En millään saa itseäni käyntiin nyt. On koko ajan sellainen epämääräinen tunne että kaikki kaatuu niskaan, vaikka oikeasti mitään järkyttävän suurta pinoa tehtävää ei ole. Ahdistuneisuuden paskin oire (fyysisten reaktioiden lisäksi) on aamuyöstä heräily. Tai siis että jos herää ei vaan sammu uudelleen. Viime yönä Melinda kävi halailemassa kolmen aikaan, ja mä vatvoin asioita sitten puoltoista tuntia siihen päälle. Sanomattakin selvää että aamulla kyllä olisi väsyttänyt.
(kesällä Naantalissa)
Odotan niiiin paljon sitä että tää koulu olisi kokonaan jo ohi. Muutama vittumainen asia pitäisi hoitaa, ja tuntuu ettei musta vaan ole siihen. Pitäis vaan tehdä, mutta kun tiedän että jos otan yhteyttä henkilöön A jotta saisin selvitettyä asian X, henkilö A käy päälle kuin yleinen syyttäjä kaikkien muidenkin asioiden tiimoilta, eikä vaan voi käsittää että asia kerrallaan. No, tää on taas asia mitä olisi kovin mukava puida tarkemminkin, mutta voin vaan todeta, että joskus julkisesta, helposti henkilöllisyyden paljastavasta blogista on vain haittaa...
Mut nyt. Niskasta kiinni ja töihin. Iloista pääsiäistä kaikille!
3 comments:
Ihan niinku kuvassa ois hirvee helle ja J&M olisivat sulamassa tuohon penkille. Nauratti! Mutta jaksamisia sinne.
Voimia.
Ja oikein mukavaa Pääsiäistä.
Jenni, oli helle ja ne melkein suli! Oli verrattain pitkä matka kävellä Naantalin keskustasta hotellille, kun koko päivä oltiin jo pyöritty ties missä. Onneks sinne oli siroteltu noita penkkejä noin viiden metrin välein :)
Samma, kiits ja samoin!
Post a Comment