Wednesday, July 27, 2005

Prosessi vai projekti

Nanna kirjoitti joku aika sitten näin: "Joskus epäilen tosiasiallisia motiivejani käsitöihin. Onko tarkoitukseni itse asiassa saada koskaan mitään valmiiksi? Tehdä hyödyllisiä töitä, saavuttaa jotain? Vai enemmänkin hypistellä, kosketella, haistella, pyöritellä värejä, inspiroitua malleista, miettiä mitä seuraavaksi voisi tehdä?" ... "Loppujen lopuksi minulle tärkeintä on itse tekeminen ja suunnittelu, ei lopputulos. Prosessi eikä projekti."

Olen aivan samanlainen. Eikä siinä ole mitään vikaa, ja nyt meidät kaikki rosessityypit on vapautettu syyllisyyden ikeestä (häh, mikä syyllisyys) tai jotain. Lyhyen ajan sisällä kahdesta eri lehdestä, täysin erilaisista jutuista bongattua:

"...Käsitöissä tärkein ei ole tuotos, vaan prosessi." (City kesä/Korkala)

"Veneen veistäjälle matkan tekeminen on tärkeämpää kuin perille pääseminen" (Uusin Pirkka-lehti)


Edellisistä lauseista rohkaistuneena selailin lehtivarastoa läpi, ja löysin kuin löysinkin vaikka mitä uutta toteutettavaa. Lisäksi kirjoitin kauppalistan, etten vaan vahingossakaan unohda mitään, kunhan nyt pääsen edes sinne lankapuotiin saakka. Sitten siivosin ompelupöytäni, en muistanutkaan että se on valkoinen :D Nyt olen valmis taas uusiin haasteisiin, viis siitä että on muutama työ kesken. Eilen valmistui muuten yet another lapanen (kohta voin tehdä jutun otsikolla Toisia sukattaa, mua vaan tumputtaa). Pojan huppari on myös hyvällä mallilla. Lisäksi keksin( ja toteutinkin jotain) taivaallisia joululahjaideoita, mm. rockhenkisiä ja takuulla katu-uskottavia patalappuja ja keittiöpyyhkeitä. Kuvia näistä kun jaksan hakea kameran alakerrasta :D

Ja lopuksi vielä kevennys. Toissa yönä näin unta, että mun piti saada One skein wonder äitin häihin, mutta totesin etten ehdi millään tekemään sitä, ja niinpä menin ostamaan sellaisen Tanja Karpelalta, joka mitä ilmeisemmin oli vaihtanut kulttuuriministerin hommat käsityöläisen uraan. Ostin itselleni mustan ja Jarille ja Jocsulle musta-valko-harmaat kirjoneuleiset versiot Wonderista. Niissä miesten topeissa oli sellainen kaarrokeneuletyyppinen kuviointi, samantapainen kuin tässä Saaga-neuleessa. Kyllä mua aamulla nauratti!

Jos kaipaat lisää kevennyksiä, suosittelen tutustumaan Vuokratontin Uusin lauseisiin.

5 comments:

laurar said...

Onnistunut tuotos on vain mukava bonus, niih :)

Anonymous said...

Autsch, meinasin revetä itsekseni täällä ruudun äärellä ajatellessani Tanja Karpelaa käsityöläisenä....huh!

Käsitöiden tekemisen iloahan vois verrata siihen iänikuiseen sanontaan siitä, että "pääasia että on matkalla määränpähänsä vaikkei perille koskaan pääsekään..." -Terde

Susanna said...

niijust :D

Hei neuvolantäti, tarttuuko vauvarokko vielä näppyvaiheessakin? Pitäs mennä kyläilemään, mutta en oikein löydä vastausta mistään...

laurar said...

Vauvarokon tarttuvuus on aikas' vähäistä ja mahdolliseen hoitopaikkaankin on lupa viedä sit kun yleistila sallii ja kuume on helpottanut.
t.neuvolantäti

Anonymous said...

Olipas kannustava postaus! Tätä kotiäitiä vaivaa tänään joku ihme apatia, oli todella työn takana saada äsken ruoka pöytään. Taidanpa minäkin sun innostamana siivota tuon ompelupöydän, jos se vaikka piristäisi!