Silmukkamerkkejä

Villihelmen saaliista piti valmistaa enemmänkin silmukkamerkkejä, mutta hei, se ei olekaan ihan yksinkertaista. Mä aina luulin että kyllä mä nyt vähän helmiä näpräilen jos vaan ryhtyisin touhuun. Väärin. Muutamia ärräpäitä ja useita katkaistuja korupiikkejä myöhemmin luovutin ja paiskasin helmet laatikon perälle häpeämään. Jotenkin se pihtien käyttö ja korupiikin vääntely tuntui tosi vaikealta. Yks aamu sitten kun rakkaat lapseni heräs neljältä, sain ahaa elämyksen ja tajusin miten ehkä piikkiä kannattaa väännellä. Tänään kokeilin ja ainakin ne näyttää silmukkamerkeiltä, yksikään ei hajonnut, eikä tarvinnut edes kiroilla!


Hakaneulassa roikkuvat neljä tein tänään, ne on mummille. Oikeanpuolimmaisessa roikkuu tähti ja sydän, mutta sitä ei oikein uskois kun puolet tähdestä jäi pihdin väliin ja murtui. Se oli eka minkä tein. Ylin on harjoittelukappale. Muistiin, että kannattaa ostaa taipuisia piikkejä.


Pitää vähän petrata tuota kiertämistä, mutta ihan kivasti se alkoi jo sujumaan. Pakkasin nää pumpulipedille pieneen rasiaan. Mummilla ei ole koskaan ollut silmukkamerkkejä, ajattelin tuoda vähän ekstrakauneutta hänen elämäänsä!

Jari sanoi että olen paremmalla tuulella kuin viime vuonna, enkä stressaa. En stressaakaan. On kivaa. Elämä maistuu...suklaalle ja mansikoille. Tänään tein yhtaikaisesti lapsille ruokaa, keittelin piparitaikinaa ja leivoin maustekakkua. Kaikki onnistui hyvin, paitsi lasten lounaan ravintoarvot saattoi kyllä olla melko köyhät :D

Mä varmaan tässä jossain vaiheessa päivittelen, kattoo nyt miten päivät etenee. Huomenna pitää leipoa lisää ja siivota lastenhuone. Illalla tulee vieraita ja sunnuntai varmaan menee mutsille lähtiessä ja olemisessa. Fiilisten mukaan!

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoilleni!