Thursday, May 04, 2006

Vinonauhaa

Aiemman postauksen kommenteissa kyseltiin miten vinonauhankääntäjä toimii. Noo, ei ole muutakaan postattavaa (tumppu edistyi eilen kolme riviä), niin esitellään kääntäjä kuvien kera. Saa Katikin jotain kevyempää luettavaa niin ei mene aamukahvit väärään kurkkuun :D

Ensin leikataan 5,1cm levyinen kaitale, tässä se on resoria. En tiiä, jos pitäs oikeesti vinoon leikata, niin varmaan ostaisin kyllä valmista nauhaa, sehän tulee tosi kalliiksi leikellä kangasta vinoon suuntaan. Mutta toisaalta taas kätevää saada samasta kankaasta kaitaleet. Enivei, resoria ei (mun mielestä) tarvi leikellä vinoon :D Sitten kangas syötetään laitteen leveästä päästä, autetaan vaikka neulalla jos ei meinaa tulla läpi.

Laitteen sisällä on sellaiset urat mitä pitkin kangas sitten tulee taittuneena. Kuvan resori oli jo kertaalleen silitetty, ei se masiina oikeesti sitä noin hyvin paina. Eli tässä sitten vaan silitysraudalla painaa nauhan asentoonsa ja vetää samalla lisää nauhaa läpi.

Voila! Viimeksi tein monta metriä ja kieputin pahvinpalan ympärille, siitä oli sitten kätevä ommellessa ottaa. Ja tulee kerrankin siistit ja tasaiset reunat. Suosittelen lämpimästi.

**
Ulkona on kaunista, mutta mä vaan haluaisin olla sisällä. Oman ajan olemattomuus ahdistaa aivan älyttömästi. Surkeat tulevaisuudennäkymät ahdistaa aivan älyttömästi. Jatkuvasti kitisevät muksut ahdistaa aivan älyttömästi.

Eilen iltarumbaa pyörittäessä sain kuningasajatuksen: laitan lapset tietysti yötarhaan! Aamupalan jälkeen kotiin, ja salkkareiden jälkeen takas! Mikä loistava idea! Ei enää koskaan iltahulinoita. Mutta sitten tajusin, että missaisin kaikki ne hyvät ilta/yöhetket; kun pieni suloinen käpertyy tuhisemaan kainaloon, kun aamulla Jocsu hiippailee sänkyyn ja kutittaa Melindaa jalkapohjasta ja kuiskaa "vaaviiii,vaavi HERÄÄ", tai Melinda huhuilee Jocsua; "Jokkuuu, jokkuu, herää jokku!", tai kun Melinda herää aamulla vasta mun jälkeen ja huutaa niin että ikkunat helisee: "ÄITI MÄ OON TÄÄLLÄ!!!". Ehkä mä jaksan vielä parit iltahulinat. Jos vaan sais joskus olla hetken ihan rauhassa...

5 comments:

Anonymous said...

Kätevä tapa tehdä kanttinauhaa :) Omistaisin myös tuollaisen , jos ompelisin enemmänkin.

Anonymous said...

tollasesta laitteesta en ole kuullutkaan.. piirtelin tuossa yksi ilta kaavoja, jos sitä pikkuhiljaa pääsisi aloittamaan ompelunkin. Koita jaksaa, mä aina lohduttaudun että 5 vuoden päästä kaipaan tätä aikaa. (niih, mitäpä se nyt auttaa...)

Kati E said...

Oi, että... Mut oikeasti, usko mua, kohta se helpottaa ja sitten sä kaipaat tuota aikaa. :SSS Nimimerkillä kokemusta on.

Anonymous said...

Mullakin on tuollainen laite (vai onko mulla eri laite kun mun on ompelukoneen lisälaite?, no kätevä on joka tapauksessa)vaan eipä ole täälläkään ollut sitä "omaa aikaa" neulomiselle tai saati sitten ompelulle...Illalla meillä kyllä on yleensä allekirjoittanut joka huutaa tai itkee...
...voimia arjen pyöritykseen! kevät terveisin päivii (lapset 7v.,3v.ja 2kk.)

Anonymous said...

Kyllä se helpottaa! Meilläkin on kaikenlaisia iltahulinoita ja äidin pieniä hermoromahduksia. LAita mulle vaikka meiliä, niin voidaan jutella enemmän! Älä murehdi :D