Pakko tehdä jotakin

Jotenkin sitä ei osaa vain olla. Pari iltaa olen ihan onnellisena, ilman vaikeuksia tuijottanut ihanuuksia telkkarista ilman neulomusta, mutta koko ajan on sellainen tunne, että pitäisi tehdä jotain. Aamulla sitten surrasin huovutettuihin pannunalusiin päälliset, ihan kivat tuli.


Sisus on huovutettua Fritidsgarnia ja päällinen jotain... öh, kangasta. Ovat kivat, mutta ikäänkuin jotain uupuis. Olisko ne kivemmat jos reunat olis kanttinauhaa tmv? No mut ajavat asiansa ihan varmasti. Tähän liittyen, jos on vuoden käyttänyt huovutettuja patalappuja, ja saa sitten Marimekon patakintaan, niin ei tosiaankaan kannata pidellä niitä peltejä totuttuun tapaan, näpithän siinä palaa!

Meillä on ollut aivan järkyttävä päivä, melkein ei päästy kerhoon ollenkaan kun eräät kerjäsi elinikäistä viikkorahanmenetystä. Kaikki mitä kuvitella saattaa ja vähän päälle, lisäksi kolmet kakat housuihin tai lattialle, yksi ikeareissu mistä ei meinannu jaksaa kävellä takas kerholle, vuotavat kumisaappaat ja jäiset varpaat, vuotanut vaippa ja jäinen pylly, korvaankin sattui eräällä (ja mulla paniikki jo korvatulehduksen ajatuksesta). Ja ihan niinkuin tämä ei riittäisi (mulle kyllä riittää), pitää vielä suhata kämppää päästä päähän, heilutella narun jatkeena olevaa möhköfanttia (sori Kati) niinkuin moukaria, heitellä äitiä ja kaikkea ehkä-särkyvää hernepusseilla, ja nauraa käkättää komennuksille ja uhkailuille. Perhana että oon väsynyt!! Tuntuu että tälle päivälle ei enää kiitos yhtään aistiärsykkeitä (paitsi vähän tri Housea), on aivan uuvahtanut olo.

Oon kyllä syvästi ylpeä Jocsusta, kun taas sillä tuli vähän itku silmään kun mentiin kerhoon, pyysi että "äiti ota mut syliin ja pussaa mua" ja vaavia piti kans kovasti hyvästellä. Sitten istui kerhonpitäjän sylissä, nosti pään pystyyn ja urheasti alahuuli väpättäen vilkutti ja sanoi hei hei äiti! Kun näki miten se käytti varmaan kaiken tahdonvoimansa että oli reipas. Mun kulta. Varmaan tällainen tunteiden nopea vaihtelukin uuvuttaa ihmistä, menomatkalla mielessäni käytin jokaista mahdollista kirosanaa ja pohdin että olisikohan mahdollista jäädä työttömäksi ja pistää lapset tarhaan :D .

Niin, käytiin siis Melindan kanssa Ikeassa kerhon ajalla. Enpä ostanut paljoa mitään, lapsille keittiöessut ja pari taulukehystä. Olisin tarvinnut lapsille naulakkonuppeja tai naulakon, ja peitot, mutta ilmeisestikin kaikki lapsikama olis ollut siellä yläkerrassa. Mun mielestä hankalaa, eikö nyt kaikki peitot voisi olla samassa paikassa!

Aah mä alan parantumaan. Mietiskelin äsken että mitä neuloisin Housen aikana. Jospa tää tästä siis. Ja ompeluttaiskin vaihteeks, mutten kyllä nyt uskalla kun olen niin väsynyt. Heippa!