Friday, May 19, 2006

Kertakäyttöneuleita

Tänään taas mietin, että mitä hiton järkeä on tuhlata aikaansa ja rahojaan materiaaleihin, joita ei ole tarkoitettu kestämään. Noin puolet kaikista sukista, tumpuista, pipoista ja kämmekkäistä mitä tein viime syksyn ja talven aikana, on niin kulahtaneita, ettei niitä voi laittaa edes kierrätykseen, vaan menevät suoraan roskiin. Mikä sääli!

Jos Ainosta tehdyt tumput eivät kestä vaunujen työntämistä, voisi kuvitella että Ainosta tehty paita hajoaa varmasti käsiin jos kannat esim olkalaukkua. Jos Woolista tehdyt sukat hajoaa noin viikon - kahden käytön jälkeen, miten lapsen paita tai konttaavan taaperon villahousut kestävät käytössä? Kuitenkin oletuksena on, että neule pestään koneessa, kun kerran se on mahdollista, ja tämäkin kuluttaa neuletta.

Mua harmittaa älyttömästi. Kasasin pari isoa laatikkoa menemään Lähetystorille, mutta sinne ei juurikaan itsetehdyt eksyneet, kun ei kai ole roskiskamaa tarkoitus kuitenkaan laittaa kiertoon. Olen ihan turhaa istunut iltakaudet neulomassa näitä juttuja. Yhden syksyn pipon voi ostaa Hennesiltä vitosella. Ja juuri tämä ajattelutapahan ei ole kovin ympäristöystävällinen, pitäisi panostaa kestäviin tuotteisiin, kierrätykseen, kotimaisuuteen. Kotimaisen firman langasta vaan ei synny kierrätyskelpoisia tuotteita. No, tämän ei ollut tarkoitus olla mikään Novita-vastainen puhe, onhan noita löyhäkierteisiä roskalankoja muillakin.

Minä ajattelin, että vastedes satsaan jonkinlaiseen laatuun lankaostoissani. Kierrän Novitahyllyt kaukaa. Haluan tehdä niin ihania neuleita, ja niin hyvin ja hyvistä langoista, että niitä voi säilyttää jälkipolvillekin. Sydäntä raastaa, kun heittää roskiin vuosi sitten tehdyt paidat, joista ei vaan enää ole paljoa jäljellä. Onneksi mies ei ole paljoa käyttänyt Pop plus paitaansa, niin ei tarvitse muistaa sitäkään rahanhukkaa :D

Minulla ei (valitettavasti) ole varaa ostaa ekopuuvillaisia Anne Linnonmaa -vaatteita, eikä mulla ole pahemmin varaa nirsoilla kangaskaupassakaan, että miten ja missä joku on valmistettu. Mutta sen voin tehdä, että itse tekemäni vaatteet teen niin hyvin ja huolella ja kaikella rakkaudella, että ne voin ylpeänä laittaa kiertoon. Melindan H&M-KappAhl-Lindex -akselilta ostetut vauvanvaatteet eivät varmaan yksikään kestäneet käyttöikäänsä täysin ehjänä. Minun ompelemat vaatteet, myös ne jotka tein ennen saumuria ja ennen parempaa osaamista, ovat kaikki vielä kasassa. Jopa käsinkirjailut ovat paikallaan, mitä aina jaksan ihmetellä!

Tämä oli tällainen perjantain ratoksi -lätinä. Valikoidulle viikonloppuyleisölle ;)

Pieni valitus: eikö pitäisi olla joku laki, joka säätäisi, että paskapalkkaisessa työssä olevat ihmiset eivät saa tehdä kuin tietynpituisia päiviä. Ihan perseestä että mies lähtee 8.00 ja tulee takaisin 20.30. Plääh. Jos laittas kakarat nukkumaan niin ei tarttis kuunnella kitinää. Hermot meni jo tossa puol kaks suunnilleen.

8 comments:

Anonymous said...

