Muodon vuoksi

En oikein osaa olla päivittämättä, vaikka ei ole oikein mitään päivitettävää. Jotkut varmaan alkavat kyllästyä mun höpötyksiin, mutta ei kai se haittaa?

Olen alkanut käyttää Firefoxin uutta toimintoa, saa suoraan bookmarkkeihin laitettua kaikki sivut mitä haluaa seurata (siis joilla on rss-syöte tai vastaava), ja siinä näkyy sitten ylimpänä aina uusi posti. Kätevää. Listan selailun myötä olen todennut, että on todella paljon sellaisia blogeja, mitä päivitetään TODELLA harvoin. Saattaa olla parin kuukaudenkin taukoja ilman mitään ennakkoinfoa. Ei siinä mitään, kukin päivittää miten tahtoo, ja onhan se kauheen kiva että joillain on jotain muutakin tekemistä.

Mutta mitä se muu tekeminen on? Mä oon viimeksi ollut nettipimennossa vuosi sitten, ja se oli ihan kamalaa vaikkei se kai kestänyt kuin muutaman viikon. Kyllä mä joka päivä tahkoan erinäiset sivut läpi, joskus enemmän, joskus vähemmän. Päivä ei tunnu käynnistyvän jos en avaa konetta, vaikkakin olen kyllä kokeillut sitäkin, että avaan koneen vasta iltapäivällä. Mä luulen että mä pakenen tähän koneen äärelle arjen velvollisuuksia, kun ei kertakaikkiaan vielä jaksaisi alkaa pukea ja syöttää, niin katsonpa nyt eka blogit. Ja iltaisin kun pitäs mennä nukuttamaan Jocsua, tulen vanumaan tähän koneelle kunnes mies huutaa että tule nyt jo. Inhoan sitä nukuttamisprosessia niin syvästi, että taas on kiva klikkailla.

Ja kyllä mulla on niin syvä addiktio tähän blogiini, en voisi olla päivittämättä kovin kauaa. Välillä on kyllä ollut sellaisia viikon pätkiä kun ei vaan ole huvittanut, kun on ollut tosi vaikeaa muttei ole kuitenkaan halunnut jakaa just niitä asioita täällä. Olen miettinyt, että ehkä tämä valtaisa tarve höpötellä täällä blogissa johtuu siitä, että ei mulla oikeastaan ole muita aikuiskontakteja näin päiväsaikaan. Ja iltaisinkin ne on vähän kortilla. Mun tekis kovasti mieli avata toinen blogi näitä muita juttuja varten. Melkein joka päivä tulee joku asia mieleen, mikä olisi tosi kiva jakaa mahdollisimman monen ihmisen kanssa. Niinkuin nyt esimerkiksi haluaisin haukkua kaikki tyhmät autoilijat jotka kuvittelevat olevansa maanteiden ritareita kaahaillessaan tuolla. Jne. Ehkä mä vielä avaankin blogin, who knows.

Joachim on valitellut masukipua reilun viikon, ellei pidempäänkin. Ei tunnu liittyvän mihinkään erityiseen, syömiseen tai juomiseen tai kellonaikaan. Nyt kuitenkin tuntuis että valittaa sitä useammin, joten lähdemme kohta lääkäriin. Tulee niin elävästi mieleen ystävän tyttö, joka kans valitti että sattuu mahaan, terveyskeskuksessa vaan voivottelivat eikä suostuneet kuvaamaan, sanoivat vaan että voihan se johtua vaikka jännityksestä tms. Menivät sitten viimein yksityiselle ultraamaan, ja tytöllä (3v) oli vauvan pään kokoinen kysta munasarjassa, ja joutui leikkaukseen samantien. Onneksi meillä on vakuutus, niin ettei tarvi edes käydä siellä arvauskeskuksessa. Siinäkin on yksi aihe mistä mulla riittäis kerrottavaa...

Juups, mutta nyt suihkuun ja sitten pihalle. Positiivista on, että lääkäri mihin ollaan menossa, on aivan Neuletikin vieressä :D Coooool Flammeeeeee!!! (sanoo yks joka just teki pilkun tarkan budjetin)