Wednesday, October 15, 2008

Lomalla!

Ihanaa kun on loma! Ja mulle tuli vielä ekstrapitkä loma, kun eilen oli se neuro, ja eskarilaiset teki yhden päivän sisään niin heillä alkoi loma jo nyt (oma syysloma alkais vasta huomenna). Sitä mä vaan mietin, että minne normaalit työssäkäyvät ihmiset laittavat lapsensa näiden ylimääräisten lomien aikaan? Kaksi päivääkin on jo usein vaikea järjestää, ja sitten vielä koulu vaan päättää että meillä on nyt yksi ylimääräinenkin päivä, heh heh. Ei kuusivuotiasta voi jättää yksin kotiin koko päiväksi, ja itse asiassa vaikka miten päin pohdin, ei meillä olisi ketään joka kolme päivää hoitaisi. Ja sitten taas jos kovasti pitää roudailla eri puolelle kaupunkia ja olla päivät jonkun palkatun mummelin kanssa, niin onko se nyt sitten lomaa??? No, taas yksi hyvä syy lisää siis siihen listaan, että tuliko tehtyä oikea valinta kun hyppäsi pois oravanpyörästä.
Sunnuntain kirjastoreissulta kuvia. Vähäks Melinda on kasvanu pituutta!
Ihania lehtikasoja oli kiva potkia ja heitellä ;)
Oikeesti, mistä näitä arkkitehtejä oikein löytyy???
Superkiipeilijä vauhdissa. Puistossa on sellainen karusellivempula, missä roikutaan käsillä ja sitten vaan pyörimään. Ihan hullu laitos. Jocsu pysyy roikkumassa monta kierrosta, itse pysyin vain puolikkaan :D. Lääkärireissu meni ihan ok, paitsi labrahoitaja tahtoi ottaa näytteen kyynärtaipeesta eikä sitten ollut mitenkään erityisen hellä, niin Jocsulta tuli isoja kyyneleitä ja koko päivän jännitys ja pelot pihalle kerralla, se oli kyllä niin kamalaa. Vielä bussissakin nyyhki että "äiti mä en enää ikinä koskaan tahdo verikokeeseen". Toukokuussa sitten vasta seuraava kontrolli, jolloin päätetään lääkityksen purku. Mä itseasiassa näin viime yönä unta että Jocsu joutui sairaalaan koska piti ottaa joku toinen lääke ja toisen annosta nostaa radikaalisti :(. Eilen kyllä luin epilistalta että jollain oli just näin, että siitä se kai uneen tuli, pahin pelko..

Matkalla Jocsu tutkaili vaalimainoksia, ja yhtäkkiä huusi: "tämä, tämä valitaan tää on kaunis". Kröhöm, onko äitin valintakriteerit jotenkin siirtyneet verenperintönä? Valinta napsahti johonkin keskustalaiseen naiseen... Täytyy pistää poika isomummin piinapenkkiin "Miksi keskustaa ei pidä äänestää IKINÄ" (mummi on tiukasti SDP:n riveissä eikä onneksi tiedä että mun ääni on mennyt ihan muualle siitä alkaen kun opin itse ajattelemaan).

Tänään on ihan superihana päivä. Aamun siivoilin kotia, lapset katsoi muumeja ja leikki legoilla, Melinda istuskeli sohvalla prinsessahepenissä ja kirjoitti salaisuuksia vihkoon, naapuri toi omenapiirakkaa, aurinko paistaa. Nyt lapset suoriutui omin neuvoin ulos, ja kuulemma mun pitäisi nyt mennä pelaamaan futista. Iltapäivällä mennään mummin kellariin etsimään pikkulegoja, jotka on nyt niin hip ja pop että palikat loppu kesken alkuunsa.

5 comments:

Stricker said...

Mukavaa lomaa!
Voi pientä potilasraukkaa siellä tutkimuksissa. Meillä on pojalta otettu tasan kerran verikoe kyynärtaipeesta ja oli kyllä ihana kamalaa, sai hirveän kammon siitä ja pelkäsi lääkäriin menoa kauan sen jälkeen ja vieläkin kysyy, pitääkö ottaa verta :-(.
Kauniita syyskuvia!

Susanna said...

Stricker kiitos! Meillä on aina mennyt niin hyvin noi verikokeet, harmittaa älyttömästi että nyt kävi näin, kun tietää että se pelko jää. Ja luulisi että jos ei ole tottunut lapsilta ottamaan nätisti, niin ottaisi sitten sormenpäästä, mutta viehän se enemmän aikaa toki :/.

aura said...

Mut ainakin laitettiin mummolaan lapsena lomilla. Ja sitten, kun mummi ei enää jaksanut, olin jo niin iso, että pystyin jo katsomaan siskon perään. Ja meillä taisi olla parikin naapuria, mihin mennä, jos tuli hätä. Mutta en tiedä, miten yleisesti selvitään lasten lomista.

-maria- said...

En oikein ymmärrä minäkään, miten työssäkäyvät ihmiset pärjäävät lasten kanssa ilman tukiverkkoa. Me ollaan mieheni kanssa molemmat syntyjämme helsinkiläisiä eikä meitä täältä saa millään pois ihan just sen takia, että molempien vanhemmat asuvat lähistöllä ja viettävät mielellään aikaansa lastenlasten kanssa (ja lapset heidän kanssaan). Ovat pelastaneet meidän monta kertaa päiväkodin ollessa kiinni (ettei ole tarvinnut roudata lapsia sijaishoitoon) ja myös esim. silloin, kun on itse ollut kipeänä. Puhumattakaan siitä, että joskus on ihan kiva vaan olla vähän aikaa vaikka ihan kahdestaan sen ukkokullan kanssa ja ladata akkuja :D

Susanna said...

Minä en myöskään voisi kuvitella muuttavani kauas isovanhemmista. Meillä vaan isomummi ei jaksaisi päivää muksujen kanssa, ja pikkumummilla taas on oma kiireinen työnsä. Äiti onneksi pystyy rukkaamaan aikataulujaan jos ihan kriisi on, mutta ei nyt sentään montaa päivää, ja onhan se vähän kohtuutonta jos hänen sitten pitäs viikko tehdä ympäripyöreetä että saa takas rytmin.
Tota sijaishoitosysteemiä en kans tajua, ei ravintoloita ja hotellejakaan kiinni laiteta henkilökunnan koulutuksen takia, miksi sitten päiväkodit. Siinä oikein laskelmoidaan, että suurin osa vanhemmista keksii jonkin muun hoitotavan sille päivälle. Mä en voisi kuvitellakaan että veisin lapset johonkin uuteen paikkaan päiväksi, saati sitten että suostuisivat edes jäämään :D.