Sunday, February 10, 2008

Parhautta

Ihanaa. Askartelun, Bratz-leikin, ritarileikin ja aakkostenopettelun lomassa olen ehtinyt antautua myös luomisvimmalle. Jos kaiken siivoamisen ja ruuanlaiton voisi ulkoistaa, ja joku kävisi joka päivä kahvilla, mä voisin elää näin ikuisesti.

Hallittu kaaos. Tarttis lisää laskutilaa. Tai kärsivällisyyttä. Mutta sarjatyö on aina tehokkaampaa ;).
Rakkautta ensi silmäyksellä.

Onko jotenkin vinoutunutta ihastella huoliteltuja reunoja ja kauniita kappaleita vielä näinkin monen vuoden jälkeen? Toinen mihin mä en ikinä kyllästy, on tikkaukset. Kahjo mikä kahjo.

Kaikuu muuten hyvin ku hakkaa neppejä keskellä yötä hiljaisessa talossa. Mut kukaan ei edes herännyt! Ainakaan meillä ;)
Sellainen sivupöytä saumurille voisi olla hyödyllinen sijoitus.. Vaik toimii tää näinkin. Lankateline alkaa kaivata laajennusosaa.

Nyt erä piikkisiiliä lasten kanssa ja sitten takaisin sorvin ääreen. Huomen on taas sairaalapäivä, ehkä mä siks oon näin vauhti päällä taas. Hermostuttaa.

Ziina (saa muutkin vastata!) muistatko mikä (hollantilainen) kauppa se oli, mistä sai niitä muovisia pyörylöitä missä on kirjain? Siis koruihin tms. Tarttis tilata kun neiti 3vee on nähnyt unta että täytyy tehdä koruja. Mieluummin HETI :D.

4 comments:

Ziina said...

Hollannista sayilasta (sayila.nl)saa ainakin synteettisiä kirjaimia ja numeroita ja helmimerellä oli aikoinaan lasisia kirjainhelmiä.

Susanna said...

hah sä olitki nopee :D. Joo toi Sayila on muistaakseni se mitä tarkoitan. Kiitos!

Pauliina said...

Voikun voisikin kaiket päivät vaan luoda...

Minkälaisia neppejä noi ovat ja millä vehkeellä niitä hakkaat?

Susanna said...

Pauliina, noi on ihan tavallisia neppareita missä on värillinen kansi. Tilasin Kangastukusta ja vasaralla hakkaan ;). Jos et ole ennen käyttänyt, niin siinä paketissa on siis mukana sellainen muoviläpyskä mihin nepin osat laitetaan, kangas väliin ja pum, yksinkertaista.paitsi jos osuu sormeen..