Kaksi pientä hattivattia

Pitkän piiiitkän pohdinnan jälkeen meille muutti kaksi aivan ihanaa pienen pientä kissanpentua. Nyt kun on perehtynyt kissojen ravintoon ja hoitoon ja markettimössöjen suola/sokeri/viljapitoisuuksiin, sydäntä korventaa kun emme osanneet hoitaa edellisiä kissojamme niin että eivät olisi sairastuneet. Helppoa vedota siihen että silloin meillä ei ollut nettiä mistä tietoa löytyy tarjottimella, mutta olisihan niitä muitakin teitä ollut. En vaan tullut edes ajatelleeksi, että kaupan ruuissa voisi olla jotain vikaa, vaikka toisaalta, myydänhän sitä kaikenlaista sontaa ihmisillekin. No. Menneitä on turha murehtia, ja nämä kissat tulivat ja veivät sydämen aivan totaalisesti. Hetfield ja Copperfield eivät varsinaisesti olleet kovin seurallisia saatika sylikavereita, kun taas nämä sisarukset ovat jo nyt tiivis osa perhettä.
Oli tosi vaikea keksiä nimiä kissoille. Sitten ne vaan jostain tuli, Hilma ja Harmi. Tiedän yhden pikkutytön jonka nimi on Hilma, ja mietin että onko se nyt ok jos kissalla on ihmisen nimi. Mutta onhan monilla. Ja toisaalta se tyttökin oli kuvissa aina just tuollainen suloinen, pikkuisen ujo mutta totaalisen hurmaava, joten ajattelin että nimi sopii kuin nappi päähän. Ja tuo harmaa pörröpallo on suuri metsästäjä, ja on ilmiselvää että hän vielä aiheuttaa harmia, siis Harmi hän on.

Harmi ekana päivänä meillä. Rennosti sohvalla :D
Hilma nukkuu Jocsun sylissä.
Harmi löysi hyvän nukkumispaikan Hilman päältä, mutta tipahti lopulta pää eellä alas telineeltä :D
Hilma
Harmi
Nimi on enne, jep jep. Mut onko se nyt kissan syy jos puun kokoinen chili ei kestä kiipeilyä??? Menetettiin tuhansia lehtiä mutta kasvi on ihme kyllä vielä hengissä. Taitaa tarvita vähän leikkaamista syksyllä :D.


Kesä on ollut vähän omituinen, tavallaan ihana mutta niitä huonojakin juttuja on taas ollut ihan riittävästi. Siksi en ole oikein osannut blogatakaan mistään, kun olen niin surkea pitämään päätäni kiinni sellaisista asioistani mitkä ei ihan julkiseen levitykseen kuitenkaan kuulu...Plaah. Joskus olisi hyötyä anonymiteetista :D.

No mutta jollain on ollut mahtava kesä. Jocsu pääsi purjehtimaan pikkumummin kanssa. Vähänkö olen kade. Niiiiin kade. Mä en pääse varmaan ikinä.
Poju oli kuulemma ollut niin kuin olisi aina ollut veneessä. Hevossalmen silta oli herättänyt ihmetystä. Se oli minunkin lempparikohta nuorena, ja myöhemmin kun olin risteilylaivalla töissä. Jotenkin se vaan on niin hienoa kun se silta vihdoin menee edestä pois :).

Tänä kesänä Jocsu ja Melinda molemmat ihastuivat soutamiseen. Tämä kuva on purjehdusreissulta, mutta aiemmin oltiin mökillä pienen lammen rannalla, ja lapset soutelivat lampea päästä toiseen innoissaan. Se oli aika ärsyttävää kun olisin itsekin halunnut soudella :D:D.

On ollut ihanaa että lapset ovat saaneet olla kotona melkein koko kesän. Toisaalta olen välillä yhtä kyllästynyt kuin joskus kotiäiti aikoina, mutta enimmäkseen se johtuu siitä että Jocsulla on kuus vee megauhma ja Melinda ilmaisee tiukkoja mielipiteitään ERITTÄIN kovin sanoin ja huudoin. Kaiken pitäs tapahtua NYT ja just niinkuin hän tahtoo. Muistuttaa etäisesti....äitiään.

