Thursday, September 29, 2005

Vapaalankahuovutusta

Monessa blogissa on kokeiltu tai ainakin suunniteltu vapaalankahuovutusta. Idean taisi laittaa liikkeelle AnneV joku aika sitten. Mä sain tästä idean koko perheen askarteluhetkeen, missä samalla saa hyvin käytettyä kaikki langanpätkät ja töistä ylijääneet metrit. Ajatus oli, että lapset saa räiskiä lankoja niinkuin parhaaksi näkevät, ja lopputyöstä voisi sitten vaikka leikata sydämiä tms joulukortteihin, kuusenkoristeita, pakettikortteja jne.

Kas näin, otetaan yksi kappale lapsia (3v), kasa hahtuvanpätkiä, ja muita huopuvia lankoja. Löytyi huopasellekin käyttötarkoitus...


Tämän verran tein minä. "Loimilankojen" tarkoitus on pitää työ kasassa vaikka joka kohtaan ei sitten tulisikaan enempiä lankoja.


Jocsun taiteellinen näkemys. Uskokaa tai älkää, tämä vaati suurta keskittymistä, ja montaa langanpätkää hän tuijotti hetken, sanoi EI, ja siirsi toiseen kohtaan :D


Työ käärittiin tiukalle rullalle ja hellästi poika vei sen pesukoneeseen, kuin olisi suurempikin aarre. Mulla oli tässä siis alla froteepyyhe, ja sen päällä tyynyliina. En suosittele minkään froteisen käyttöä, työ jymähti siihen kiinni :D Lähti onneksi pienellä väkivallalla ihan vahingoittumattomana irti.


60 asteen pesun jälkeen. Kädet kuulemma pitää olla kuvassa, että näkee minä kokoinen se on. Mistä lie oppinut...

Kaiken kaikkiaan erittäin hauska kokemus. Ja siistiä hommaa, kun yleensä lasten kanssa askartelut valtaa puol kämppää..... Mä oon säästänyt kaikki hahtuvapätkät mitä nyt jää kun lankoja päättelee tms, ja olen käyttänyt niitä neulahuovutuksessa, mutta tulipahan uusi käyttökohde niillekin :D

7 comments:

Stricker said...

Hienoa taidetta! Tuota mun pitäis kokeilla myös tuon parivuotiaan kanssa ... voi tulla hasukaa hommaa, mutta ainakaan ei todellakaan kovin paljoa sotke :-).

Susanna said...

Suosittelen! Ja sillai yksinkertaista, että lapsi saa oikeasti ihan itse tehdä, ei tarvi kädestä pidellä, ja Jocsu ainakin tykkää sellaisesta, ns. luovasta askartelusta.

Mä ajattelin tämän ekan työs iskeä kehyksiin seinälle, kun poika on siitä niin kovin ylpeä.

Kati E said...

Eli parempi olis jos pistää ihan vaan tyynyliinan päälle???

laurakoo said...

Tulipa hieno! "Kädet kuulemma pitää olla kuvassa, että näkee minä kokoinen se on", fiksu pikumiäs!

Carita said...

Kivaa, pitääpä meidänkin kokeilla mitä saadaan aikaiseksi !

AnneV said...

Pitäisköhän mun tarjoutua sellaiseksi kiertäväksi askartelutädiksi, jonka kans vois kokeilla ja touhuta kaikkia jutskia? (Näitä sanoja kadun varmaan myöhemmin.)

Mulle on jäänyt ilmeisesti ikuinen trauma lapsuudesta, kun olin seurakunnan kerhossa eikä siellä tehty KOSKAAN mitään kivaa... paitsi kerran kun askarreltiin helmistä jotain. Ja just sinä päivänä sekä äiti että isä oli lähteneet töistä aikaisemmin ja tulivat mua hakemaan tarhasta kesken päivän, että päästiin lähtemään mökille. Eikä tästä ole kuin noin... 30-odd years ja vieläkin harmittaa.

Jocsu näyttää kyllä ihanan uppoutuneelta hommiinsa. Noin sitä pitää!

Susanna said...

Kati, joo ihan vaan tyynyliina riittää varmasti. Mulla oli hämärä muistikuva että joku jossain puhui pyyhkeestä, enkä ehtinyt tarkistella, niin laitoin sitten senkin :D

Laura, Jocsu poseeras viime talvena aina huovutettujen töiden kanssa, siitä tämä käsi-innostus.