Tuesday, January 10, 2006

Pieni maailma

Laura, mun äidin tuttu: onko sun tyttären nimi Susanna?
äiti: on. kuin niin?
Laura:no kun yhdessä neuleblogissa oli yhden pikkupojan kuva...


















...ja se poika on ihan saman näköinen kun voisi ajatella että sä olet ollut pienenä. Että onkohan se Susanna sun tytär?
äiti: no on :D

Että mut on tunnistettu kun mun poika on samannäköinen ku mummonsa, hih! Hauskaa! Vilkutuksia Lauralle!

----
Tähän postaukseen ei tulekaan sitten neulomissisältöä. Kietsu on kohta kainalossa, rivi kerrallaan... Voi kun jaksais valvoa. Tai itse asiassa eilen olisin jaksanut, mutta kun täällä on niin pelottavaa yksin istuskella, pakko mennä nukkumaan ku mieskin menee :D

4 comments:

Kati E said...

Suomi on pieni maa. :DDD

Susanna said...

niinpä :D Mutta julkisestihan tässä ollaan, kyllähän jokainen fiksu tajuaa, että kuka vaan voi lukea ja tunnistaa. Pelkän kirjoitustyylin perusteella voi hoksata kenestä on kyse, ja kun jää juttua seuraamaan, ennemmin tai myöhemmin saa vahvistuksenkin. Yhdessä paikassa olen kirjoitellut niin etten halua että mut tunnistetaan, ja se on kyllä aika vaikeeta, vaatii keskittymistä :D

vikke* said...

Pienet on ympyrät Suomen maassa.
Mun siskon duunikaveri oli taannoin etsinyt jotain tietoa ristipistoista ja päätynyt mun blogiin mutkien kautta (olen kerran saanut kommentissa jotain ristipistoon viittaavaa...itse en ole ikinä harrastanut) ja kysässyt systeriltäni että pitääkö sun siskos jotain neuleblogia? :D

Aika hyvä tuo että poika on mummonsa näköinen :DD

Noista Novitan langoista...
...todella kalliita ovat mun mielestä myös. Kävin tänään kauppareissun yhteydessä lankahyllyllä (Prismassa joo!) eikä siellä edes ollu uutuuksia, onneksi...muuten olisin ostanut mukaani niitä :)
Ärsyttää kans kun muita merkkejä on niin "hankalasti" saatavilla, kävin tän kaupungin lankakaupassa mutta myyjä oli ilmeisesti just silloin kahvilla kun oli ovet kiini, lasien läpi tirkistelin lankahyllyjä.

Anonymous said...

Heippa Susanna!

Täällä SE Laura. Mulla oli viikonloppuna aikaa kutomishommille ja hain epätoivoisena ohjeita netistä, kunnes päätin vierailla sun hienossa blogissa (katsomassa kateellisena, kuinka joku ehtii tehdä 24h aikana NIIN paljon: pyörittää perheen arkea ja vielä neuloa ja ommella vaikka mitä! Kääk!)ja nyt vasta huomasin, että olin saanut jo tammikuussa vilkutuksia! Kiitos niistä!

Ja tsemppiä teille kokeneemmille kutojille, mä olen vähän vähemmän edistyneellä tasolla mutta yritys on taitoja kovempi. Netissä voin ihailla teidän proneulojien mielettömiä aikaansaannoksia!