Thursday, March 22, 2007

Ongelmallista eloa

Mulla oli eilen aamulla taas labra, ja tiesin että saan muutaman tunnin siellä oleilla. Toissa iltana vietin sit noin tunnin täyttäen tarvikelaukkua ja pohtien mitä neuloisin siellä ja mitä tarvin mukaan. Kesken ei ollut oikein mitään houkuttelevaa. Ekalla yrityksellä pakkasin mukaan yhden Roguen hihan, ohjenivaskan, varoiksi IK:n ja Jocsun keskeneräisen target wave-tumpun. Lisäksi kasa silmukkamerkkejä ja muuta tuiki tarpeellista tilpehööriä.

Pohdinnan jälkeen totesin, että en kuitenkaan jaksa pähkiä roguen palmikkoja, ja ohjekin painaa kuin synti (on mapissa). Tumput taas tuntui niin työläiltä, raitoja ja kaikkee. Ja onkos nyt mitään järkeä pakata kokonaista lehteä mukaan yhden tumppuohjeen takia. Kassi tyhjäks.

Siinä pohtiessa Melinda tuli koko ajan kipeämmäksi ja kuumeisemmaksi. Hengitys pihisi ja vinkui taas niin, että jouduin toteamaan että taitaa tulla sairaalareissu. Tyttö nukahti vähäks aikaa, ja mä pakkailin kamoja että jos on pakko lähteä. Pikkusen on muuten vaikea päättää, missä vaiheessa hengitys on niin huono että sairaalaan on mentävä, ja mennäänkö silloin taksilla vai piipaa. Ehkä sen sit vaan jotenkin "tietää". Toivottavasti ei koskaan jouduta sitä tietämään.

No mut kuitenkin, takas sinne neulomuskassiin. Totesin et jos joudutaan sairaalaan, mulla on pakko olla jotain iisiä neulottavaa, etten tule hulluksi. Ja sit mietin, et joka tapauksessa yö tulee valvottua ja ne aamun labrat oli pakko päästä ottamaan kun olen niihin jo viikkokaudet odottanut, että ehkä sinnekin pitää varata jotain helppoa. Kerin sit itseKoolaamaani (ihanaa!kuvia myöhemmin!) lankaa kerälle, siitä tulee Jocsulle kämmekkäät. Lisäks otin ne target weavet ja yhden valmiin tumpun mistä voin laskea silmukoita jos tarve on :D. Kaikenlaista muutakin kummallista lähti laukkuun mukaan (edelliskerralla mukana oli mm 7 vaippaa ja neljä kerää lankaa muttei yksiäkään varahousuja lapselle...).

No. Yö meni valvoessa tosiaan, kolme tuntia katsottiin tytön kanssa Tomi traktoria ja prinsessa ruususta, nukuttiin istualteen sohvalla, Melinda nukku välillä rattaissa, nuokuttiin, höpötettiin, melinda paijas mun tukkaa ja sanoi "äiti mä pidän sinusta huolta". Kummin päin se nyt pitikään olla!! Aamulla vielä hengitys vinkui ja pihisi, mutta alkoi onneksi helpottamaan. Koko päivän oli kova kuume, mutta nyt tyttö alkaa olla jo entisellään. Onneksi!

Labrassa makoilin (luksusta oli sänky ja oma tila!!!) kaks tuntia, ja yllätys yllätys, en neulonut riviäkään. En edes avannut koko laukkua! Olisin ihan mielelläni ollut siellä vaikka pidempäänkin, sai torkkua rauhassa.

Jutun juuri tais kadota jonnekin sinne laukkuun. No ei se mitään. Mietin tässä vaan, että onkohan "tavallisilla" ihmisillä vastaavanlaisia ongelmia? Ei kai. Mut ehkä siellä arvauskeskuksen odotushuoneessakin olisi ollut vähemmän takakireetä porukkaa, jos niillä olisi ollut käsille töitä? Tai edes kirja tai jotain. Mut ei, valivali vaan koko ajan kun kaikki kestää. No kyllä kestikin, mut kaikkihan sen tietää jo etukäteen.

Jaa nyt pitää mennä laittamaan pienet päivänsäteet unten maille. Sitten vajoan sohvalle katsomaan Gilmoren tyttöjä ja odottelen Jaria kotiin. Huomenna ilmestyy PS3, ei sit hirveesti kannata siitä haaveilla jos et ole ennakkoon varannut. Ja muutenkin. Ole fiksu, osta Xbox360. Tää onkin varmaan ainoa asia/tuote missä olen Sonya vastaan ;). No, pääasia ettei ole filliipsi...

Tässä jutussa on muuten varmaan kymmenen lausetta mitkä alkaa "No...". Anteeks. Mä en voi sille mitään :D.

6 comments:

Petra said...

Oon kyllä huomannut että käsityö mukana on paljon helpompi odotella vuoroaan, varsinkin jos tuleva vähän jännittää... Voi vaan mieli rauhallisena istua ja antaa käsien tehdä töitä, ja seurata muiden hermostunutta pyörimistä ja tuskailua, kaksi vuotta vanhoja naisetenlehtiä selaillessa... ;)

Tiinuli said...

Olen ihan samaa mieltä,, kun ottaa käsityon mukaan, aika kuluu paljon paremmin,, eikä haittaa, vaikkei joka kerta sitten tulisi sitä käsityotä tehtyäkään,, kunhan on mukana kaiken varalta

thiire said...

Oot kyllä ihana =) Toivottavasti pikkuneiti toipuu pian ja isompikin!
terveisin kolmen flunssaisen äiti suurella sympatialla.

Kanerva said...

Meilläkin sairastetaan. Huomenna tulee vanhemmalla tytöllä viikko täyteen...pakko lähteä lääkäriin, vaikka olenkin melko varma, että se on vaan sitä a-virusta.

Jaksua!

Siniset Silmukat said...

Voi, tämähän oli kuin meiltä kun ollaan johonkin lähdössä. Reissuneuleiden valinta on niin vaikeaa! Ja sehän vasta on katastrofi jos neuloo reissussa enemmän kuin on ajatellut ja ei ole vaikkapa työhön kuuluvaa lankaa lisää tms... sen takia tosiaan laukussa voi olla monta kerää lankaa, mutta jotain muuta tarpeellista ei. :D Paranemista Melindalle. Blogisi on kyllä aina päivän piristys!

Satu said...

Mulle käy aina niin että jos on käsityö mukana, pääsen suoraan sisään. Silloin joutuu aina odottamaan pitkään kun käsityö on jostain syystä kotona... Toivottavasti neiti voi jo paremmin!