Sunnuntaita

Elämä koettelee, edelleen. Joskus tuntuu, että koko elämä on kuin huteran legotornin rakentamista sokkona. Saat yhden palan paikoilleen niin jostain irtoaa kaksi.

Omien juttujen lisäksi Jocsu on eskarissa onneton, ja saa fyysisiä oireita sen vuoksi. Meidän eskarissa vain häiriköt saa nauttia omasta luokasta, opettajasta ja tasaisesta rytmistä. Rauhalliset tungetaan milloin minnekin, ja lukujärjestystä ei voi tähän tehdä, koska tilanteethan voi muuttua. Tällä hetkellä Jocsu on kolme päivää viidestä jossain muualla kuin omassa luokassa, paitsi näinäkin päivänä yksi tunti on oman open kanssa ja syömään mennään oman luokan kanssa. Ja sitten on vielä matikkatunteja kaksi kolmannen opettajan kanssa. Ja nyt vielä päättivät, että yhtenä päivänä Jocsu + yksi toinen menevät toiseen iltapäivähoitoryhmään "harjoittelemaan isossa ryhmässä oloa". Ensinnäkin voihan **TTU! Toisekseen, jos on jo 3 päivää isossa ryhmässä, ja oli tarhassa isossa ryhmässä, ei siinä liene enää harjoittelemista. Jocsu reagoi siirtymisiin ja muutoksiin hiljaa omalla tavallaan ja räjähtää sitten välillä. Tämä toinen lapsi saa kirkumiskohtauksia ja muuta mukavaa jo ihan tavallisissa sisältä pihalle siirtymisissä; miksi lapsia pitää kiusata näin???
(kuvassa kirjanmerkki minkä tein muksuille)
Olen nyt kolme kertaa joutunut hakemaan Jocsun kesken päivän, kun soittavat että ehkä sillä on kohtaus tai jotain. Ja aina lapsi on ihan terve siinä vaiheessa kun haen hänet. Perjantaina hän oli niin itkuinen ja onneton, että äitikin itki. Ja opettaja läksytti minua, että MINÄ teen virheen kun otan pojan kotiin kesken päivän. Varsinaista eskaria oli siinä vaiheessa puoli tuntia jäljellä... Hillitsin haluni läimäyttää (siitä se soppa olisikin syntynyt :D) ja laitoin vasta myöhemmin meilillä, että ei tarvi soitella hakemaan jos ei saa hakea, että enhän minä voi tulla vaan kädestä pitämään ja sitten pitäisi pakottaa jäämään, älytöntä! Olen myös sitä mieltä, että Jocsu on huomannut sen että jos heittäytyy hankalaksi saa pysyä omassa luokassa, ja toimii sen mukaan. Kaikki nämä tapaukset on ollut niinä päivinä kun on pitänyt mennä toisen ryhmän kanssa. Jocsu kyllä viihtyy toisessakin luokassa, mutta sanoo että jännittää tosi paljon sinne menoa.

Oli myös varsin mieltäylentävää kuulla kun eräskin kuusvee tyttö kiroili kun olisi pitänyt pukea. "vittu turpa kii saatana en pue TURPA KII NYT vitun paska" jne, ja avustaja naureskeli että älä nyt viitti... Okei mulla on vähän omituiset kasvatuskäsitykset varmasti, mutta jos saa käyttäytyä miten vaan, niin kyllähän lapset käyttäytyy.

Tän erityiseskarin piti olla loistojuttu, niin meille kaikki sanoi. Ja nyt kaikki on pahemmin kuin sekaisin, ja mitä mä voin tehdä, en mitään. Näin meillä espoossa joo.

Alakerran vessa oli ennen punainen, nyt siitä tulee jotain muuta. Eikös tullut kivat verhot! Kasperiinasta valmiita paloja yhdisteltynä :D.

Meidän chili on pikkuisen kasvanut taas. Rönsyää joka suuntaan, se on ihan holtiton..

Huomenna pitäisi taas palata arkeen. Huokaus. Jospa ensi viikko olisi edes ihan vähän valoisampi kuin edellinen.