Friday, August 18, 2006

Pieleen menee (sis.kiroilua)

Kiitos kovasti kaikille eilisistä kommenteista! Lämmittää mieltä.



















Pitäs tajuta, että jos ompelu ei suju, se ei ala sujumaan viiden minuutin päästä, vaan koko päivä on kirottu. Mä en tajua miksi tulee noin pientä tikkiä, muutosta ei juurikaan tapahdu vaikka vaihtais pistonpituuden täysille. Sitten kun kokeilin tavalliselle lakanakankaalle, tuli just sellainen tikki ku pitääkin. Laitoin langat ja kaikki uudelleen jne, mut ei auta, toinenkin tikkaus meni vituiks. Ihan kuin se ottaisi alalangankin tuohon päälle. Voiko neula olla liian ohut? Tää on nyt 75/11 normaalisti käytän 80/ jotain, mut jostain syystä kangastukku lähetti mulle nyt noita 75, onko se jotenkin huono neula? Ja ei, ikinä ei kannata kokeilla tikkiä erikseen johonkin kankaanpalaan.......

Ompeleminen on muutenkin vaikeaa, lapset on sairaan pahalla tuulella ja kirkuvat ja huutavat. Hermot on kireellä ku viulunkieli. Oon niin kyllästynyt tähän. Seuraavan kerran omaa aikaa aikaisintaan kahden viikon päästä. En muista milloin olen viimeksi nukkunut paria tuntia pitempiä aikoja. Kaikki vituttaa. Oon yöllä niin sekaisin, etten aamulla enää muista mitään. Monena yönä olen herännyt ja todennut että Melinda on vieressä, vaikka se ei itse pääse meidän sänkyyn. Yks yö heräsin Jocsun sängystä, melinda nukkui vieressä ja jocsu meidän sängyssä...Ei mitään havaintoa miten siihenkin päädyttiin.

Muoks. poistin sittenkin osan tekstistä. En jaksa kuulostaa aina niin säälittävältä...

Tällaista aplikointia harjoittelin eilen. Tavallaan meni vituiks tämäkin, unohdin jättää tilaa suusta tuleville liekeille, ja ne liekitkin meni pieleen kun tein ne fleecestä, eikä se ollut hyvä ratkaisu. Mutta tämä ei lannista, teen tästä vaikka jonku pussukan koristeen tms, menee harjoittelun piikkiin. Täytyy tänään askaroida toinen lohikäärme, tää tulee siis Jocsun viitan selkämykseen. Kaksipuoleinen tukikangas on aivan ihanaa. Vähän kyllä jännittää miten saan tuon ommeltua siististi.... Todennäköisesti ei kannata tänään yrittää.....

15 comments:

muoriska said...

Jos sinulla on venyvä kangas, niin silloin kannattaa tarkistaa kankaan syöttöä ja sen tiukkuutta sekin vaikuttaa piston pituuteen.
Tuosta lohikäärmeestä, mahtuuhan siihen liekit, mutta tee ne siten että ne nousee osin ylös ja osin sivulle niikuin suun pielestä, ja ne torahampaat olis poikaa.
Ja työssä käynnistä sen verran että kyllä se äidin järjissään pitää, vaikka osa-aikainenkin.
Tsemppiä ja hyvää viikonloppua

Anonymous said...

Omista kotiäiti ajoista on jo aikaa, mutta silti muistan, että joskus käämit paloi totaalisesti. Tsemppiä silti, huominen voi olla jo parempi päivä ja ennenkuin huomaatkaan, lapset on jo isoja. Lämmin hali.

Anonymous said...

Voi Susanna....kyllä me sun juttuja luetaan vaikkei aina jaksa kommentoida. Minä ainaki käyn joka päivä ja välillä montakin kertaa lukemassa mitä sulle kuuluu. Sulla on ihania töitä, toi lohikäärme nyt tällä kertaa on niin ihana....
Ja tiedän miltä tuntuu kun on yksin. Mä olen pieneltä paikkakunnalta eikä ole kavereita kun kaikki on kaukana ja töissä... Ja kun olen päivät yksin pojan kanssa kotona alan jo höpöttää itsekseni... Onneks on tää netti että voi edes joskus höpöttää muillekin ;-)
Jaksamista sinulle!

