Saturday, January 07, 2006

Synttärilahjoja

Sanoin kummitädille, että haluan lankaa, kun kysyi mitä tahdon lahjaksi. "Kamalan vaikeeta ostaa sellaista, kun ei tiedä mistä tykkäät". Vastasin, että kaikki käy, tykkään kaikesta :D Itselle se tuntuu niin luonnolliselta, iloiseksi tulee kaikesta. Mutta jos miettii, että joku vaikka rakentelisi autoja, ja toivoisi lahjaksi autonosia, niin kyllä kai sitä olisi vähän sormi suussa, vaikka toinen sanookin että kaikki käy. :D Esittelen vain käsityöpuolen synttärilahjoistani:


Zellem (kummitus unkariksi, mä oon mumus eli mörkö :D ) toi seiskaveljestä syvän violettina, vaalean malvan värisenä ja vaaleanlilana. Loistava kokonaisuus! Niistä tulee raidoitettu raglanhihainen paita minulle, minulle, minulle.


Mummin paketista löytyi kaksi kerää papukaijanväristä Tangoa ja yksi kerä keltaista Palmaa. Palmasta on mahdotonta päästä eroon; kun sitä on kerran mennyt ostamaan, sitä on aina kaapissa vaikka mitä tekis. Ja jos yrittää tuhota kaiken, käy niin että lanka loppuu kesken ja joutuu ostamaan lisää. Nyt olin päässyt aika hyvään tilanteeseen, vain muutama sininen, yksi lila ja yksi kirjava kerä löytyy, nyt on sitten yksi keltainenkin. Teen siitä pääsiäispupuja. Mutta tuo tango. Päässä oikein raksuttaa että mitä tekisin siitä. Hetken jo mietin siitä taikahuivia Melindalle, että kestäiskö sitä kattoa, mutta on tuo vihreän määrä niin järkyttävä, että ei pysty. Täytyy antaa se jollekin lahjaksi :D Mielenkiintoista on se, että mummo oli käynyt tehtaanmyymälässä, ja oli suunnitellut ostavansa mustaa Isoaveljeä, mutta se oli loppu. Miten ihmeessä hän on päätynyt näihin? No, tangoa on kiva hipelöidä, oli se sitten minkä väristä hyvänsä.


Kummitäti oli löytäny varastostaan vanhoja 80-luvun alun neulekerholehtiä. Osa malleista on ihan kivoja, osa aivan järkyttäviä, koot ovat mallia säkki, mutta ihan eri tavalla on käytetty kirjoneuleita ja kuvioita, kuin nykylehdissä. Paljon inspiroivempaa luettavaa nämä ovat kuin kaikki tämän vuoden SK:t yhteensä. Huomaatteko miten mua ärsyttää se lehti?


Munhan piti aloittaa eilen ne IK:ssa olleet sukat. No mutta vaaleanpunainen Tennessee vaan ilmoitti, että hän tahtoo Nukkumaijan unisukiksi NYT. Mitäs siihen voi sanoa, ei mitään. Tässä on kyllä taas oiva esimerkki siitä, että totuus on kuvia ihmeellisempää. Kauniithan nuo sukat on ohjeenkin kuvassa, mutta mallineule on aivan päihdyttävän upea livenä. Merseroitu lanka antaa kuvioon ihanaa kiiltoa. Tahtoo nämä valmiiksi äkkiä!



Sukkien aloittamisen mahdollisti tumppujen valmistuminen. Molemmat 2½ puikot kun oli niissä kiinni. Ai mitkä peukalot? Hys.

6 comments:

mammaliini said...

ihania lahjoja :).

mullon ullakolla käsityökerholehtiä, eevaneuleita ym 80-luvun alusta saakka. eipä ole kauheasti kotitekoisten vaatteiden saralla kehitystä tullut. aina samat mallit, värit ja kankaat vaan vaihtuu.

XL-vaatteet on kyllä oikeasti sellaisia huomionherättäjiä, että enpä usko kenenkään sitä kokoluokkaa olevan SK:n malleihin pukeutuvan... :D

joko said...

minäkin luin tuossa syksyllä äidin vanhoja neulekerholehtiä. pitäisikin kaivaa esille kun seuraavan kerran siellä käyn. mallit on tosiaan aivan kauheita (leviää ylöspäin) ja mohair taisi olla silloin muotia. hauska niitä on kyllä lukea :)

Anonymous said...

Hitsi, mä unohdin. Myöhäiset syntsäonnittelut! :)

derea said...

Ai katos, hyvää syntymäpäivää :) Kivoja lahjoja oot ainakin saanu.

Susanna said...

Ooh, viimeinkin nimetön jolla on jotain hyvää sanottavaa! Kiitos onnitteluista, kuka oletkin ;) Ja derea myös, kiits :D

Kati E said...

*piilottelee pakettia selän takana* Hyvät vaikkakin myöhäiset onnittelut!

Meillä jylläsi vkonloppuna oksutauti ja mä olen ihan poikki vaikka pitäisi olla kovin levännyt...