Vetoketjuhalkio

Oikeesti oon väkertänyt näiden housujen parissa monta monituista päivää. Kymmeniä puheluja mummille ja muutama itkuraivariviesti Ihan itsessä, ja nyt ne on melkein valmiit! Olen päättänyt yrittää olla armollinen itselleni, nämä on ensimmäiset vetoketjulliset housut mitä ikinä olen tehnyt, ja muutenkin ensimmäiset tällaiset monimutkaiset. Ne ei ole lähellekään täydelliset, mutta ulospäin näyttävät hyvältä. Laitetaan muistiin, että jos ei osaa, ei kannata käyttää korosteväristä lankaa...Onneks tikki uppoaa tonne samettiin aika hyvin ;)


Housut on sen verta väljät, että niihin tarvitaan vyö ehdottomasti. Niinpä ajattelin etten laita nappia ollenkaan, vaan leveän tarran. Sellainen ratkaisu on yksissä H&M:n housuissa, ja toimii ihan hyvin. Että oon ylpeä noista etutaskuista! Jouduin kyllä pariin otteeseen miettimään että miten helvetissä tämä oikein on tarkoitus tehdä. Vetoketjuhalkio näyttää aika siistiltä.


Sisäpuolelta huomaa että vetoketju on mennyt vähän vinoon tohon alavaraan, mutta ei se haittaa. Ja ylhäällä on ihme lankasykerö kun kone meinas sanoa itsensä irti. Enkä tajunnut että vyötärökaitaleen olis voinut laittaa ihan reilusti menemään ton vetoketjun yli, nyt oli tosi vaikea saada sitä kiinni kun kääntövaraa oli liian vähän.


Takana kaarrokkeen saumat kohtaa hyvin mutta tikkaukset on vähän eri kohdissa. Takataskut vaikuttais olevan samoissa kohdissa, jippii! Vyölenkit meinas olla liikaa mun koneelle, kahdeksankertainen sametti tuhosi kolme neulaa ja vähän hermoja.

Mut kaikenkaikkiaan housuista tuli tosi hienot! Nyt täytyy vaan saada poika asemoitua paikalleen että tiedän kuin paljon lahkeita pitää lyhentää, ne on meinaan huiman pitkät.