Kuvatonta menoa

Aurinkoisena uuteen aamuun, ja sillai!

Meidän piti lähteä perhekahvilaan, mutta arvon neiti Illan-virkku-aamun-torkku heräsi vasta äsken. Enkä kuitenkaan voinut mennä suihkuun, koska fraulein nukkui aivan sängyn reunalla ja pelkäsin että se putoo. Luulin että se heräis samantien kun mä nousen, kun oli koko aamun ollut niin levoton, mutta ei. Kaiken huipuksi tonttu oli unohtanut käydä meillä. Pojalla oli jo kova huoli, mutta selitin että ehkä me herättiin liian aikaisin, ja nyt se odottelee että pääsis livahtamaan. Ja kas, surffailtiin hetken aikaa, ja tonttu oli käynyt, ihan salaa!

Eilisistä neulomuksistä lienee turha puhua. Huivi on jokseenkin siellä 45cm paikkeilla, niinkuin veikkasinkin. Tyty valvoi yhteentoista, sitten luovutin itsekin ja painuttiin kaikki sänkyyn, missä neiti viihdytti meitä kiljahtelemalla iloisesti. Mies, jonka kello soi 5.50 oli tosi happy-happy-joy-joy...

Siis mä oon aivan pulassa. Lapset tarvii tonttuhatut, siis kunnolliset eikä mitään 50sentin yhden illan käyttöön tarkoitettuja. Pakko ommella itte, kaupan kunnolliset lakit maksoi 9,90. KUUSIKYMMENTÄ MARKKAA yhdestä samperin tonttulakista????? Sitten molemmat tarttis kaulurit, Melinda tarttis säärystimet ja villapuvun. Ja eilen keksin että Jocsu tarttee ehdottomasti poolokauluksisen neuleen alpakasta. Nih. Ja nyt ne tarttis puuroo, voi kökkö että aamut on tyhmiä. Ja kahvimaitokin loppu yhden kupin jälkeen, prkl. Kai se on pakko jonnekin raahautua...