Kesä!

Kyllä on ihanaa kun on niin kaunis ilma! Aika menee pihaa rapsutellessa ja työjuttuja miettiessä. Eikös se niin ole et hyvin mietitty on puoliksi tehty? Mä ainaki toivon niin ;).

Kesäinen ihqumekko valmistui jo ajat sitten. Tästä tuli varsinainen palapeli kun kankaanpalat oli niin erikokoisia ja mallisia :). Kangas on vähän turhan villi mun makuun, mutta niin suloinen ja ihana, että villiys kääntyy voitoksi sitten kuitenkin. Kangas on Hilcon viimekesän mallistoa, kiitos Taru!

Sinne lennähti vähän kukkia ja perhosia lisääkin :D.

Eilen oltiin rullaluistelemassa ja Melinda otti mukaansa skeitin :). Siitä tulee snoukkatyttö, sano mun sanoneen.. Melindan housut myös tehty omalla kaavalla tässä jossain välissä. Ihan käsittämätöntä miten paljon tavaraa on jäänyt blogaamatta!

Jocsu halusi mun ja hänen yhteiseksi harrastuksesi rullaluistelun, mitä siihen nyt muuta voi sanoa ku ok.. Ensimmäisen kerran ikinä ostin jonkin harrastusvälineen vain toiselle lapselle. Jotenkin vain tuntuu että tää ei välttämättä ole Melindan juttu, ja taitaa neiti itsekin olla samaa mieltä, kun ei tullut tappelua ollenkaan.
Jocsu on syntynyt liikunnalliseksi. Luistimet jalkaan ja menoks, aivan käsittämätöntä. Miten se voikin olla niin taitava tosta vaan, ja luottaa itseensä niin paljon. Äiti sen sijaan meinasi mennä pariinkin otteeseen päin seiniä ja edelleen päälimmäisenä on ajatus "tää on sairaan vaikeeta".

Nyt mä vien lapset kirjastoon ja kävelylle, ja sitten illemmalla tulee tänne myyntiin iso pino neulavihkoja ihanissa väreissä!!! Vielä ehtii saada äitienpäiväksi!!

Liian kuuma!

Nyt saa pikkuhiljaa jo riittää tää helle. Onneksi tänään on vähän pilvisempää, hyvä syy olla aamusta hetki ihan iisisti kotosalla. Neule edistyy hitaasti mutta varmasti, tuoksuu villan ja aurinkorasvan sekoitukselta. Naapurin mummeli katsoi huivia ja sanoi: aika verkkoisen näköinen, liekö se sitten negatiivinen vai positiivinen asia? :D.

Vähän kesäkuvia mutsille, tuu jo takas!!!

Jocsu Muumitalossa "Äiti mä oon Nipsunmittainen!!!".

Jocsu Merenhuiskeessa "onko mummin veneessäkin tällaiset?".

Muumitalon takana on hyvä paikka halia.

Lintsillä Jocsu meni yksinään keinukaruselliin, äiti oli sydän syrjällään ja poikakin hieman ihmeissään. Jocsu on sellainen hurmuri että tytöt tulee aina häntä auttamaan vaikkei pyytäiskään, karuselliinkin pari kymmenkesäistä tuli auttaan laittamaan valjaat kiinni ja ohjasi ulos jne ;). Karuselli oli niin kiva että siinä käytiin vielä uudelleenkin. Hurjapää kävi myös äitin ja önön kanssa mm mustekalassa :D.

On se poika kai pikkaisen kasvanut parissa vuodessa...

Taidan parkkeerata terassille ja neulon huivin valmiiksi, on se hyvä kerran kesässä (vuodessa?) saada jotain valmista aikaan.

