Monday, January 23, 2006

Huomenta

Aloitin aamun 6.58 laittamalla kahvin tippumaan, ja kaivoin laatikosta unisukantekeleen. Ja aloin kahlaamaan läpi uusia neuleblogeja. Niitä on muuten paljon.

Toinen unisukkanen on nyt siinä vaiheessa, että muutama sentti puuttuu vielä ennen kavennuksia. Olen tehnyt yhden pahan virheen; en aloittanut toista sukkaa samaan aikaan. Olin niin innoissani kun mallineule on niin kaunis, että ajattelin että nehän syntyy tuosta vaan, yks per ilta. Ja sitten tulikin kaikenlaista muuta... Nyt mietin että pitäsikö aloittaa nyt se toinen, ennen kuin tuo yks on valmis. Ettei vaan käy niin että jää ressu parittomaksi.

Kun aloin päivittämään, mietin surullisena, että nyt ihmiset ei sitten lue mun viikonlopun postauksia eivätkä huomaa suitsuttaa miten hienon takin olen tehnyt, ja miten ihanainen pieni alpakkakietsu on. No, takkia ehditte vielä ihailemaan kunhan saan siihen napit. Otetaas uusintakuva kietsusta:














Kerroinko jo että se on ihanan pehmeä? Tänään jos sais toisen hihan edes tehtyä. Eilen mietin mitä kaikkea kivaa pitäisi tehdä. Lähdemme risteilylle maaliskuussa, ja tottakai lapsilla pitää oll akivat vermeet. Melindalla on ihana violetti samettimekko, tämä kietsu sopii sen kanssa loistavasti. Jocsu on nyt murheenkryyni, koska se tarttis vaikka mitä, enkä mä oikein osaa päättää että mitä tekis eka. Taannoin Modassa oli se palmikkohuppari tehty Snuglysta, sitä mä olen suunnitellut vaikka kuin kauan. Oliskohan palmikoiden teko vaikeaa kaksinkertaisella langalla? Jos tekis sen alpakasta...

On muuten tosi raivostuttavaa kun lapset kasvaa niin nopeasti. Ja vielä yhtäaikaa tekevät noita kasvupyrähdyksiä! Melinda hyppäs käytännössä suoraan 68cm ->80cm vaatteisiin, ja Jocsullakin tuli pituutta niin että tällä hetkellä sillä ei ole montaa paitaa mitkä olis kunnolla sopivat sekä pituudesta että leveydestä. Pah. Eilen sain meidän vaunut myytyä, joten kai sitä täytyy mennä kangaskaupan kautta tänään :D Täytyykin ehkä tehdä lista, että mitä huvittaa tehdä itse ja mitä voisi ostaa.

12 comments:

Kati E said...

Dropsin alpakka on ihanaa. Mulla on 5 kerää ja mä mietin mitä niistä tekisin... Kun mun tekis mieli tehdä sellanen kietaisuneuletakki, mutta joku väitti et se venyy... Hirvee duuni, ohkaset puikot jne. Enkä halua et lopputulos on totaalisen pilalla.

Susanna said...

En mä usko että se mihkään venyy, jos ei tee liian isoilla puikoilla. Ei tuo kietsu ainakaan tunnu mitenkään venyvältä, mutta se onkin aika tiivistä.

Mermaid said...

Minäkin tykkään tuosta alpakka-langasta, siinä on ihana värikartta! Ja tuo vaaleanpunainen unelma näyttää tosi suloiselta... Olen itse tehnyt kietaisuneuletakin ko. langasta, eikä se ole venynyt ollenkaan ahkerasta käytöstä huolimatta (eikä nyppyyntynyt). Joten rohkeasti vain kokeilemaan!

Jonna said...

Olen samaa mieltä; hitsi kun nuo lapset kasvaa niin nopsaan. Lehdistä kun kattelen noita lasten neuleita, niin aina katon tarkkaan, että mihin kokoihin asti ohje on... että jos löytyy tarpeeksi isoja kokoja, niin ne voi laittaa "nämä vielä teen" -listan perille :) Voisihan niitä isontaa itse, jos ei olis laiska ;D
Tuo takki on muuten IHANA!

Marita said...

