Mä kadehdin syvästi Kanervan taitoa pukea tunteensa sanoiksi, nähdä kauniita asioita ja onnen hippusia silloinkin kun on hyvin vaikeaa ja mielessä velloo syvät vedet. Mun täytyy tuota taitoa vähän opetella vielä.
Mä en hirveästi kuuntele suomipoppia enkä ole koskaan tykännyt Stellasta erityisesti, mutta eilen alkoi tämä kappale soimaan mielessä.
Toivotaan että se jää kantaa.
4 comments:
Tuo aamun kuiskaus on nimenomaan se stellan viisu mikä är-syt-tää mua suunnattomasti... Tässä nimenomaisessa viisussa laulajan nenään laulaminen korostuu ja kaiken lisäksi hän laulaa hädästään... "ei ole hätäääni jonka kuulet..." Jos suomen kielellä haluaa musiikkia tehdä tulisi siihen kieleen paneutua ettei tulisi noita hätiään... Toisenlaisella sovituksella tuokin varmaan toimisi mutta ei näin...
Mutta tää on taas mun ylikriittinen mielipide. Pop ei muutenkaan ole suurinta suosikkiani :/
Kyllä se jää kantaa. Usko pois! ;)
Toi on muuten yks Veeran lempparibiiseistä Singstarissa.
KYLLÄ se kantaa! Sitä paitsi sähän tykkäät luistella, eikö! :)
Ixuuuu :D mun mielestä ton laulajan ääni on melkein parasta koko biisissä, mut toisaalta mä rakastan Nylon Beatiakin :)). Eikä ne sanat muuten mene noin, jos kuuntelee niin kuulee että se muistuttaa että ei ole hätä / ääni jonka kuulet on aamun kuiskaus jne. Mulle uppoo nyt tämä kevyempi poppis, koska huomasin että raskaampi musiikki saa nyt vaan asiat pyörimään mielessä entistä nopeampaa :)
Kati, Anu, kiitos. Ja juu, tykkään luistella. Joku on vaan kaivanu avantoja mun jäähän ;)
Post a Comment