Kuvajaisia

Heinäkuu on ehkä tylsin kuukausi!!! Miten voikin olla niiiin hiljaista. Irl ihmiset ei ehdi nähdä tai jotku ei ehdi edes viesteihin vastata. Nettikin kumisee tyhjyyttään, varmaan omatki aivot on jotenkin off-asennossa. No huomenna sentään pääsemme retkelle kauas Keravan rajan tuntumaan.

Noo, kun näemmä on se ja sama mitä kirjoitan tai kirjoitanko niin kirjoitan sit mitä sattuu. Piristää sit edes äiteen päivää kun purjehdus on vissiin nykyään niiiin tylsää, että pitää ihan surffata välillä ;) PUS!
Naantalista löytyi bussi sivukujalta. Hymyilytti.
Takuuvarma kesälomalaisen säästökikka, yhden tripin hinnalla mehut koko perheelle, ja reiät purkkiin saa kätevästi neulepuikolla ;).
Keittiön ikkunaan lensi västäräkki, joka vietti pari tuntia pökerryksissä raparperin alla, ja zippaili sitten hissuksiin oreganon kupeeseen ja lensi sitten pois. Onneks ei kuollut, olisi ollut kamalaa ku lapsetkin tämän näki. Tästä päästiin taas kivasti aiheeseen "kuolee->haudataan->taivaaseen; mutta miten sinne taivaaseen pääsee???".
Puistosta bongattiin kivat lelut. Tosin polkuautot voitti aika pian.
Kivilläkin oli kiva hypellä.

Tänään on ollut kotipäivä, pihailua, raivoisaa siivoamista ja sen sellaista. Kyllä mä vaan olen niiiiiiin onnellinen että mun elämässä on nykyään myös jotain muuta kuin tämä. Melkein jo ahdistaa kun mun olemisella ei ole jotain selkeää funktiota, mutta on silti ihanaa pelailla ja leikkiä lasten kanssa. Nyt nukkuun, että jaksaa lähteä sinne kauas het aamusta.

Muumit nähty

Käytiin täällä. Aivan ihana paikka! En muista että koskaan olisin jostain saanut näin ristiriitaista tietoa etukäteen: jotkut olivat sitä mieltä että aivan rahan haaskuuta, tylsä paikka, kiskurihinnat jne, toiset taas puhuivat puolesta vuolain sanankääntein, jotkut eivät voineet käsittää miksi kukaan haluaisi viettää aikaa Muumilaaksossa, vain kävellen ympäriinsä, kun "ei siellä ole mitään varsinaisia aktiviteetteja". Meidän mielestä saari oli aivan upea, ja tekemistä olisi riittänyt vaikka kuinka, aikaa ja voimia sen sijaan ei. Hinnoista, sisäänpääsy (19e per nenä) tuntui ensin kalliilta, mutta rahalle kyllä saa vastinetta. Saarella saa viettää koko päivän, siellä voi uida, grillata, seikkailla metsässä, erilaisia satupolkuja löytyy ja tietysti kaikki muumimaailman talot, laiva ym. Muumien kanssa pääsee leikkimään hippaa ja peilistä ja ties mitä muuta, lisäksi pääsee teatteri Emmaan katsomaan näytöksiä, joita oli useita erilaisia päivän aikana. Varsin kohtuullinen hinta siis. Ja saarella ei ole sen kalliimpaa kuin muuallakaan: iso kahvi 1,90 (kertokaapa yksikin muu paikka mistä saa noin halvalla 2,5dl kahvia!!), softis 2,50, tuutit 2e ja puikot 1,6e. Lintsin hinnat oli melkein kaksinkertaiset kun niitä eilen katselin..
Metsästä löytyi Nuuskamuikkusen teltta ja Nuusku itse kertoilemasta tarinoita. Jocsulta tuli ankara tuomio: ei se oikeasti ole Nuuskamuikkunen, hän on vain pukeutunut. (Kaikki muut Muumihahmot pääsivät sitten kaiketi seulan läpi)
Naantali on ihana pieni kaupunki, minkä pienikin lapsi jaksaa kävellä päästä päähän (jos nyt on joskus saanut kävellä parkkista pidemmälle, hämmästytti että ihmiset todella menivät autolla hotellilta laaksoon, kun kävelymatkaa oli se vartti). Joka puolella oli penkkejä missä väsynyt matkaaja sai lepuuttaa jalkojaan. Asuttiin Naantalin kylpylän perhehotellissa, kiitos suosittelusta Tanja! Lapset uivat meressä mikä oli käsittämättömän kylmä, syötiin litratolkulla jäätelöä ja takas tultiin junan yläkerrassa, lapset tykkäs ja aikuiset olis tarvinneet ehkä korvatulpat :D. Ens kerralla tiedämme, että olisi ihan mahdollista lähteä aamulla junalla, päivä Muumilaaksossa ja illaksi kotiin, hotelliyö ei ole ollenkaan välttämätön.
Prinsessan kanssa lepäiltiin metsässä ja halailtiin. Sillä on joku ongelma tossa kielessä kun ei se pysy suussa..
Turussa käytiin (Jarin ehdotuksesta!!!) Lankabaarissa, mikä oli erityisen miellyttävä paikka. Ihania lankoja, Rowanin lehtiä (ja paljon muitakin), melkoisen iso valikoima lisätarvikkeita ym. Tykästyin nappilokerikkoon, mistä haluamasi napit kerättiin pieneen tinapurkkiin ja vietiin kassalle. Mä inhoan niitä muoviputkiloita! Kuvan sohvanurkkaus oli ihana, jotenkin tosi viihtyisä ja ikkunalaudallakin pääsi istumaan, ja makoilemaan (Melinda melkein sammui..). Kiva paikka, ollapa Helsingissäkin tällainen... Soukan Menitaan muuten ihan hyvin mahtuisi pieni tai isompikin sohvaryhmä, kun heivaisivat osan siitä halpahallitrikookrääsästä pois ;)

