Thursday, June 16, 2005

Sekasotku lipaston päällä


On vähän hommia kesken... Tämä on tällainen kokeilupostaus, illalla yritän tarinoida enemmän, jos saisin hetken rauhan. Kahtotaan nyt ensin jotta pelittääkö tämä masiina :D

7 comments:

laurakoo said...

Autz! Aika lohdullista, että tuollaisia kasoja löytyy muiltakin. Ostin viime kesänä matalan kirjahyllyn kansioiden, kirjojen yms. opiskelumatskujen säilytykseen. Se on tosi kätevä laskutaso niin kauan, kun sen päälle laskettu sälä pysyy siinä, eikä ala vyöryä :)

vilmukka said...

Näyttää niin ihanan kotoisalta... :)

Anonymous said...

Yhdyn edellisiin, kotoisalta näyttää.Mitä enemmän on laskutasoja sitä enemmän on myös roina(=lankakerä ym.)kasoja ainakin meillä.

Terv.Päivii

Jenni said...

Ilmiönä 'hankittu kasauma' (acquisitus agglomeratio) on täysin normaali, etenkin naisilla. Joten ei syytä huoleen siskot, me kaikki teemme sitä!

Susanna said...

ihanaa, mulla on kohtalotovereita!

Yleensä en päästä varsinkaan olkkarin tasoja näin repsahtamaan, mutta nyt oli niin monta omaa juttua ja tilausta työn alla, että jotenkin ajattelin että turha niitä keriä kaappiin tunkea kun puikoille pääsevät kuitenkin pian :D

AnneV said...

Joo, sulla on kohtalotovereita monessakin mielessä. Mun Hello sanoo vaan että goodbye tai siis oikeastaan se ei sano yhtään mitään vaan on ihan mykkä. Kuvia olis ja jutskia olis ja yahooseen on hankala ladata ja maa on jäässä ja kärsä kipee.

Sitäpaitsi lankoja ei *todellakaan* kannata laittaa mihinkään piiloon, paljon paremmin tulee ideoita kun pitää materiaalit näkyvillä.

Tuazophia said...

Hih, mä yritän myös pitää olohuonetta "kasattomana vyöhykkeenä", mutta toisinaan tilanne ryöstäytyy käsistä ja mies valittaa, kun sohva täyttyy langoista ja puikoista (ei ole tasoa, mille kasata :D). No, nykyään tuo kasautuminen voi tapahtua vain iltaisin ja aamulla on kasan oltava muualla, kaksivuotias kun satuttaa helposti itseään puikoilla, koukuilla ja saksilla ja sitäpaitsi purkaa tehokkaasti kaiken päättelemättömän.