin ja kaikki on hyvin. Tästähän on nyt jotain pari viikkoa, ja yhä aihe on melkein joka päivä puheissa. Ja kas kävi niin, että seuraavan kerran Jocsu näki, kun kaikki vollotti kun Annika oli kuollut. Ei kuullut puhetta tai nähnyt mitään "raskauttavaa", suljin tv:n heti kun poika tuli alas. Mutta yhdisti piuhat jotenkin niin, että kun ne sen siskot kerran itki, niin Annika on kuollut. Ja kuoli koska joi liikaa eikä lääkäri auttanut. Voi tsiisus.

Tänään kuulin kun puhuivat Melindan kanssa kaksin tästä asiasta. Hyvin on ainakin oppi mennyt perille; jos juo liikaa niin kuolee...hmm. Mahtaakohan sille jäädä nyt joku trauma tästä? Ollaan paljon asiasta sitten puhuttu. Jotenkin on suloista kun lapsille kaikki on niin ihanan mutkatonta: Annika on kuollut, joten se on mennyt taivaaseen, ja siellä on (isomummin) Laku-kissakin, ja nyt Annika pitää siitä huolta. Ja näin siis ei ole Jocsulle selitetty, vaan ihan erillisistä asioista on itse yhdistellyt tietonsa.

No nyt jäin taas höpöttämään. Taidan mennä tuhisijoiden kainaloon nukkumaan ;). Huomenna kuvia!!!

Loppukiri

Hamsterikuukausi lähenee loppuaan. Olen ottanut paidan kanssa kunnon loppukirin, eilisen aikana tein yhden kokonaisen hihan! Tai siis, no, kainaloon asti, mut kuitenki ;). Nyt väännän pyörönä loppuun, kyllä se tästä valmistuu. Jarikin on sopivasti illan töissä. Paita näyttää ihanalta. Mä todella toivon että siitä tulee hyvä.

Eilen yritin laittaa lapsia päiväunille kun olivat molemmat niin puhki. Ei se oikein onnistu, Jocsu on niin vahvasti sitä mieltä että hän ei nuku, ja Melinda kävi kierroksilla. Mut sain ne hiljaiseksi kuitenkin, luin satuja, neuloin, kuvailin niille kesän värejä ym. Sovittiin että ollaan ihan hiljaa kunnes kello soi. Laitoin kännyn soittamaan tunnin päähän, ja jatkoin neulomista. Ajattelin, että mikäs tässä istuessa, kerrankin ovat hiljaa.. Melinda sit nukahti ja me läksittiin Jocsun kanssa leipomaan. Kovasti on ollut kiukunpuuskiin apua siitä että Joachim on saanut tehdä kaikenlaista pientä äidin/isin kanssa kaksin. Mut tietty kun aamulla just ajattelin miten kivasti kaikki on viime aikoina mennyt, meni tää päivä ihan penkin alle, mutta olkoot... Kai niitä kiukkuja itse kullakin välillä on.

Blogi on saanut lyhyessä ajassa yli 20 uutta lukijaa blogilistan kautta. Mainittakoon, että sen päivän aikana kun blogin nimi oli "Susannan tissit", tuli 7 uutta... hih. Mutta missäs te kaikki ootte? Kommenttirintamalla on ollut niin hiljaista! Olen kyllä itsekin ollut vaihteeksi todella huono kommentoimaan, helposti käy niin että pikaisesti vain lukee läpi. Ryhtiliikettä luvassa..

Nyt taidan lähteä luistelemaan, pitää näköjään kenttäkin kolata kun tuolla sataa jotain *toivottavasti se ei ole mitään märkää*.

Usvassa

Otsikko kuvaa parhaiten mun neulomisfiiliksiä, on kuin usvassa rämpis. Mukavaa, unettavaa, ei etene. Ei se mitään. Olen sitten vain suunnitellut ja pyöritellyt ihania materiaaleja käsissäni.

Naapuri kertoi eilen tehneensä unisukkia palmasta, ja mun piti heti päästä apinoimaan. Palma on niin ihanan pehmoista, ja vaikka onkin tekokuitu, niin ei hiosta. Kaikki tekokuidut ei hiosta, ja joissain on paljonkin hyviä puolia. Tsekkaa vaikka jumppavaatteittesi tai ulkoilupukusi matskut.. Enivei, naapuri tekas kaks paria illassa, mä sain illalla viis senttiä aikaan :D ja tänään sit sentään kertaistumalta loput.

Kaikesta mittaamisesta huolimatta toinen on toista senttiä lyhyempi, mut ehkei se haittaa. Mä en itseasiassa voi sietää tota keltasta lankaa, mutta sain sen mummilta synttärilahjaksi viime vuonna, ja tulipahan sille käyttötarkoitus.. Sukkia tulossa vielä toiset, laitan tarkemmat speksit sitten. (lapset toivoo kovasti että se tarkoittaa huomista)

Punainen mohairpaita on tässä tuloillaan. Toi helmataitteen kiinnineulominen on sitten työlästä! Mutta kuitenkin on takuulla helpompaa neuloa se kerralla kiinni, kuin sitten jälkikäteen ähertää neulan kanssa... Eiköhän tämä tästä ala etenemään vauhdikkaastikin, vois kuvitella.

**
Melinda halaili pylvästä tänään ja siinä sivussa jäi sitten huulenreuna kiinni pylvääseen, ja kun riuhtoi itteään siitä irti niin otti kielikin kosketusta. Tsiisus mikä huuto ja verimäärä! Varmaan ensimmäistä kertaa olin ihan sormi suussa, että mitä ihmettä nyt pitää tehdä, mistä tietää tarviiko lääkäriä vai ei. No onneksi on terveysneuvonta ja onneksi jari oli kotona. Eikä onneksi käynyt pahasti. Neiti on vaan nyt kovin itkuinen ja surullinen ja hirveesti sattuu. Varmasti sattuukin, hitsi mulla oli pikkunen rakkula suussa pari päivää ja teki mieli kirkua joka kerta ku suunsa avas. Lapset on ihmeellisiä! Nyt neiti onneksi rauhottui ja halusi kylpyyn. Toivottavasti saisi illalla jotain syödyksi.

Jocsun kanssa harjoiteltiin tänään ompelukuvien tekoa, ja selvästi aloitusaika osui ihan nappiin. Neula pysyy hyvin kädessä ja homman idea omaksuttiin nopeasti. Yksi kuva on jo melkein valmis! Voi miten oli poika onnellinen kun yhdessä sitä tehtiin, pitkälti toista tuntia.

Tänään kävi ilmi ei-niin-kiva ylläri, että jarin laiva tuleekin vasta sunnuntai-iltana takaisin. Huomaa taas että perheettömät suunnittelevat, mikäs siinä viettää kaikki vapaapäivät firman reissussa kun kotona ei kukaan odota. "mut se on vähän niinku koulutusristeily", tjaa, miksei siitä sitten saa palkkaa perkele. Äh ja pöh. Sinänsä ihan ok, koska jari ei todellakaan ole mitään ulkona käyvää sorttia. Mut silti musta on kurjaa että kaikki vapaat menee tässä.

Jaahas, täytynee laittaa konkkaronkka unten maille, jos vaikka itsekin ottais pienet iltatirsat ;).