Viime viikko meni aika hujauksessa, enkä ole vielä edes kuvannut mitään järkevää. Koska muisti on niin huono, niin fiksusti kirjoitin kalenteriin mitä minäkin päivänä tehtiin :D. Oikeasti tuntuu että jää paljon enemmän asioita mieleen, kun mietin usein mitä blogiin kirjoitan ja mitä nyt oikeastaan olemme tehneet. Viidennellä viikolla:
- meillä oli koe kaavoituksesta ja kuosittelusta. Sain kokeesta 5- (asteikolla 1-5. Unohdin merkitä kaavaan langansuunnan...)
- atk-tunnilla teimme portfoliota
- tuotesuunnittelussa piirtelimme neulosmallistoa. Ihan turha päivä -jos opettajasta saa irti vain käskyn piirtää mallisto, niin olis kyllä voinut olla kotona ennemmin. Yleisesti ottaenkin meitä ohjeistetaan lähinnä jälkikäteen "eikö olis kannattanut". nii-in vali-vali.
- kävimme läpi materiaalituntemusta ja tutustuimme loimineulokseen.
- piirsin kaavaa omilla mitoilla todellisessa koossa
- olin yhden päivän pois Jocsun lääkärireissujen takia
- ompelin paidan omilla mitoilla ja harjoittelimme sovittamista
- aloittelin legginsien ompelua
Myös se tökkii, että meillä on nyt ekassa jaksossa perus2-jakso, ja seuraavaksi sitten perus1. Tosi loistava idea!! Joka toinen lause alkaa näin: "nämä nyt on sen ekan jakson asioita, mut katotaan nyt pikaisesti". Eli käytännössä ollaan kaavoitettu ja leikattu ja ens jaksolla sitten opetellaan miten tämä tehdään oikein. Ja tavallaan kai opettajilla jotenkin mielessä se, että kun ollaan kakkosjaksolla meidän pitäs jo tietää, vaikka oikeasti ei osatakaan. Aargh.
Vali vali loppui nyt. Kymmenen vuotta sitten mä olisin saanut tästä asiasta hermoromahduksen, mutta nyt mä vaan odottelen että joku nuorempi menettää hermonsa. Mua ei tavallaan jaksa kiinnostaa, teen omaa juttuani ja suoriudun kyllä. Ja osaan ottaa asioista itsekin selvää. Mutta on kurjaa, kun pinnan alla kuohuu. Älkääkä sanoko, että yrittäkää puhua opettajille, yritettiin mutta eipä auttanut. Kun ollaan vaan ymmärretty väärin...
5 comments:
Mulla oli amk:ssa vähän sama ongelma, muutamalla opettajalla tuntui perusasiat opetuksesta olevan aivan hukassa. Monta kertaa sai opettajalta kysellä ja tarkistella, että kaikki on ok, mutta ei siitä läheskään aina apua ollut. Onneksi koulumme johtaja oli vahvasti sitä mieltä, että häneen sai ottaa yhteyttä, kun opettajan kanssa tuli seinä vastaan. Sitä kautta asiat viimeistään selkiintyivät. Palautteenanto oli muutenkin suuressa roolissa opiskelun aikana, joka kurssista piti täyttää palautelomake. Yhden ihmisen palaute saattaa silti jäädä huomaamatta, meillä yleensä oli koko luokka yksimielisenä palautetta antamassa, sitä oli kai pakkokin kuunnella :)
Aikuisopiskelijana sitä on varmaan vaativampi tai ainakin sitä uskaltaa sanoa mielipiteensä paremmin. Monta kertaa sitä koulussa mietti, mitä ne kiltit perusopiskelijat saavat kursseista irti.
Tuo, että perusopinnot ovat väärässä järjestyksessä on kyllä sen verran paha moka, että valittaisin rehtorille. Sehän olisi ihan sama kuin ekaluokkalaiset laitettaisiin syyslukukaudella lukemaan kirjaa ja sitten keväällä niille raukoille opetettaisiin lukeminen.
Tsemppiä!
Varmasti tällaiset ongelmat on aika yleisiä.
Musta on niin hassua että opiskelijoita kohdellaan kuin lapsia, vaikka meidänkin luokalta kaikki on yli 20v. Kyllä tän ikäisiltä voi mun mielestä ihan suoraan vaatia tiettyjä juttuja, kuten ajoissa tulemista tms. Sitten taas toisaalta pitäs olla luottoa niin ettei nyt joka menoa tarttis raportoida ja anoa..
Hanna, varmasti sitä on vaativampi aikuisena. Mua ainakin ärsyttää suunnattomasti jos aikaa käytetään johonkin "turhaan" toimintaan tai yleiseen sähläämiseen, kun on vähän tätä muutakin tekemistä...
Hei Susanna,
olen juuri aloittanut teollisen muotoilun aikuisopinnot amk:ssa ja just on meneillään kurssi, jossa ope sanoo, että kokeilkaapas tehdä ensin, ilman että tiedätte varsinaista teoriaa asiasta. Sitten kun töitä käydään läpi, niin kuullaan, että tollainen tai tällainen vaikutelma olis pitänyt syntyä tai tuo tai tämä on oikea lähestymistapa. Loppujen lopuksi on aina joku, joka on arvannut työn väärin ja harmittaa kaikkien puolesta, että jokin on mennyt vähän väärin. Mutta olen tykännyt opiskelusta kaiken kaikkiaan kovasti, harjoitustöitä on niin lukemattoman paljon, että erehdykset siellä täällä tuskin haittaa. Sullakin on varmaan se, että kun ala tuntuu oikealta, se korvaa paljon asioita. Nuorena kun ei aina tiedä, onko oikealla alalla vai ei, kun elämänkokemusta ei ole, em. jutut voi turhauttaa erityisen paljon.
Voi voi, kuulostaa niin tutulta!! Meidän luokka aina purnaa siitä, kun meitä kohdellaan samoin kuin niitä pikkusia jotka on just päässy yläasteelta - mikään ei voi ärsyttää aikuista ihmistä enempää kun se että luullaan että olet kaksivuotiaan tasolla.
Meidän luokanopettaja on kuitenkin varmasti paras koko koulussa koska se on aina samaa mieltä meidän kanssa ;) Ja arvaa onko noista sairas(ja muista)poissaoloistakin purnattu - eiköhän nyt aikuinen ihminen hoida omat hommansa vaikka lähtiskin puol tuntia aikasemmin tai on vaikka koko päivän pois..Tässä vaiheessa kun ei hirveesti enää tuu lintsattua muuten vaan, vaan on jokin hyvä syy siihen.
Toi on kans tuttua toi puutteellinen info juttu - ensin annetaan yks info ja sitten pari päivää myöhemmin kuuleekin ihan toista ja puolet luokasta on ihan ymmällään!
Me ollaan vaan kans yritetty purra hammasta ja mietitty että kyllä tää koulu kohta loppuu.. Koitahan säkin kestää ;)
Post a Comment