Saturday, March 17, 2007

Lisää vaatteita

Sain vihdoin kuvauskuntoon nämä vaatteet. Eilen piti pikana kiinnittää nepparit paitaan, kun Melindalla ei ollut sopivaa päällepantavaa :D. Tänä aamuna vielä purin helmataitteen, olin sen jo kolmeen kertaan ommellut ja silti tikki oli vinossa ja laineilla ja ties mitä. Henkäisin syvään, toistin mielessä mummin ohjenuoraa: vain purkamalla oppii hyväksi ompelijaksi, ja purin reunan. Sitten vedin taiteviivan viivottimella, kiinnitin nuppareilla ja tikkasin. Huh, onnistui!

Kangas on niin lirularua, että ei meinaa pysyä takin näköisenä edes alustalla. Miten voikin collegeneulos olla noin lötköä! Ehkä laitan vielä lisää neppareita, alavarat ei meinaa millään pysyä asennossaan vaikka on tukikangastakin. Näitä vaatteita ei hinta rasita, maksoin 2,5m kankaasta hieman alle 8e, ja kyllä siitä vielä ainakin yhdet housut tulee. Kangas on nurjalta sellaista nukattua. Mielestäni takki onnistui tosi hyvin, huolittelukaitaleiden kanssa oli taas ongelmia, mutta näyttävät ulospäin silti siistiltä. Taskut olis ehkä kaivannu kaksoistikkausta, mutta en ajatellut vaan tein ohjeen mukaan.

Nuttu
ohje: Ottobre 3/04
koko 104cm
kangas: nukattua collegeneulosta (Eurokangas), lilaa resoria.

Housujen ohje on sama mikä ennenkin, jostain Ottobresta ja muokattu Melindalle.

Selässä on tikattu kuvio. Tän teko tuntui ensin huiman haastavalta, ja meinasin jo kirjailla käsin, mutta se työn määrä....
Lanka on ihan tavallista ompelulankaa koska ei ole nyt varaa ostella tikkauslankoja. Ja toisaalta turvallisempaa treenailla langalla mikä ei niin huimasti erotu kankaasta.. Ympyrämuodon tikkaaminen on törkeän vaikeaa, mutta tässä onnistuin jo aika hyvin. Lankojen alta paistaa vielä merkintäkynän jälkiä, toinen violetti on vähän vaaleampi oikeasti.

Aamulla surautin myös lapsille hatut. Jocsulle trikoisen peruskorvapipon (muita samalla mallilla esimerkiksi täällä, täällä ja täällä) ja Melindalle ohuen pörröhatun. Jocsun hatun raitakangas oli vähän liian matala, niinpä keksin tehdä trikoosta kaitaleen alareunaan; taitoin sen kahtia ja saumuroin kiinni. Kaitale on vähän lyhyempi kuin itse hattu, niinpä se pysyy nyt paremmin päässä, myös korvilla tarvittaessa, ja näyttää paremmalta. Melindalle tein vielä tollasen korvaläppähatu, kun ei se kesä näemmä tullutkaan vielä, enkä tykkää muutenkaan että korvat näkyy ennenkuin on oikeasti lämmin.

Saunan ikkunaan sain vihdoin tehtyä uuden verhon. Edellisten asukkaiden pitsihömpötys roikkui siellä kaksi vuotta, ja joka kerta saunoessa mietin, että nyt toi verho saa lähteä. No nyt se sai lähteä, ja tilalle tuli kissat tarkkailemaan ympäristöä. Leikkasin katit Anttilan kankaasta ja ompelin kiinni vaaleanbeigeen puuvillaan. Olisin halunnut kuvata ulkoapäin, mut koska räntää tulee ja sauna on tokassa kerroksessa, ei kunnon kuva onnistunut. Tosi hyvältä näyttää kuitenkin. Sisällepäin katit näkyy tuollai hämyisästi niinkuin tässä kuvassa. Ajattelin että kylppärinkin ikkunaan voisi laittaa kissat, ja ehkä alakerran vessaankin. Kattoo nyt.

Mun neulomisdraivi on ehkä palannut. Siitä lisää joskus toiste (ehkä).

8 comments:

Kirsi said...

Sä olet ihan järkyttävän tehokas! En tajua miten sä ehdit ja saat aikaiseksi kahden lapsen kanssa; mulla ei onnistu yhdenkään kanssa kun se haluaa osallistua kaikkeen ja yleensä siitä ei juurikaan ole apua itse hommassa:)

Hienoja töitä, taas. On se kyllä palkitsevaa kun osaa ja voi itse tehdä. Edukkaaksi sitä ei juurikaan enää voi sanoa, mutt kaikki harrastuksethan maksaa.

Susanna said...

Kirsi, kiitos ;). Salaisuus on ainakin osittain siinä, että lapsia on kaksi; leikkivät sentään välillä keskenään. Ja ajan kanssa ovat tottuneet. Mut kyllä mä muistan ajan kun ompelin Melinda sylissä ja Jocsu istui pöydän alla ja veteli johdoista :D.

Ja tosiaan, kaikki harrastukset maksaa. Pitkässä juoksussa säästän kuitenkin melkoisesti tekemällä itse, kun pitää silmät auki ja ostaa kun halvalla saa, niin vaatteiden keskihinta jää alhaiseksi. Mutta hillittömän määrän työtä saa tehdä, että saa kivoja vaatteita joissa on joku juju.

Marja said...

Aivan ihania vaatteita olet taas tehnyt!
Ja tuo kissaverhokin on niin suloinen!
Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Annika said...

Mielettömän upeita ompeluksia! Kissaverho on tosi ihana! Alkaa tehdä mieli ruveta ompelemaan, kun katselee sun töitä. :)

Lea said...

Kissaverho on ihana.

derea said...

siis miten joku voi tehdä noin järjettömän hienoja juttuja? jos toi paita olis vähän isompi, hupulla ja toisen värinen niin mä ostaisin samantien :D ja toi selän tikkaus on tosi upea! koskakohan mä saisin itteni raahattuu kangaskauppaan :D

uhoava gnu said...

Tosi taidokkaita ompeluksia! Käyn täällä aina ihailemassa näitä ompeluksiasi - käsittämättömän siistejä, hauskoja ja käytännöllisiä töitä! Tuommoisen kissatrikoopipon voisin ottaa itsellenikin ;)

Ja vaikka maksaisi hippusen enemmän itse tehtynä, niin eipä ainakaan ole sweat shopeissa tehtyjä tuotteita. Siihenhän se halpuus perustuu, toisten selkänahkaan..

Mari said...

Upea tikkaus takissa - ja idean kissaverhosta taidan kopioida itsellenikin ;)
terveisin Uskollinen Ihailija :-D