Tuesday, October 11, 2005

Ahdistaa ja itkettää

Puran nyt tämän oloni tänne, kun ei oikein ole muutakaan paikkaa. Älä lue jos ei kiinnosta.

Eilisessä lehdessä oli juttu pikkuvauvasta, joka oli tippunut autosta ja kuollut sitten bussin alle. Melindan ikäinen tyttö. Oli pakko käydä lehti ostamassa. Viimeiseen asti uskoin ja toivoin että se on ollut joku onnettomuus, että auto on ollut paikallaan ja lapsi leikkinyt siellä tai jotain, mutta ei, taas kerran jonkun typerän idiootin ihana pieni lapsi joutui kärsimään, kun vanhempia ei kiinnosta lapsen turvallisuus. Mietin tätä juttua koko illan, ja yöllä se tuli uniini ja nyt vielä aamullakin ahdistaa.

Luin uutisen vielä uudelleen. Kyllä, auto oli ollut liikkeessä. Ihmetellään miten takaovi on päässytkin aukeamaan. Mun mielestä aivan tarpeetonta edes pähkiä tuollaista, jos lapsi on oikein kiinni turvakaukalossa/istuimessa, ei ole mitenkään mahdollista päästä siitä tippumaan, vaikka miten ovet aukeaisi.

Mulla on hyvin jyrkkä kanta näihin autoasioihin. Lapsia ei viedä metriäkään autossa ilman turvaistuinta, piste. Joku aika sitten olen käynyt kaksi keskustelua aiheesta, ilmaisten kantani hyvin selvästi. Ensimmäinen vastapuoli ei kai edes tajunnut, miten typerältä kuulosti sanoessaan, että "no, en mä tiiä, oon mä välillä ottanu tytön mukaan sylissä, kun en oo jaksanu hakea kaukaloa". EN OLE JAKSANUT HAKEA KAUKALOA. Siis voi vittu oikeasti, toivottavasti luet tämän ja häpeät. Toinen äiti kertoi, että lapsensa on naapurin matkassa käymässä kaupassa. Ihmettelin miten kaikki mahtuu autoon, kun lapsia oli mukana enemmän kuin autossa istuimia. "No, eihän se nyt niin pitkä matka ole, se nyt niin kovasti halus mukaan". Niin pistää vihaksi. Miten voi aikuinen ihminen olla noin tyhmä, välinpitämätön ja huolimaton????? Oma lapsi kyseessä, eikä välitetä yhtään. Pitäs vetää turpiin ja kunnolla.

Kukaan ei takuulla ansaitse kokea lapsensa kuolemaa, mutta en kyllä kykene tuntemaan kovin suurta sympatiaa vanhempia kohtaan, jotka itse, omalla toiminnallaan aiheuttavat lapsen kuoleman. Kärsikööt.

Kiitos, helpotti.

16 comments:

kannibaalipupu said...

Itse puin samaa, vaikkei lapsia itsellä olekaan. Miten ovi Voi aueta vahingossa, ja Pieni Lapsi päästä putoamaan siitä? Epäilemättä Isällä on vähän huonot fiilikset. Eikä pohtiminen enää poista tapahtunutta.. Surku.

Jenni said...

Olen täysin samaa mieltä. Meillä ei ole omaa autoa ja Nikon istuimen (joka muuten valittiin turvallisuuden, ei helpon asennuksen takia) kanssa on joka kerta kamala venkslaaminen + että istuin on painava. Ja joka ikinen kerta teemme sen vaikka olisi kuinka kiire.

Hämmennyin itsekin omista tunteistani kyseistä isää kohtaan, mutta en pystynyt tuntemaan muuta kuin syvää inhoa.

Toinen on sitten nämä lapsi liinaan ja autoon / lapsi liinaan ja veneeseen (äidin pelastusliivejä valitessa on "toki" huomioitu myös lapsen paino). Voi kristus, ollaan niin lapsimyönteisiä ettei viitsi edes nähdä turvaistuimen/pelastusliivien vaivaa. Käytin itsekin Nikon kanssa liinaa - järjellä varustettuna.

t. toinen nipo-nipo-nipo josta lepsummat saa ajatella mitä haluavat.

Lankakomero said...

