Sunday, December 25, 2005

Hauskoja välipäiviä kaikille!

Mulla oli eilenä niin kiirus, etten ehtinytkään laittaa hyvänjoulun toivotuksia tänne. Meidät tultiinkin hakemaan jo puolilta päivin, piti vähän rehkiä että sai kaiken tehtyä.


Perjantaina postilaatikosta löytyi paketti Belgiasta. Belgiasta? Kenet minä Belgiasta tunnen? No tasan yhden ihmisen. Kiitos Anne! Paketissa oli ihanan keväiseen auringonkukkaservettiin pakattuja ihanaisia tuikkuja, junan, kengän ja lumiukon muotoisia. Lisäksi suklaasisältöisiä kuusenkoristeita, rahaa (siis suklaarahaa) ja Nalle puh -suklaata sekä poroservettejä!!!! Kaikki suklaata sisältävät osat eivät halunneet kuvaan.köh. Kyllä mua nyt hemmotellaan kun kahtena peräkkäisenä päivänä tulee ihania lahjoja!


Rakas veljeni oli marssinut Vuorelma-Aholle ja pyytänyt lanka-addikti sisarelleen jotain edullista mistä kuitenkin saisi jotain järkevää aikaan, ja mikä olisi pehmeää. Kristiina oli suositellut alpakkaa, how lucky am I!!!


Lisää tällaisia lahjoja: röykkiö lankaa ja säilytysongelmakin valmiiksi ratkaistuna! Lilaa Ainoa, Hippyä, valkoista Isoveljeä, Sukkis-lankaa, Loopya.... ja jotain nimettömiä mitä äiti oli löytänyt vanhoista varastoistaan, sekä kaikki äidin neulepuikot, mitä en ollut ehtinyt varastaa teini-ikäisenä. Mukava sattuma, että mulla ei ollut ollenkaan juuri niitä kokoja!


Tätä mä luen just nyt. Kivan oloinen kirja, joskin sen kielioppi välillä tökkii korvaan.


Pikku prinssistä ei ollut mun kamerassa yhtään kuvaa koko puku päällä, täytyy myöhemmin laittaa poseerauskuva kunhan äiti sen lähettää. Söpö! Ja hienosti jaksoi lapset taas koko illan. Jocsu sai junarataan sellaisen veturin, mikä liikkuu itse, sitä sitten ihmeteltiin puoli yhteen asti...


Neiti tykkää autoista. Ihanaa kun lapset on vielä näin pieniä, ettei varsinaisesti tarvi miettiä mikä lahja on kummalle. Jaettiinv aan paketit suunnilleen tasan, ja molemmat oli onnellisia :D


Pikku prinsessa. Niin suloinen ja ihana. Tajusi jopa nukkua just ruoka-aikaan, saatiin syödä sydämen kyllyydestä aivan rauhassa.

Nyt tää menis neulomaan jonnekin karkkilaatikon lähelle. Kaikki mässy pitää syödä pois jotta voi taas siirtyä takaisin terveeseen elämään :D

10 comments:

Anonymous said...

mulla oli pari välipäivää käsitöissä, nyt taas kilkuttelen sydämen kyllyydestä. Ruokaa kun ei tarvi laittaa ja päällisin puolin on siistiä, niin ehtii tehdä omia juttuja. Rauhallisia hetkiä sinne teille :)

Anonymous said...

Oikein hyvää joulua teidän perheelle! Tykkään niin seurata sinun edesottamuksiasi kun kirjoitat niin hauskasti. Silloin kun minulla oli lapset pieniä (nyt 18,16 ja 12-vuotiaat) en ikinä olisi ehtinyt kutomaan ja tekemään mitään käsitöitä niinkuin sinä ehdit. Aloitinkin kutomisen uudestaan vasta noin 8 vuotta sitten kun perhe-elämä hieman rauhoittui. Ihailen energiaasi ja tyyliäsi. Jatka samaan malliin vain!

Carita said...

Hyviä välipäiviä teillekin !
Katselin, että onpas teidän pikkuprinsessalla tutun näköinen mekko... Meidän Meerillä on samanlainen kaapissa odottamassa mun tädin 70-vuotisjuhlia :)

Susanna said...

ooh täällähän on kommentteja! Ihanaa ettei blogimaailma ole ihan hiljennyt!

Anne,mulla meinas tulla pieni neulomusplääh, mutta nyt taas huvittaa :D

Martsuli, ihana kuulla että tykkäät jutuistani!

Carita, joo tuo on sieltä suuresta ruottalaisesta...niinku takkikin. tosin se on jo viimevuotinen, niin ei tule kovin usein samanlaisia vastaan :D Aivan ihana mekko...

mursuliina said...

nytpä kyllä oon ihan satavarma,että näin veljesi vuorelma-aholla :D meinaan olisin ottanut omaan alpakkakasaani vielä toisen kerän punaista, mutta joku vei sen nenäni edestä :) tosiaan kuului olevan sisarelleen ostamassa ja pehmeää ja kutittamatonta piti olla. siinä pohtivat, että kuinka paljon tarvitsee pipoon tai kaulahuiviin.

Susanna said...

Mursuliina, :D Hauska yhteensattuma! Mun veli on sellainen pitkä ja komea nuorimies. Ikävää että jäit ilman punaista alpakkaa :D

AnneV said...

Ai kun kiva, paketti ehti vielä ennen joulua perille! Tietysti mun piti pistää auringonkukkapaprua pehmikkeeksi, mitäs muuta? Niin ja ei sillä ole mitään merkitystä, mutta ne on nenäliinoja eikä serviettejä :-) Mä aattelin, että jos joskus tarttet neulekuvioita eikä ohjekirjaa ole lähettyvillä, niin voit sitten neuloa kuvion vaikka nenäliinasta. Heh.

mursuliina said...

juu oli pitkä ja komea ja oikein siististi pukeutunut. kyllähän sen huomaa, jos mies astuu lankakauppaan :D

Kati E said...

Mä en saanut yhtään lankaa lahjaksi... Plääh. Mulla ei ole ajattelevia läheisiä...

Susanna said...

Kati, mää luulen että se johtuu siitä että lankaa on niin vaikea ostaa (muiden mielestä). Minunkin äiti valitti, että kun ei hän yhtään tiedä että mitä ja kuinka paljon jne...