Nyt päivälenkille, aurinko paistaa!!!

Kuulumisia

Muutama kuva Tukholman reissulta. Vietettiin päivä Junibackenissa, mikä oli aivan upea paikka, mukavaa oli takuulla koko rahan edestä. Harmillista että satujunassa ei saanut valokuvata, pienoismaailma oli käsittämättömän hieno.
Taistelutoverit matkalla reissuun ;).
Mitä kuvassa? Löytyykö kissa? Entäs poika?
Junibackenissa tehtiin kasvomaalauksia (ilmaiseksi, mikä tuntui aivan käsittämättömältä!). Ei mun mielestä tarttis ihan näin suurimuotoisesti maalata, kun ei niistä väreistä kuitenkaan aina tiiä.. tämäkin luomus pestiin pois vartin päästä kun kutitti. Thank god sentään irtosi ihan vedellä.

Tänä vuonna molemmat lapset nukkuivat yläsängyissä, ilmassa leijailee pieni taistelun uhka; kuka onkaan yläsängyn valtias kunhan joku sängyn meille asti kuskaisi.. Ikea lähellä, sänky kaukana ;).


Sellaista. En nyt enempiä matkakuvia esittele, kun kaikesta huolimatta tämä kuitenkaan ei ole mikään perheblogi. No ei ole.

Mutta katsokaa mitä kummallista tapahtui Nöykkiksessä eilen!!! Keskellä katua! Ja bussissa! Didn´t see this coming... Sormet ristissä että pääsen joskus ensimmäisiä senttejä pidemmälle :D:D.
Merinovilla meets silver addis ;).

**
Noin muutoin onkin varsin surkeahko olo. Melkein ok muttei sitten kuitenkaan. Vähän niinkuin huimais koko ajan. Eilen kokeilin kenkiä missä oli 10cm kiilakorko, meinas taju lähteä ku jouduin niin korkealle. Ihan outoa. Ja kun mun pääkoppa on kuin lääkärikirja automaattisella find-toiminnolla, niiiin.... Paska fiilis ja väsyttää. Huomenna biitsille. Tai lääkäriin. Tai biitsille.