60-luvulla ja vielä 70-luvullakaan ei useimmissa autoissa vielä turvavöitä ollut lapsilukoista puhumattakaan ja silloin oli ohjeena, että lapset takapenkille. Muistan kuinka kerran minä ja 2 serkkuani matkustimme auton hattuhyllyllä! Minua on myös vuoden-kahden vanhana kuljetettu moottoripyörällä isän ja äidin välissä! Ajat muuttuvat ja turvallisuus paranee, mutta kaikkea ei voi tässä elämässä hallita, vaikka kuinka yritettäisin vaarat eliminoida. Uskon, että ihmisen elinpäivien pituus on ennalta säädetty. Sääliksi käy vanhempia. Jossain oli, että olisivat pakolaisia, joten kulttuurierotkin selittävät osaltaan tapahtuneen.

laurakoo said...

Luin tuota samaa juttua ihan kauhuissani ja ymmärrän myös, että "liippasi läheltä". Omia lapsukaisia kun ei vielä ole, niin en tuota turvaistuinasiaa niin ajatellut, mutta muuten olen kyllä tosi tarkka: jos oon kuski, en maista tippaakaan, kaikilla on oltava turvavyöt, eikä kyydissä - eikä varsinkaan missään takaluukussa - ole yhtään ylimääräistä matkustajaa.
Tästä huolimatta nousin tasan kuukausi sitten autoon, jonka kuljettaja oli päihtynyt (turha varmaan mainita missä kunnossa itse olin...) Ulos ajettiin ja lujaa... Iltalehden tämänpäiväinen "Juoppo ajoi päin kalliota, takapenkkiläiset kuolivat" sai puolestaan palan nousemaan mun kurkkuun.

merja said...

joo oon täysin samaa mieltä muiden kanssa tosta asiasta...kauhea tapahtuma,itel oikein selkäpiitä karmi kun ajettiin broiden kans siitä ohi... kaveri oli muuten kuullu, et kyseessä olisi ollut kosovolainen perhe...joten saattaahan olla, että he eivät ole ikinä kuulleet turvaistuimesta tms. mutta yhtä juttua en allekirjoita:www.iltalehti.fi,keskustelu aiheesta oli jonkun kommentti tyyliin näin:"ei tuollaista voi sattua kun korsossa, koska eihän ne ees välitä lapsistaan" saattaa olla ettei joku välitä,mutta miksi yleistää ja samanlainen juttu olisi voinut tapahtua vaikka missä muualla!
(älkää ny luulko, et puolustelen täs jotenkin kuskia, joka tekee noin typerän mokan, vaan entistä asuinpaikkaani KORSOA, joka oikeesti oli ihan hyvä paikka asua=)

Susanna said...

Musta oli ikävää myös se että leimattiin heti lööpissä isä syylliseksi - äiti oli kuitenkin ollut kyydissä myös.

60-luvulla luultiin että tupakka on terveellistä. Kehitys etenee, kuin myös turvallisuus. Myös kaikenmaailman hörhöjä on liikenteessä enemmän kuin ennen, aina ei ole omasta taitavuudesta kiinni kuin käy. Jos on määrätty että kuolee päivänä x, miksi sitten on mitään turvallisuuskeinoja, miksi taistellaan terrorismia vastaan tms, jos kerran jokaisen elämänkaari on jo päätetty? Eihän silloin millään olisi mitään väliä.

Kristel said...

Mä en pystynyt lukemaan sitä juttua kun tuli niin jumalattoman paha mieli. Nean ikäinen tyttö, joo... :( Hesarin tuoreista bongasin uutisen, ja sitten välttelin iltapäivälehtiä tiiviisti vaikka normaalisti ostan vaikka kahviseuraksi.

Jotenkin kuvittelisi että nykyään ihmiset saa tarpeeksi liikennevalistusta että joku valo aivoissa syttyisi.

Anonymous said...

Täältä löytyy kans yks jyrkän kannan omaava, en jaksa ymmärtää niitä jotka ottavat lapsen autossa syliin koska "eihän sen voi antaa itkeä". Mistä näitä nössöjä oikein sikiää? Ei jakseta/uskalleta olla aikuinen ja ottaa vastuu lapsen turvallisuudesta, lapsen annetaan päättää jopa siitä, ovatko he autossa turvaistuimessa vai ei. Ja kyllä, minäkin olen lapsena matkustanut vailla istuimia ja turvavöitä ja on vain tuuria että olen hengissä. Olen syvästi kiitollinen että turvallisuusasiat ovat kehittyneet niistä ajoista. Sujuvasti vain jotkut näyttävät unohtavan että autojen nopeudet ovat kasvaneet niistä ajoista ja ajotavat ovat paaaaljon hurjempia kuin 60-70-luvulla.

