Thursday, April 13, 2006

Taas pitkät pyhät

Mikäköhän näissä "juhlapyhissä" aina ahdistaa niin kovin? Jotenkin mua vaan aina ärsyttää suunnattomasti, kun jo päivää ennen vapaita ketään ei saa kiinni, puolet porukasta lähtee aiemmin töistä, varsinkin huoltofirmoissa hommia lopetellaan jo alkuviikosta, "kun on toi pääsiäinenkin tossa". Vaikka onhan minustakin mukavaa olla perheen kesken, tottakai. Mutta kun olisi asioita mitä pitäisi hoitaa, ja sori vaan mutta kun ne viikonloput on sitä ainoaa aikaa jolloin jotain ehtisi ilmankin lapsia. Tästä siis seuraa suoraan se etten ole aikoihin nähnyt ketään, enkä näe, koska kaikilla on niin kiire, kun on toi pääsiäinenkin. Monikohan oikeasti tietää/muistaa mistä koko pääsiäisessä on kyse? Suomalaiset on aina olleet hyviä siinä, että kaikkia juhlapyhiä rakastetaan, pullo kossua ja koppa kaljaa, kiitos, onhan nyt pääsiäinen. Muissa maissa näkee paljon enemmän sitä, että asiat on oikeasti tärkeitä. Tai ehkä se vaan vaikuttaa siltä.

Olishan se mukavaa jos olisi auto ja mökki minne voisi sitten sillä autolla kipata koko seurueen. Oikeesti en kyllä edes tahtois. Kai. En tiedä mitä yritän selittää. Ahdistaa vaan kaikki. Nykyään kaikilla on aina kiire. Hell, mun mummi, joka on eläkkeellä, on niin kiireinen, että emme ole kahteen viikkoon nähneet, enkä tiedä koska nähdään. Tosin mummi luuli että minäkin olen kiireinen, eikä meinannut uskoa että mulla on viimeksi ollut kiire joulun alla, kun piti ravata koululla. Mutta pitääpä brassailla. Mummi oli eilen tapaamassa presidenttiä, ihan illallisella! Saivat mummelit sentään jotain kiitosta siitä hyvästä että seisoivat pakkasessa kampanjoimassa Halosen hyväksi.

Mun elämä on vaan tällaista tasaista ja tavallista. Joka päivä arkipäivä. Onneksi sentään alkaa sunnuntai-aukiolot, ei tarvi olla niin tarkka kauppakäyntienkään kanssa.

Ihanaa kun on lämpimämpi. Melinda tykkää kävellä, ja Jocsu rakastaa pyöräilyä. Ja mun mielestä on ihan tyhmää, etten mä voisi vaan istua penkillä ja neuloa, niinkuin viime kesänä. Vahingossa löysin taas muutamien kivojen sukkien ohjeetkin... Himputti. Tänä vuonna mä kudon pelkästään sukkia. Haluaisin ihanan palmikkovillatakin, mutta taitaa nyt olla niin, että ostan hennesiltä, pelkkien lankojen hinnalla saa muutaman halpistakin. Ostan sitten kerän jotain ihqua lankaa, ja teen takkiin sopivan hatun. Ainoo vaan, etten yhtään tiedä millainen hattu mulle sopisi. Tein sen baskerin, niin pojat oli sitä mieltä että se on ihan mummohattu. Mutta ei kuulemma Ziinan päässä (näytin kuvan). Eli mä oon mummoutunut??? Kostoksi ostin uuden hiusvärin ja selluliittia tuhoavaa saippuaa (ou jeah) :D

8 comments:

ainaoikein said...

täälläkin on aina arkipäivä. töitä, töitä ja töitä. Viikonlopun erottaa vain siitä, että perjantai-iltana on sauna, muutoin viikonvaihde menee samaan tasaiseen tahtiin kuin muutkin päivät. Joskus rassaa, kun ei lauantaina tiedä mikä viikonpäivä on. Ennen sitä sentään lauantai tiesi armotonta bailausta. Niin ne ajat muuttuu..

päivi said...

Täällä kans on aina arkipäivä. Viikonlopun erottaa siitä kun isommat ei mee kouluun, mun päivät on kaikki samanlaisia, paitsi että sunnuntaisin ei voi edes käydä kaupassa.