Takapihalla tapahtuu

Täällä on ollut ihana juhannus. Aattona oli hyvin tuulista ja sateista, grillasimme silti pihalla ja laitoimme pöydän aivan seinän viereen, niin että just just mahduimme kaikki katoksen alle ;). Tänään oli vieraita ja söimme masut täyteen, lapset skeittailivat, pyöräilivät, uivat ja riehuivat. Nyt on vähän puhki olo.
Takapihalla on tekemisen meininki, joka paikassa tapahtuu jotain, piha ei enää näytä hylätyltä viidakolta.
Neuropsyk sanoi, että olisi hyvä harjoitella joukkuepelien sääntöjä ihan rauhassa etukäteen, niin että on sitten hajua kun koulussa tms pelaillaan. Jotenkin tämä hahmotushäiriöjuttu vaikeuttaa joukkuepelin hahmotusta erityisesti. No mähän tunnetusti teen/ostan/hankin/rakennan ihan mitä tahansa jos siihen liittyy jokin opetustarkoitus. Pari viikkoa olin pohtinut että mistä taion rahat pöytälätkään, kun naapuri toi ovelle omansa, ja kysyi olisko meillä käyttöä. No on!!! Puhdistamisen jälkeen pelistä tuli oikein kelpo. (Mutta missä ihmiset oikein säilyttää näitä???)
Olen ollut taimikasvatuksessa ajoissa, mutta istuttamisessa sitten vähän myöhässä... Jotenkin ei tunnu niin kesältä! Mut kyllä ne sieltä tulee, zuccinikin kukkii jo.
Jocsua suututtaa ja harmittaa nykyään vähän kaikki ja vähän väliä. Aitaan on hyvä hakata päätä kun äiti on niiiin tyhmä ettei sitä enää kestä :D.
Tänä kesänä olen ostanut vain pari pussia siemeniä ja yhden tomaatin taimen, sekä pari ruukkuyrttiä. Kaikki muu on edelliskesänä poimituista siemenistä! Ja nämäkin samettikukat olen siemenestä asti itse kasvattanut. Aika mahtavaa, tämän kesän kun hoitaa kunnolla, niin ensi kesänä ollaan jo puutarhan suhteen melko omavaraisia, jei :D.

Tänään mulla oli epämääräinen kaipuu puikkojen pariin, kovasti tekis mieli neuloa mut eihän mulla ole edes mitään lankaa (ne kaikki 25kg on ihan tyhmiä)...

Viehkeää viikonlopunjatkoa!

Ympyröitä

Saippuakuplia... bubble bobble... ympyröitä, pyörylöitä, kiehkuroita. Taas mennään.


Aina nää vaan on niin hitti. Tein Melindallekin, mutten vielä kuvannut. Siitä tuli suloinen. Ja sitten vähän innostuin, ja tein kymmenen lisää, joillekin muille. Kuvia kunhan saan ne tikattua.
Kesä. En ollenkaan kyllästy ottamaan kesänvärisiä ihania hymykuvia!

Viikon Susanna ;)

Anteeksi taas pieni päivityskatkos. Tällä kertaa kävi niin, että minä muistin kerrankin ottaa töpselit pois seinästä ukkosella, mutta Elisalla eivät muistaneet ja näinpä heiltä hajosi joku dns-juttu, eikä meillä toiminut netti ennen lomaa. Lomapaikassa oli kyllä netti ja jotain blogeja kävinkin tiiraamassa pikaiseen, mutta jotenkin ei siellä huvittanut, tuntui että oli muutakin, kerrankin.

Me oltiin viikko Sääksjärven rannalla Lomakoti Kotorannassa. Uskomattoman kirkasvetinen järvi (tai oikeammin, Suomen suurin lampi), mukavia uusia tuttavuuksia ja etenkin kolmen tunnin välein tarjottava ruoka -voiko muuta pyytää? Lapsille oli niin paljon tekemistä luonnossa, että joka päivä nukuttiin päiväunet, ja tänäkin aamuna Jocsu kysyi, että miten se yö noin nopeasti katosi :D.
Neiti metsäkeiju rakastui metsässä samoilemiseen ja etenkin mustikoihin. Söi loman aikana varmaan pari litraa marjoja suoraan puskasta poimien, välillä vaan kuului tuhinaa ja laulelua: tulkaa poimiin mustikkaa! Hupsu, ihana tyttö.

