Friday, January 27, 2006

Silmukkamerkit keksi...

...joku äiti jonka lapset eivät antaneet sen neuloa rauhassa.

















Mulla oli tänään todella plääh-päivä. Enkä oikein keksinyt mitä olisin neulonutkaan. Tein muutaman mallikerran BO:ta, ja sitten näpräsin vähän sitä sun tätä. Sitten ajattelin että viimeistelen piruhatun, mistä puuttuu enää sarvet ja tupsut. Mutta se tuntui liian hankalalta, joten otinpa hieman helpomman työn eteeni: Mystery Shawl! Tarjolla kaksi kuvaa, joiden yhdistelmästä näkee hyvin sekä mallin että värin.


















Kuten monet tietävätkin, en ole kokenut pitsinneuloja. Lisäksi mun mielestä on vaikea seurata kaaviota, koska mun silmät harittaa missä sattuu. Silmukan putoaminen tai katoaminen on pahinta mitä voin kuvitella. Joten on todella vaikeaa löytää hetki, jolloin saa rauhassa tehdä, muttei kuitenkaan ole liian väsynyt. Tänään mua alkoi ärsyttämään, kun tämä huivi on ollut kesken iät ajat. Ja keksin laittaa silmukkamerkit eri mallikertojen välille. Näin tietysti neuvotaan tekemään jo ameriikkalaisessa ohjeessa, mutta en ole ennen kokenut niitä tarvitsevani. Nyt sujuu neulominen! Vähän ärsyttää merkkien jatkuva siirtely, mutta nyt ei haittaa jos en ehdikään tehdä koko riviä loppuun, teen vain seuraavaan merkkiin asti. Loistavaa!

Olen huomannut, että olen kehittynyt pitsinneulonnan saralla. "Näen" jo mitä seuraavaksi pitää tehdä, ilmankin kaaviota. Osaan jo vähän tutkiskella edellisiä rivejä, ja enää ei ole katastrofi, jos en muista minkä rivin viimeksi olin tehnyt. Jostain syystä tämä tuntui minusta ennen ihan käsittämättömän vaikealta, siksi pyrinkin aina tekemään koko mallikerran loppuun kerralla. Mysteryn kaavio on sen verran iso, että pidän postIt-lappua rivin alla, lisäksi merkkaan rivin tehdyksi :D Ettei vaan tule tehtyä virheitä. Mä EN aio purkaa silmukkaakaan.

Mulla on sitten ihana mies; toi mulle suklaata kun tiesi että mulla on ollut paska päivä (viikko), ja kokista, että on kivempi aamulla herätä :D

6 comments:

AnneM said...

:) mä kävin just ostaa suklaata pari levyä, vaan itselleni!! Täälläkin päivä on ollu pelkkää räpellystä..

tikru said...

Mä käytän pinnejä, niitä työnnettäviä perusjuttuja silmukkamerkkeinä tai hakaneuloja taitai..no siis mitä nyt yleensä sattuu löytyy :)

Susanna said...

joo minäkin oon käyttänyt jos jonkinlaista silmukkamerkkinä. Kerran junassa jouduin ottamaan korvikset pois, kun johonkin oli pakko saada merkki :D

Vitsit mä nauran täällä kyyneleet silmissä kun kävin lukemassa kudinpuikkosivuilta mitä ihmiset on meitsistä sanoneet :D

mippe said...

Hmm, voiskohan ne silmukkamerkit auttaa muakin tossa et oppis pitsineuletta seuraamaan edes jotenkuten :f Samaa tekniikkaa ohjeessa käytän; lappu meneillä olevan rivin alle ja merkintä ettei mene sekaisin :D

Susanna said...

Mippe, kyllä se kieltämättä selkeyttää, että missä mennään. Ja onhan se kivempi että 20s välein on ikäänkuin tarkistuspiste, että vieläkö ollaan kartalla, kuin että neuloo kaikki 300 silmukkaa ja huomaa että jossain mättää.... :D

Johanna K said...

Susanna sut on haastettu:
http://villavyyhti.blogspot.com/2006/01/oli-kavereilla-kaikilla-jamekset-joten.html