Ihanan pehmeältä näyttää..ja väri on hieno :)
Paljon kommenttejahan sinun blogiisi tulee joten kyllä sitä luetaan ;) Toista on mun kaa..
Jään odottelee kuvia valmiista kietaisupuserosta :)

Jenni said...

Takki on aivan ihana!

Onko alpakka yksin- vai kaksinkertaisena samanvahvuista kuin snuggly? Snugglylle kun on mun milestä tehto _todella kauniita paitoja ja takkeja.

Snugglysta Nikolle tehty paita on muuten kestänyt tosi hyvin kulutusta ja pesua. Ehkä keinokuidut lasten käyttövaatteissa onkin ihan ok...

Niko ohitti kanssa koon 74cm tosi nopeasti, mutta jämähti sitten kokoon 80 melkein vuodeksi.

Tiina said...

Takista tuli hieno, samoin kietaisuneule näyttää hyvältä. Alpakka on pop.

KatjaL said...

Se Modan palmikkohuppari on aivan ihana! Tein sen tytölle kesällä, mutta Woolista(merino), joten en osaa sanoa olisiko 2-kert. langalla vaikea tehdä. Ne "nypyt" voi tuottaa vaivaa... Melindan takki on ihana! Kateellisena seurailen sun ompeluksia ja mietin onnistuisinko itsekin. Tuppaan vaan hermostumaan, kun ompelukoneet ei tottele niinkuin puikot;)

Susanna said...

Jenni, muistaakseni se ohjeen tiheys oli jotain 20s/10cm, ja kaksinkertaisen alpakan kera pääsee tuohon just hyvin :D Mä kyllä syvästi rakastan sitä snuglyakin... en osaa päättää.

Katjal, minäkin ennen aina hermostuin ja paiskoin kankaita ja muita tavaroita. Mun mielestä olisi pitänyt onnistua heti, nuppineulat on tyhmiä ja harsiminen vain hidastaa työtä. Sitten kun oivalsin, että itse vaatteen kasaaminen on vaik yksi pieni osa vaatteen valmistusta, ja että tärkeitä on just ne kaavat, leikkaaminen ja muut esivalmistelut, sitten alkoi sujumaan. Nykyään mulla on silityslauta vieressä ja säännöllisesti silittelen saumoja auki ym, lopputulos on niin siistiä ja kaunista, että se kyllä kannustaa sitten eteenpäin. Mutta kannattaa myös käyttää hyviä ohjeita ja kaavoja, esimerkiksi Ottobren.

Kiitoksia kaikille kehuista ja alpakkamyönteisyydestä! Vitsit, mä oon ihan jäässä kun oltiin äsken pihalla reilu tunti. Eikä ole kahvia, eikä maitoa. Pöh. Pakko joko mennä kauppaan (tunnin reissu vähintään) tai kärsiä.

Anonymous said...

Mä luen tätä sun blogia aina ihan hämmentyneenä: miten ihmeessä ehdit tehdä kaiken ja vielä hoitaa kaksi lasta??? Mulla on pian 2v. tytär eikä puhettakaan että sen hereilläoloaikana voisin ottaa puikot tai ompelukoneen esiin;(

Sulla on kiva tyyli kirjoittaa ja hienoja töitä. Mukava käydä lukemassa (ja siis ihmettelemässä myös:D)

Kirsi

Meri said...

Silloin.... hyvin kauan sitten kun mulla oli vielä pieni poika... me kierrätettiin neuleita ! Kaikkea ei tarvinnut siis neuloa ite (ja penskalla aina hyvännäköisiä) ja välillä kun "ennakoi" lapsen kasvua ja vuodenaikaa, sattui arviovirheitä - mutta joku tuttu penska oli aina oikean kokoinen oikeaan vuodenaikaan. Miten olis neulojien keskeinen lastenvaatteiden kierrätys ?

Susanna said...

Kirsi, kiitos :D Se on järjestelykysymys, tuo ehtiminen. Mä siivoan vain keskitetysti, joka päivä vähän aikaa, mutta en kuluta pitkin päivää aikaa siihen että keräilisin kamoja, kun kohta lapset ne taas levittää. Kyllä sitä ehtii, kun tahtoo. Mutta harvemmin mä enää nykyään ompelen yksin lasten kanssa, poika pistää kämpän sekaisin alta aika yksikön...