Lähtiessä ei huvittanut ottaa lankaa mukaan, mutta ajattelin että sitten harmittaisi. Lopulta en osannut päättää, ja sitten mukana olikin kaksiin polvisukkiin ja yksiin tavallisiin langat -tai saishan niistä vaikka tumppuja tai pipoja jos huvittas. Aloitinkin punavalkoraidallisia sukkia ja toisen sain melkein valmiiksi, mutta jonnekin se aika katosi taas... Ei haittaa. Ylpeä olen siitä että kävin joka päivä vesijuoksemassa, tosin oli niin kylmää että ajallisesti ei ollut kyllä pitkäkestoista toimintaa, mutta sitäkin mukavampaa. Jocsu pääsi ratsastamaan, ja Melindakin kiipesi hevosen selkään, mutta ei sitten halunnutkaan liikkeelle. Ihan hyvä, hädintuskinhan se pysyi edes satulassa ;).

Päivällä Kampissa oli kaksi väsynyttä lasta, bussia piti vielä odotella ja isiä kaupasta. Kaikki penkit varattuina, mutta kas, mustan pörssin ikkunassa näkyy piirrettyjä. "äiti saanko mä istua tähän?" Ja siinä sitten istuttiin, kesätukkainen prinssi ja prinsessamekkoinen mustikkakeiju.

***
Novitakin tuli. Tarkoittanee että olen maksanut laskuni? hih. :D

Lauantaikatsaus

Äitiliini ennätti kylään ja vihdoin jopa muisti ottaa nivaskan lehtiä mukaansa, kuten uusimman Modan. Postiluukkuun oli myös saapunut se kaivattu kesän Novita-lehti. Mielenkiintoista, kun ensin kyselyyni tuli tylyhkö vastaus, että lehden tilaus on katkaistu koska ette ole maksaneet maksuanne jonka eräpäivä oli joulukuussa. Lähetin takaisin viestin, että onpas outoa, kun mielestäni olen kyllä maksanut, että täytyypäs tutkia asiaa. Sitten tuli yhtäkkiä viesti toiselta henkilöltä, yhdellä lauseella vain "laitan lehden sinulle tänään postiin". Ookay, onkohan se tilaus nyt voimassa vai ei? No parin viikon sisäänhän pitäs ilmestyä seuraavan numeron, että eiköhän se sitten selviä :D.
Novita oli niin samanmoinen kuin usein ennenkin, että todella jouduin pohtimaan olenko lukenut lehden jo. Mutta en ollut sit kuitenkaan. Jotain kivojakin kai oli, Modassa myös, mutta mitään erityistä ei jäänyt mieleen, koska pahasti töksähti mm. nämä:


Hirmu kivoja eikö vaan? Olivat sitä myös vuosi sitten ilmestyneessä Marie Claire Ideesissä. Eikö suomessa osata tehdä itse näitä lehtiä? En vaan tajua. Ja joo joo kallista työvoimaa ja pälä pälä, tekisivät sitten edes kunnolla kopionsa. Sillä jos pitää valita, niin kyllä mä mieluummin ostan nämäkin ohjeet ulkomaisena lehtenä, saapahan ainakin koko sivun kuvat, viis siitä et kielestä mitään tajua :D.

***
Ihan joka pihalla ei olekaan rantalentiskenttää ;) . Täällä asuu aika idearikasta porukkaa..


Ja loppukevennyksenä ensimmäisen sadon täysin kypsynyt chili. Siitä tulikin keltainen; olisiko Lemon Drop? Mä en enää muista onko niitä muitakin keltaisia lajeja, tai siis lähinnä oliko mulla muita keltaisia siemeniä. Hirmu kaunis, ja varmaan ehtii puska tuottaa toisenkin sadon tänä kesänä kun nämä kypsyi jo nyt.