Oli muuten varmaan vähiten tuottava ompelupäivä ever. Tuntui aamusta asti että kaikki vähän tökkii, saumat meni solmuun ja ajatus ei kulkenut. Tein kuitenkin parhaani.
Jocsulle tein hatun, mille olikin jo tarvetta, kun on jo aika kylmä. Ohje on jostain Ottobresta, nyt on numerot vähän sekaisin kun piirsin melkein kaikista lehdistä jotain :D . Hattu on ihan peruscollegea, ja tupsu fleecestä. Tähän ollaan menossa vielä ostamaan joku kangasmerkki eteen.
Sain hammasta purren valmiiksi myös Melindan kosteussuojahousut. Tuli tehtyä mokia, tässä muistilista:
- jos et ole ennen tehnyt vuorillisia housuja, ja vielä kosteussuojasellaisia, kannattaa valita kaava mikä on tehty housuille missä on vuori. Tai ainakin funtsia se vuoren kiinnitys ennen kankaiden leikkuuta.
- jos tarkoitus on selvitä mahdollisimman vähillä neulanrei'illä, älä valitse mallia missä on polven kohdalla muotokaitaleita ja kaksoistikattuja kappaleita
- käytä oikeanlaisia neuloja (niitä kannattas myös välillä muistaa ostaa lisää)
- lue ohje. jos et tajua miten muotokaitale on tarkoitus housuihin laittaa ja mikä sen funktio on, et todennäköisesti suoriudu hommasta ilman itkua ja hammastenkiristystä.
Lahkeisiin siis piti tulla muotokaitaleet niin että siinä olis sellaiset lärpäkkeet tuossa päällä, mutta heivasin ne nurkkaan häpeämään kun menin ompelemaan ne toisiinsa väärinpäin ja muutenkin niiden laitto tuntui niin hankalalta. Ihmekös tuo kun ohje oli ohuelle sametille, ja wertex on niiiin liukasta....
Housut on jokatapauksessa ihanat. Niissä ei ole mitään ylimääräisiä härpäkkeitä tai edes heijastimia, koska tajusin heti kankaiden leikkuun jälkeen, että näistä ei välttämättä tule toimivat housut. Eli kokeilukappale siis. Ulkoisesti nätit, onneksi kukaan ei katsele sisäpuolelle :D . Tällä hetkellä näissä ei ole vuoria ollenkaan. Leikkasin ja ompelin sen kyllä, mutta en ole ihan varma laitanko sitä ollenkaan kiinni. Nää vois mennä ihan hyvin näinkin, trikoot on kuitenkin alla. Katsellaan. Neuloja meni 6 tai 7, hermot meni monesti.
Vielä kuva näistä Jocsun sammareista. Ne-on-niin-ihanat!!! Hiukka on liian löysät, muttei se haittaa. Mä vaan tuijottelen niitä, kun musta on niin käsittämätöntä että minä oon tehny ne. Ihan oikeat housut. Tiikerikaulaliina on myös ollut suuressa suosiossa, poika heiluttaa sitä ilmassa ja huutaa: "puolen hehtaarin metsän nimessä sinä olet vankini!!!" ja ottaa mut kiinni. Ja sitten mun pitää olla möhköfantti ja hyppiä ympäri olkkaria... kiva leikki :D
Sunday, September 17, 2006
Ompelupäivä
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
8 comments:
Meilläkin vangitaan kaikkea ja kaikkia puolen hehtaarin metsän nimissä... Ne lapset ne lapset... :-D
Ostin kanssa Wertexiä. Ajatuksena tehd ä (luultavasti) nuo samat housut Vilmalle. Vasta sitten katsoin ja totesin, että nehän olikin sametista eikä samasta matskusta kun se takki. Kangas odottaa vieläkin sitä siivous innostusta joka pitää saada ennen kun ompeluhuoneessa mahtuu ompelemaan.
Housut näyttävät ulkoisesti hyviltä. Sisäpuoli harmittaa yleensä vain ompelijaa. Nuo sammarit on ihanat.
Hei, hienoja vaatteita jälleen. Kun minunkin poikani on sellainen laiheliin niin joudun aina laittamaan takakappaleen vyötärökaitaleeseen nurjalle pari napinläpeä ja niiden väliin kuminauhan. Jos laittaa sellaista kuminauhaa jossa on napinreijät ja napit niin vyötäröä voi sitten myöhemmin säätää taas isommaks. Ompelu intoa sinulle jatkossakin
toivottaa Maikki
Kaikkeen äidit suostuu. :DDD
Meillä on unileluna vielä Tikru, ja joskus luetaan Nalle Puhia mutta muuten ne on saaneet tehdä tilaa Turtleseille, Bionicleille ja Knight´s Kingdomin ritareille, Spidermanille sun muille sukkahoususankareille. *huocaus*
Maikki, tarkoitus onkin ollut että alan tekemään ton kuminauhaviritelmän jatkossa. Se vaan on tupannut unohtumaan :D
Kati, tässä huomaa tarhan/kavereiden vaikutuksen. Jocsu ei ole varmaan edes nähnyt mitään Bionicleukkelia vielä ikinä. Mut eiköhän sekin asia muutu kohta... Tylsää, mä inhoan sitä kun joka paikassa pitää olla joku mahdollisimman ruma ötökkä :D
no höh, mites tää ei tunnistanut mua. edellinen viesti siis Susannalta
Kivat pökät oot ommellut.
Ootkos huomannut että Strömsön jutuista on ilmestynyt kirja?
Tiina, joo luin mä siitä. Kuulemma on vaan huiman kallis, että pitää varmaan varata kirjastosta tai toivoa joulupukilta ;)
Post a Comment