Lapsi parka

Viime aikoina joka kerta kun tartun kutimeen, varsinkin jos aloitan uuden työn, meillä on kuultu mm. tällaisia kysymyksiä:
- äiti tuleeko siitä mulle?
- äiti saanko minä tämänväriset sukat?
- äiti onko tämä ihana punainen minulle?
- äiti onko se taas (!) mummille?
- äiti teetkö minullekin tällaiset?
- äiti teetkö sitten mulle kun tämä lanka loppuu? (ja kerän loppu aiheuttaa valtaisan onnen)

Kaikki lauseet Jocsun suusta. Voi ahdistus! Täytyy siis tehdä lapselle vaatetta, kun hän niin sitä toivoo. En edes muista milloin olisin kummallekaan mitään erikoisempaa/isompaa tehnyt. Jos totta puhutaan niin ihan tumpuista lähtien kaikki alkaa olemaan aikas... no, uutta puikoille vaan.


Taannoin ostamani Flavia babyt tahtovat Charlesiksi (Jaeger JB29), pienen mallitilkunkin tein jo ennen joulua, ja tiheyskin täsmäsi. Tosin varmaan teen jotain erilailla, mutta en nyt jaksa alusta lähtien suunnitella itsekään. Vertailin mittoja Jocsun neuletakkiin mikä mun mielestä on hyvänkokoinen, ja ajattelin että teen vaan pari senttiä pidemmän. No, tuo ohjeen paita on melkein 5cm lyhyempi... Mut näkeehän tuosta että kuvankin mallilla napa vilkkuu. Pituuden lisääminen ei onneksi ole haasteellista ;) . Lankaa vaan ehkä tarvitaan lisää.. Täytyy reknailla. Mulla on oranssia ja ruskeaa, teenkö

a) koko paidasta raidallisen (oranssia on enemmän joten ruskealla ohuemmat raidat)
b) helmaan, hihansuihin ja nappilistaan ruskeaa ja muuten oranssi
c) yksi leveä ruskea raita johonkin kohtaan

vai onko kenties muita ideoita?

Löysin myös mahdollisen mallin punaisille mohaireille. Se on syksyn VogueKnittingistä, mutta enpä löydä kuvaa netistä, eikö niillä ole kuin uusimman numeron kuvat?? Mutta nou hätä, Pienessä Neuleblogissa sellainen on jo valmistunut. Ehkä teen jotain tuon tapaista, kattoo nyt. Ensin teen kyllä Roguen.

**
On ihan veto veks. Oltiin aamu pihalla, Jocsu laski jäämäkeä naapurin tytön kanssa toistasataa kertaa ja Melinda ei suostunut rattaista pois. Tiedän että joidenkin mielestä pitäs väkisin ottaa se pois eikä antaa istuskella. Mutta mä en ymmärrä että miks. Luoja tietää että kukaan täysjärkinen ei vapaaehtoisesti liukastele tuolla.

No joo. Sit tein ruuan niin että lapset oli vielä ulkona, syötiin, katsottiin Bambia ja sitten mä jotenkin väsähdin. Oon sentäs jotain saanut siivottua, mutta olo on koko ajan sellainen että silmät vaan menee kiinni. Toivotaan et menee ohi.

Ihanaa kun lapsilla on paljon uusia leluja. Valmistauduttiin jo ennen joulua setvimällä osa pois ja alettiin pitää parempaa kuria tavaroiden paikoille laitossa. Jotenkin se on tuntunut niin vaikealta, eikä aina illalla jaksa kaikkia kerätä kun Jocsu aina kippas tuhat lelua kerralla lattialle. Mut nyt on raaka peli; samantien jos on tollasta tahallaan sotkemista tai lelujen heittelyä, lähtee lelu jäähylle. Ja heti jos ottaa sängystä petivaatteet lähtee molemmat lapset jäähylle. Ovat kuule melko monta kertaa istuneen selät vastakkain lattialla kun mä petaan ja paasaan :D, mutta se on auttanut, ja tänään ei ole tarvinnut kertaakaan edes varoittaa (olisko nyt kolmas tai neljäs päivä). Ehkä se tästä. Mä olin ajatellut, että nyt on hyvä sauma muuttaa sääntöjä / keksiä uusia, kun on paljon kivoja uusia leluja. Vaikutti ihan toimivalta päätökseltä, ihan kiltisti ovat itse laittaneet paikoilleen ja pitäneet huolta sitten myös muista kuin uusista leluista.

Jaa nyt pitää kuulemma saada välipalaa. Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille! Voi olla että päivittelen kuiteski tasaseen tahtiin, ei ole erikoisia suunnitelmia (taaskaan ;).