Kiirettä ei oo mihinkään ja ainoo sosiaalinen tapahtuma on viikoittainen allergialääkärikäynti. Blaah..
Mä haluan mun elämän takaisin vaan mulle.. vaikka on noi lapset enimmän aikaa ihan kivoja.

(Mä oon ihan varma et kaikilla muilla noi varmistuskirjainjutut on lyhyitä mut mulla aina vähintään 8 kirjainta ja niiden kanssa menee joka kerta solmuun.)

Martsuli said...

Arkipäivää se mullakin on vaikka lapset on jo vähän isompia ja käyn töissä. Muistetaan, että juuri tämä päivä on meidän elämää ei eilinen ei huominen... voi arkipäivästäkin nauttia! Asennetta se vaatii eikä ole helppoa.
Kai nuo pääsiäiset yms. on juuri sitä arjen katkaisevaa tervetullutta breikkiä. Kukin juhlii tavallaan, kuka kossulla kuka kirkossa käyden. Onneksi on vapaus valita. Eiks juu?
Hyvää Pääsiäistä sulle Susanna ja nauti siitä kun lapset on pieniä, ei se kestä kauan ja kohta ne lentää pesästä..!
Nimim. kokemusta on :)

routa said...

juhlapyhät on usein pakkopyhiä, viime joulustakin tuumasin että tavallinen viikonloppu, ainoa ero ettei tarvi miettiä mitä ruokaa laittais. moni kokee varmaan nää juhlapyhät nimenomaan vapaapäivinä eikä uskonnollisina juhlina (voin olla ihan väärässäkin) niin ja arkipäivän sankareita tarvitaan aina. sitä vanhetessaan vain yhtäkkiä huomaa että aika karkaa käsistä ja vuodet sekottuvat toisiinsa eikä niitä erota kuin jonkun merkittävän tapahtuman takia. vaan silti just eletty hetki on kuitenkin sitä parasta aikaa.

Susanna said...

Niin arvelinkin, että monilla muillakin on 24/7 ihan arkea :D Tällä kertaa en ole oikeastaan mitenkään kyllästynyt siihen arkeen sinällään, mutta olisi niin kiva jos olisi jotain poikkeuksellista välillä. Mitä se sitten olis, en tiedä. Ehkä pitää mennä käymään jossakin.

Muuten, kun huomasin keskiviikkona että unohtu rairuoho kylvää, niin ajattelin fiksusti, että hitot, mitä se kellekään kuuluu onko ruohoa vai ei, tarviiko olla niin fakkiutunut tapoihin. Kun ei muksutkaan sen päälle tajua. Voi sitä kylvää joku toinenkin päivä :D Yksi askel lähemmäs stressivapaata elämää...

Päivi, mun varmennussanassa on nyt varmaan 13 kirjainta kaunolla

Martsuli said...

Arvaa mitä Susanna, tänä pääsiäisenä en kylvännyt rairuohoa, en ostanut yhtään pääsiäismunaa enkä laittanut yhtään pääsiäiskoristetta eikä meillä syödä mitään pääsiäisruokaa. En tiiä syytä. Lapset ei pyytänyt, kai ne on jo niin isoja (12, 16, 18) ettei enää välitä. Ostettiin kaupasta kaikkia herkkuja mitä tykätään syödä oli juhla mikä hyvänsä. Silti ihan kiva olotila. Pääsiäinen merkitsee mulle kevään tuloa ja kesän alkua.

Susanna said...

Martsuli, no kiva että joku muukin tekee toisin :D Mulle on aina tullut pääsiäisen alla stressi, että taaskaan en ole tehny pashaa (itse tehty vaan olis niin hyvää), mutta nyt on rauha mielessä; voinhan mä tehdä sitä ens viikolla jos huvittaa!

Helminalle said...

Ok, tehdäänpäs porukalla se pasha vasta ens viikolla!
Tai mä ehkä vähän etuilen, koska meillä on synttärit ja ajattelin korvata kaakun pashalla. En missään tapauksessa ainkaaan molempia suostu vääntämään.

Mun rahkapiirakkaohje (maksettu mainos) voi hyvänä päivänä onnistua pikkumuksujenkin kanssa, kun siinä ei oo vatkaukset eikä järjestykset niin väliä (siis jos tykkää rahkasta ylipäätään...)
Hymyä huuleen - neulomisiin!!

ps. ei meilläkään oo rairuohoo, mutta eskerilainen oli kylvänyt yhteen purkkiin jotain ohraa.