Sunday, April 27, 2008

Ahdistus

Kohta on vuosi koulua takana, onneksi enää vuosi jäljellä. Tällä hetkellä olen taas niin stressaantunut ja ahdistunut, tuntuu että mikään ei suju. Mä en usko nöyryyttämisen ja simputtamisen avulla oppimiseen. Vaikka ehkä pitäis, mulle ei tule sellaista fiilistä, että no nyt teen paremmin, nopeammin ja siistimmin, ettei ainakaan tule mitään sanomista, vaan päinvastoin, ei huvita enää yhtään. En ikinä tee kotona sellaisia huolimattomuusvirheitä kuin mitä nyt olen koulussa tehnyt. Olen niin pettynyt koko tuohon koulutuksen sisältöön ja koulun toimintaan, että sitä on vaikea sanoin kuvailla. "Yrittäjäpainotteinen linja", mikä iso vitsi! Koko asiaa ei selvästi ole ajateltu ollenkaan loppuun asti, ja tällä vauhdilla meistä ei koskaan tule yrittäjiä. Ja voitteko kuvitella, pukuompelijaksi valmistuu ilman että ompelee yksiäkään housuja!!!
Välillä olen niin lannistunut, että kaikki ideatkin katoaa. Joinain päivinä tiedän ihan tasan tarkkaan mitä tahdon tehdä, välillä tekis mieli itkeä kun tuntuu että jos kerran olen näin surkea, niin miten musta mitään voisikaan tulla. Harmittaa olla näin heikko, ei pitäisi välittää, pitäis jättää omaan arvoonsa, mutta mä en vaan osaa.

Viime viikon olin itse tosi kipeänä, kohta on varmaan lapset kipeänä ja voihan vittu. Kun tuntuu vaan että mä en ehdi enkä jaksa ja koulun joustamattomuus ja asioiden järjestelyn mahdottomuus tekee elämästä ihan helvettiä välillä. Ja sen sijaan että kysyttäs miten voin, töksäytetään (perjantaina) että työt mitä muilla oli aikaa tehdä yli viikko, pitää olla maanantaiksi valmiina. Mitään muutahan mä en tietenkään missään tapauksessa vapaapäivinä tahdo tehdä.

Kipeänä ollessa sain puuhattua viikkokalenterin lapsille. Vielä tarttis tehdä pictoja lisää, käsinpiirretyt ei jotenkin enää näytä kivalta kun on kiva kalenteri :).
Lähinnä tämä on tarpeellinen Jocsua varten, jotta oppii hahmottamaan päivien kulun ja tietää mitä seuraavaksi tehdään jne. Mutta on ehdottomasti hyödyllinen myös ihan "terveille" lapsille, ei tarvitse kinastella saako tänään pelata tai koska mennään ulos, ja lapsi pystyy itsekin katsomaan koska on tarhapäivät ja mitä tarhassa tehdään ym. Päivien värit eivät ole sattumanvaraiset vaan kansainväliset värikoodit. Mä en tietenkään niitä muistanut ulkoa mutta onneksi blogittajista löytyy aina apu ja Tiina selvitti värit hetkessä :D.

Ensin tuntui että keittiö näyttää nyt lastentarhalta, mutta äkkiä noihin tottui ja nyt näyttää silmään jo hyvältä. Haluttiin kalenteri kuitenkin näkyvään paikkaan, eihän siinä muuten mitään ideaa olisi.
Puolet keittiönpöydästä on vallannut puutarha. Vielä on hyllynpäällä kolme tuollaista isoa levyä itämässä :). Äitin kanssa tutkittiin mitä takapihalla on alkanut kasvaa, ja rikkaruohojen maihinnousu sai kyllä sellaisia epätoivon tunteita pintaan, että teki mieli perustaa kivikkopuutarha :D. Antaa kaikkien kukkien kukkia tai jotain.

Noin. Nyt mulla on parempi olo kun sain asiat pois mielestä. Ja ei, en aio lopettaa kesken ;).

11 comments:

Mari said...