Anonymous said...

Venyvän kankaan tikkaaminen on vaikeaa, yritä syöttää käsillä reippaasti sitä kangasta päältä, sun koneen syöttäjä ei välttämättä selviydy siitä yksinään ja siksi tekee pienen pientä tikkiä.

Vallan kivannäköinen louhikärmes tulossa ilmankin liekkejä :))

Susanna said...

Muoriska, ei vaan ole taloudellisesti mahdollista tehdä vain vähän töitä, kun lähtee tuet. Eikö ole naurettavaa.

Satu, mä oon naureskellut välillä, että tästä huomaa et on liikaa lasten kanssa kotona, kun pilkkoo oman ruokansa ennen kuin aloittaa syömisen ja komentaa miestä niinkuin komentaisi lasta :D

Iona, tuossa se ongelma ehkä onkin. Mä vaan muistelin että tikkasin edellisenkin paidan, mutta tarkemmin kun ajattelen, niin ehkäpä teinkin sen pienellä siksakilla. Mikä tietty vois olla fiksumpikin ratkaisu. Täytyy koittaa.

Mä voisin palkata sellaisen apulaisen joka pukisi ja syöttäisi lapset. Kun on ihan uuvuksissa, se pukeminen tuntuu ylivoimaiselta hommalta... Ehkä mä kampean noi pihalle ja menen neulomaan fifiä. Eilen tein sitä hiekkalaatikolla metodilla neulo 3 krs pura 2. Hitaasti etenee.

kuka lie said...

En tunnista tätä vinkkiä oikein omaksi, mutta:
entä jos tikkaisit lohiksen käsin? Säästyis monelta ärräpäältä koneen kanssa. Joustava kangas -minun kokemuksen mukaan- viihtyy parhaiten siellä puolakotelon luona koneen uumenissa ja tekee kaikkensa päästäkseen sinne. Ja jos ei pääse niin tekee keljuja temppuja langalle (tikille).

Piirsin tähän näytön pintaan lohikselle liskatkin, näitkö? Ne oli silleen, että lähtee kapeana suusta, osa haarautuu ylös- ja osa alaspäin. Osa lieskoista vois olla vähän irti pinnastakin (kolmiulotteisuutta nääs).

Vitsi, kumpa ois itselläkin energiaa tehdä tuollaisia!! Tosta tulee tosi hieno ja poika varmasti riemuissaan! Tulis kiva kun aplikois vaikka sängynpeittoon...ja (ovelaa) vois olla sellainen sängyn peitto jonka poika itse saattaisi laittaa aamuisin (haa! omatoimisuutta).

Anonymous said...

Hieno lohikäärme silti! Tohon toiseen ongelmaan veikkaan kans ettei kone selviydy itse työstään vaan sun täytyy vähän avustaa sen kankaan syöttämisessä. Mutta mä olenkin totaalisen tietämätön ompeluasioissa, hiukan osaan ommella mutten ole mikään mestari siinä.

Olen myös kotiäiti ja minut pitää järjissäni auto. Se on mun vapauteni. Tää ei nyt sinua kauheasti auta, tiedän. Ajattelin vain kertoa. Vaikka autossa on se huono puoli että sillä pääsee liian helposti kauppaan, Omppuun kymmenessä minuutissa ja Menita Outlettiin 5 minuutissa. Ja vaikka ostoksista tuleekin hyvä mieli (erityisesti lanka-sellaisista) niin morkkis rahanmenosta on välillä melkoinen :/

Vaikeat päivät ovat vaikeita ja niitä on aina silloin-tällöin eikä silloin auta muu kuin tuntea vähän sitä itsesääliä. Onneksi on niitä parempiakin päiviä jolloin tajuaa miksi on päättänyt jäädä kotiin. Kovasti tsemppiä sulle!

Anonymous said...

heippi.
jaksamisia!
lohikäärme näyttää upeelta!

kiireisiin: mä oon tullu siihen tulokseen (ilman lapsiakin), että ihmisen pitäis olla töissä sen henkilökohtaisten kavereitten kanssa, ei niitä muuten nää. :/

tikin pituuteen: auttaisko, jos löysäis vähän paininjalkaa, ni se ei vetäis joustavaa kangasta ihan noin paljon. sillon kangasta täytyy tietty syöttää ite vähän enemmän.

