Ahdistus

Kohta on vuosi koulua takana, onneksi enää vuosi jäljellä. Tällä hetkellä olen taas niin stressaantunut ja ahdistunut, tuntuu että mikään ei suju. Mä en usko nöyryyttämisen ja simputtamisen avulla oppimiseen. Vaikka ehkä pitäis, mulle ei tule sellaista fiilistä, että no nyt teen paremmin, nopeammin ja siistimmin, ettei ainakaan tule mitään sanomista, vaan päinvastoin, ei huvita enää yhtään. En ikinä tee kotona sellaisia huolimattomuusvirheitä kuin mitä nyt olen koulussa tehnyt. Olen niin pettynyt koko tuohon koulutuksen sisältöön ja koulun toimintaan, että sitä on vaikea sanoin kuvailla. "Yrittäjäpainotteinen linja", mikä iso vitsi! Koko asiaa ei selvästi ole ajateltu ollenkaan loppuun asti, ja tällä vauhdilla meistä ei koskaan tule yrittäjiä. Ja voitteko kuvitella, pukuompelijaksi valmistuu ilman että ompelee yksiäkään housuja!!!
Välillä olen niin lannistunut, että kaikki ideatkin katoaa. Joinain päivinä tiedän ihan tasan tarkkaan mitä tahdon tehdä, välillä tekis mieli itkeä kun tuntuu että jos kerran olen näin surkea, niin miten musta mitään voisikaan tulla. Harmittaa olla näin heikko, ei pitäisi välittää, pitäis jättää omaan arvoonsa, mutta mä en vaan osaa.

Viime viikon olin itse tosi kipeänä, kohta on varmaan lapset kipeänä ja voihan vittu. Kun tuntuu vaan että mä en ehdi enkä jaksa ja koulun joustamattomuus ja asioiden järjestelyn mahdottomuus tekee elämästä ihan helvettiä välillä. Ja sen sijaan että kysyttäs miten voin, töksäytetään (perjantaina) että työt mitä muilla oli aikaa tehdä yli viikko, pitää olla maanantaiksi valmiina. Mitään muutahan mä en tietenkään missään tapauksessa vapaapäivinä tahdo tehdä.

Kipeänä ollessa sain puuhattua viikkokalenterin lapsille. Vielä tarttis tehdä pictoja lisää, käsinpiirretyt ei jotenkin enää näytä kivalta kun on kiva kalenteri :).
Lähinnä tämä on tarpeellinen Jocsua varten, jotta oppii hahmottamaan päivien kulun ja tietää mitä seuraavaksi tehdään jne. Mutta on ehdottomasti hyödyllinen myös ihan "terveille" lapsille, ei tarvitse kinastella saako tänään pelata tai koska mennään ulos, ja lapsi pystyy itsekin katsomaan koska on tarhapäivät ja mitä tarhassa tehdään ym. Päivien värit eivät ole sattumanvaraiset vaan kansainväliset värikoodit. Mä en tietenkään niitä muistanut ulkoa mutta onneksi blogittajista löytyy aina apu ja Tiina selvitti värit hetkessä :D.

Ensin tuntui että keittiö näyttää nyt lastentarhalta, mutta äkkiä noihin tottui ja nyt näyttää silmään jo hyvältä. Haluttiin kalenteri kuitenkin näkyvään paikkaan, eihän siinä muuten mitään ideaa olisi.
Puolet keittiönpöydästä on vallannut puutarha. Vielä on hyllynpäällä kolme tuollaista isoa levyä itämässä :). Äitin kanssa tutkittiin mitä takapihalla on alkanut kasvaa, ja rikkaruohojen maihinnousu sai kyllä sellaisia epätoivon tunteita pintaan, että teki mieli perustaa kivikkopuutarha :D. Antaa kaikkien kukkien kukkia tai jotain.

Noin. Nyt mulla on parempi olo kun sain asiat pois mielestä. Ja ei, en aio lopettaa kesken ;).