Pakkomielteitä

- Neulominen pitää aina lopettaa niin, että kun jatkaa, on vuorossa oikean puolen kerros. Koskaan ei saa lopettaa kesken rivin, vaikka taivas tippuis
* tästä olen joutunut tinkimään lasten myötä, nykyään voi olla että kahden silmukan välein pitää pitää tauko :/

- Kassissa puikot ja langat pitää olla siististi, mä kammoan yli kaiken mahdollisuutta että silmukoita tippuis puikolta
* nykyään en enää panikoi niin pahasti, koska olen taitavampi poimimaan silmukoita. Paitsi jos neule on pitsiä, palmikkoa tai resoria :D

- Neuleita pitää olla vaiheessa joka tilannetta varten

- Kissat tai lapset ei saa riehua mun lankojen parissa.
* meidän kissoista olis jo tehty lapaset, jos ne raahais neulomuksia samaan tapaan kuin Marjutin katit

- lankakaupassa pitää olla joku idea mitä langasta tekisi, muuten en osaa ostaa. Tästä syystä jäi neuletikin Silkegarnit hyllyyn, kun en kerta kaikkiaan osannut päättää mitä väriä ottaisin, ja mitä siitä tekisin. Tämä johtaa myös siihen, että kun ideoiden virta on lakkaamaton, poistun usein lankakaupasta useamman kerän kanssa kuin oli aikomus.

- kaikki ilmestyvät neulelehdet on pakko ostaa. Tosin vielä en ole sortunut saksalaisiin tms lehtiin, mutta Interweave Knits, Vogue Knitting, Moda, Novita ja Sk on aina pakko saada. Viimeiset kolme tulee kotiin kannettuna :D

- Neulekirjahylly täyttyy myös tasaista tahtia. Täyttyisi nopeammin, jos olisi enemmän rahaa. En vaan osaa olla ostamatta kirjoja. Sydäntä särkee kun mulla ei vieläkään ole Loop-d-Loopia, vaikka ihan hyvin olen pärjännyt ilmankin.

Muuta ei nyt tule mieleen. Ai niin, jos neuloo ohjeesta, ainakin yhtä kohtaa pitää muuttaa :D

Kohta katsellaan, millainen tuli joulukalenterista. Ensin pitää ruokkia lapset ja ladata akut (kameran). Ja tiedoksi kaikille, kävin eilen tarkistamassa, että kaikki on varmasti ookoo koulun suhteen (ei niistä opettajista koskaan tiedä..), ja kyllä, minusta tulee kuin tuleekin ylioppilas.