Susanna said...

Krista, mä olenkin jo kypsytellyt ajatusta käsintikkauksesta. Siitä tulis takuulla siistimpikin, mä en ole vielä kovin hyvä noissa konetikkauksissa. Päiväpeittoidis onkin hyvä...

tjaa että auto.. hmm. Se kyllä helpottaisi eloa kummasti. Esim nyt voisin hoitaa puolessa tunnissa tän vanureissun, kun nyt mulla menee siihen julkisilla ja kävellen ainakin kaks tuntia. Mutta on ehkä parempi, niin itselle kuin muille, että pysyttelen kaukana autoista ja aseista :D . Tätä raivoa kun lähtis motarille purkamaan niin ei hyvää seurais :D:D

Ja sit taas toisaalta auto on niin sitova. Ei voi mennä sinne tai tänne kun ei ole parkkipaikkoja ja joka kauppareissulla pitäs saada hermoromahdus kun joutuu jättämään auton kymmenen metrin päähän ovista :D En mä halua tulla sellaiseksi :D:D

Anonymous said...

Jaksuja sulle Susanna!
Mulla oli aivan ihana naapuri kun lapset oli pienempiä.
Me tehtiin naapurin kanssa niin että vuoroin lapset olivat muutaman tunnin kylässä ja taas sitten minulla naapurin lapset. Siinä sai muutaman tunnin tehdä mitä tahtoi vaikka neuloa tai siivota yksin. Se helpotti kummasti viikkoja.

Hasbu said...

Tsemppiä! Mä ihailen kyllä sua, kun oikeasti jaksat olla kotona ja puuhastella lasten kanssa. Olen itse ollut nyt reilun vuoden kotona ja tuntuu, että pää hajoaa. En ole tottunut olemaan tällä tavalla ilman aikuisseuraa kaiken päivää. Niinpä tein päätöksen, että lähden nyt sitten syksyn mittaan tai viimeistään vuodenvaihteessa töihin. Poikakin viihtyy niin hyvin muiden lasten kanssa (=paljon paremmin kuin pelkästään minun kanssani), että kaipaa lapsiseuraa vähintään yhtä paljon kuin minä aikuisseuraa.

Katja said...

Unenpuute tekee kenet tahansa hitaasti sekopääksi. Jaksuja sinne! Koska toinen lapsistani on hyvin allerginen, näen allergiapeikkoa joka paikassa, ja usein varmasti turhaan, mutta kysynpä kuitenkin: voisiko olla mahdollista, että Melinda (olettaen, että väsymyksesi johtuu kuopuksen yöheräilyistä) olisi jollekin allerginen? Allergia voi ilmetä myös yölevottomuutena (johtuen vatsakivuista, huonosta olosta, kutinasta jne.). Oman lapseni yöt helpottivat heti, kun ruokavalio saatiin kuntoon.

joko said...

lohikäärmeestä tulee varmasti hieno!

jaksamista sinne! kolmen vuoden pätkäunien jälkeen on osannut arvostaa nukkumisen ihan uusiin ulottuvuuksiin kun ennen lapsia!

vikke* said...

Hyviä neuvoja saitkin jo ompeluun.

Ihania hattuja olet tehnyt!!
Ninnin tuomiset on kivoja, tuliskohan se meillekin käymään :D :D

Mulla on nyt alkanut olla pinna kireellä, johtunee varmaankin tästä lomailusta...kotona on miljoona kertaa helpompaa kun vieraiden nurkissa tai laivalla... no, tietyissä asioissa laivalla olo kyl on helpompaa, paljon virikkeitä lapsille :)
Mutta jaksuja sinne arkeen vaan!!

Tuulia said...

en osaa noihin tenaviin sanoa mitään, mutta avustaisin konetta tikissä miekin. tosin toi sun tikki on se, mihin mie yleensä yritän päästä - kovasti. Ompeluillat päättyy yleensä poruun meillä :D

Kahvikupin verran omaa aikaa ja jaksamista sinne :)