Kati E said...

Mä kans päivittelen tätä juttua... Ihan oikeasti haloo hyvät ihmiset! Miten joku voi olla noin tyhmä ja välinpitämätön! S*tana sentään!

Susanna said...

nimetön, tuota minäkin olen ihmetellyt. Tai että otetaan syliin kun pitää imettää. Imettää voi vaikka vauva on kaukalossa, se ei ole mukavaa, mutta mahdollista. Jos lapsi hermostuu, pitää pysähtyä. On niitä itkuraivareita meidänkin autoreissuilla nähty...

Tiina said...

Aivan järjettömältä tuo tuntuu. Kummaa se on miten ihmisille ei mene tuo turvaistuin juttu jakeluun. Itsekin olen ilman istuimia lapsuuteni kulkenut ja siskoani muistan kuljetetun avonaisessa vaunukopassa takapenkillä, hän sai ensimmäisen turvaistuimensa (korokkeen) 6 vuotiaana joskus 80 luvun puolivälin jälkeen.

nanna said...

Ihmettelin minäkin omaa reaktiota, kun ensimmäinen tunteeni ei ollut sääli vaan käsittämätön raivo niitä vanhempia kohtaan. Kun nyt on kaikki turvaistuimet ja lapsilukot oviin (haloo, ei kai se ovi nyt ihan itsestään aukea ja varsinkaan vauvan voimin) keksitty, miksei niitä käytetä???
Silloin ajalla ennen turvaistuimia ja -vöitä ei muuten tainnut autoissa olla takaoviakaan, ainakaan kovin usein.

Lankakomero said...

Tottakai turvallisuudesta pitää pitää huolta, en minä sitä kiistäkään ja itsekin aina huolehdin, että kaikilla on turvavyöt kiinni, mutta tuohon elämänpäivien pituuden ennaltamääräytymiseen uskominen helpottaa vaikeissa tilanteissa esim. jos läheinen kuolee. Elämä kun ei kuitenkaan ole hallittavissa, vaikka kuinka haluaisimme ja mitkään turvatoimet eivät sitä estä, että me kaikki kuolemme joskus. Itsekin ahdistuin uutisesta. Minä tunnen raivoa vanhempia kohtaan, jotka tuhoavat lastensa terveyden roskaruoalla, välinpitämättömyyttä se on sekin.

Anonymous said...

Kamala uutinen, mutta arvelin heti lööpit nähdessäni, että kyseessä on todennäköisesti perhe, joka ei ole aivan integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Näin kauniisti sanottuna...

Itse olen liikenteessä kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka yleistä on, että lapset eivät ole turvaistuimissa eivätkä edes turvavöissä. Kyllähän me 70-luvulla matkustettiin ilman turvavöitä ja miten sattuu, mutta että nykypäivänä!

Itse en liiku lasten kanssa autolla ilman asianmukaisia turvaistuimia edes lyhyttä matkaa. En ikinä selviäisi siitä, jos lapsille sattuisi jotain minun välinpitämättömyyteni takia. Aina voi sattua jotain ennustamatonta ja kaikkia riskejä ei voi poistaa, mutta voi niitä ainakin yrittää minimoida.

Tanja

Anonymous said...

Kamalaa, kamalaa välinpitämättömyyttä vanhemmilta.
He saivat kannettavakseen raskaan surun taakan, joka seuraa mukana koko elämän.
Toivottavasti tämä saa joitakin vanhempia ajattelemaan turvaistuinten tarpeellisuutta.

Liikenne tänään on aivan toista kuin 60- 70 -luvuilla.

Lankakomero said...

Vaikka liikenne onkin vilkkaampaa kuin 60-70-luvulla, on meillä nyt paljon leveämmät monikaistaiset tiet, turvallisemmat autot. Ennen ei ollut talvirengaspakkoakaan ja tiet olivat kapeita, mutkaisia sorateitä. Mielenkiintoista olisi nähdä 60-luvun maantieonnettomuustilastot ja verrata niitä nykyisiin. En noin vanhoja tietoja haulla löytänyt, vaikka kovasti etsin.