Koulusta: Mä tiedän ton tunteen niin hyvin, olen mont akertaa itkenyt silkasta kiukusta kun törmää tuollaisiin ihmisiin. Keskinkertaiset ihmiset pureutuu tiukasti sääntöihin(sä), vihaa luovuutta ja pelkää että joustavuus tarkoittaa että kaikki menee SEKASIN. En oikein osaa antaa selviytymisvinkkejä muuta kuin että yritä löytää sieltä ne jutut missä voit saada jotain oppia, muista että kun olet yrittäjä niin kukaan ei tule kysymään saitko koulusta hyvät paperit vai ei. Niin ja kokoa omaa portfoliota. Vaikka myisit pois tekemäsi, ota kunnon kuvia ja kirjoita sievästi muistiin materiaalit jne. Ja itseä varten myös aika, mikä meni jonkun tekemiseen.
"Ne jotka ei osaa, ne opettaa" pätee sekin joskus. Ei aina :)Housujahan on kiljoona kertaa vaikeampi tehdä ku jotain hametta? Höh.
Kalenteri on upea! Musta tuntuu että MINÄ tarvitsisin tollasen. Ääh.
Mut hei. Ota kalanmaksaöljykapseli ja tuoremehua ja haistele yrtintaimia. Ja kirjoita pinkkikantiseen (kankaalla päällystettyyn, toki) vihkoon ideoita mitä aiot joskus tehdä ;) Kyl se siit!

Mari said...

Ai niin, jos tämä ei vielä ole sulle tuttu, niin tämä piristää varmasti. Lisa on hauska, ja sen tutorialit (mitäneon? Opetus..ohjee... no siis.) on parhaat ikinä:
http://u-handbag.typepad.com/

Susanna said...

Mari, kiitos. ihanasti kirjoitettu.

Joskus mä mietin, et mitä ihmettä tekisin jos mulla ei olis tämän blogin tuomaa ystäväpiiriä. On eri asia vuodattaa asioita irl ystävälle joka ei välttämättä ole kokenut samaa, täältä löytyy aina, joka asialle, joku jolla on omakohtaisia kokemuksia. Ihanaa.

Tiina said...

Jaksuhali! Yritä kestää sitä koulua, se on kuitenkin vaan koulu. Sinä osaat niin paljon enemmän.. Ja ainahan voit antaa palautetta opetuksen tasosta? Ja niitä kehittämisideoita kans..

Ja sinä mikään surkea ole! *potkii persiille*

Kiva kuulla, että kalenterista on hyötyä!

Susanna said...

Tiina, kiits ;). Palautetta on annettu niin opetuksesta kuin ihan henkilöistä ja sisällöstä ja ties mistä. Mutta ei apua, kun päättävät tahot täydestä sydämestään kuvittelevat tekevänsä kaiken just oikein ja hyvin ja millekään kritiikille ei ole sijaa. Asioihin puuttuminen vain pahensi asioita ja henkilöityy tietysti vain niihin ketkä uskalsivat avata suunsa face-to-face. Yllätys että suurin osa luokkaa oli hiljaa... Pitäisi valittaa jonnekin korkeammalle, mutta en jaksa uskoa että siitäkään mitään hyötyä olisi..

Anonymous said...

tsemppiä ja jaksuja! mm.., mitä nuo ylimmän kuvan jutut on? :)

Susanna said...

nimetön, ne on erilaisia protoja yhteen pussukkaan mitä olen kaavoittanut ja ommellut ja hionut paremmaksi :D. Vissiin seitsemän nyt tehnyt ja nyt alkaa näyttämään mieleiseltä...

Satu said...

Jaksamista sisko-rakas, inhottavan hankalalta toi sun koulumeininki kuulostaa. Itsekin painin samantyyppisten joustamattomuuskysymysten kanssa yliopistolla, eli vaikuttaa olevan yleisemminkin koulumaailmassa tuttu juttu. Että kaikki tehdään silleen miten on aina tehty ja miten muutkin tekee... Kuitenkin, älä luovuta! Ja ihana kalenteri, mulle kans tollainen :)!

Jatta said...

Voimia sinne ihan kamalasti superäidille!!

Anonymous said...

älä välitä surkimuksista! sä oot oikeasti superhyvä ompelija ja äiti! tykkään lukea sun blogia, kun sä oot aito ja näytät tunteesi.ja tietenkin sun ompelukset saa mut huokailemaan. luota taitoihisi ja rentoudu, niin inspiraatio löytyy.

Anonymous said...

toi viikkokalenteri on tosi hyvä! taidan väsätä omillekki tässä joskus... vanhempi(1v10kk) saattas jo EHKÄ ymmärtääkki tuommosen päälle =)