Ihania juttuja olet taas ommellut! Ostin Modan, enkä ymmärtänyt ompeluohjeista mitään :D

Pitäisi olla laki, joka koskee etenkin pienten lasten isien työaikoja. Onneksi meillä on nyt loppu tuollaiset paskavuorot ja D siirtyy ihannepaikkaan. Ja kaiken lisäksi on joka ilta laittamassa lapset nukkumaan . Tosin haittana vain yksi vapaa viikossa, mutta ei viikkotunnitkaan ole kuin 26. Silti!

Tant C said...

Asiaa turiset. Olen viime aikoina ajatellut syytä siihen, miksen neulo sukkia paljon koskaan. Kuolaan täällä näytön edessä ihaillessani kaikkia niitä ihania, kauniita sukkia mitä te muut neulotte. Juu, kuvittelen kai, ettei muiden sukille käy niin kuin omilleni. Ne ovat hetken kuluttua nuhruisennyppyläisiä ja reikäisiä, rumaksi menneitä. Se on kuin turhaa työtä.

Mikähän olisi sellainen unelma-sukkalanka, mikä ei käytössä nyppylöityisi tai muutenkaan nuhraantuisi? Ettei neule olisi hetken ilo, vaan kaunis ja kauan kestävä. Onko sellaista edes, olen hävettävänhuonosti perehtynyt lankojen kulutuksenkesto-ominaisuuksiin.

t: Viva C Viva

eusu said...

Mun lempi sukat on Isoäitini minulle n. 18 vuotta sitten tehdyt villasukat. Olen niitä pessyt koneessa jne. Ne eivät ole menneet juuri miksikään. Nukkaa tulee välillä, mutta sen olen saanut poistettua. Ne ovat jämäkät, napakat.. eivät lainkaan lötkistyneet, ohentuneet tms. Mä en ymmärrä mistä mummoni osti aikoinaan lankansa. Hän teki eläessään aina villasukkia ihmisille lainaksi ja mullakin on vielä useita itelläni kaapissa:)) Eihän ne sitten mitään kauniita, erikoisia sukkia olleet, perus kamaa: Punasia, harmaita, valkoisia, vihreitä...

eusu said...

Apua mulla on KIrjtoitusVihrE - aamu!!!

Mun piti äsken kirjoittaa, että mummoni teki sukkia LAHJAKSI! Ei tietenkään lainaksi:))

Arteeni said...

Allekirjoitan tuon sinun vuodatuksesi!

Mari said...

Olen ihan samaa mieltä alusta loppuun. Tietenkin sukkalangassa pitää olla akryylia mukana jotta se kestäisi, mutta Novitan langat ovat sitten halvinta mahdollista kutitusvillaa... yäk. Tein ensimmäiset sukat vuosiin, Regian bambuvillalangasta. Tuntuvat hyviltä! Niin, ja lapsista: muistan vielä oikein hyvin miten ärsyttävää jokailtainen show oli (nyt nää osaa jo hiljentyä illalla). *voimahali*

Anonymous said...

Kurja juttu, ettei neulomukset kestä. Itselläni on äitini neulomia sukkia osa reilusti yli 10 vuotta vanhoja ainakin ja ihan hyvin ovat ksetäneet. Äitini neuloi aiemmin 7veikasta ja nykyisin käyttää nallelankaa.

Linne said...

Mulla on hyviä kokemuksia OnLinen Supersockesta (10 vuotta käytössä), suosittelen ! Eikä se ole edes oikeasti kallista, esim. vihreä vyyhti 6,20 e/100 g, suhteutettuna käyttöikään ja tekemisen vaivaan !
Koska ei mullakaan ole varaa kalliisiin vaatteisiin, yritän aina etsiä kirpparilta hyvässä kunnossa olevia merkkivaatteita. Matkaan on tarttunut Marimekkoa, Willanaa ja Anne Linnonmaata. Laatu pysyy vaikka olisivat käytettyinä ostettuja. Ja hyvinä tulevat käytettyä paljon/loppuun.