Sunday, February 11, 2007

Hupsista

Tammikuu tuli ja meni. Siinähän se, sairastaessa. Eipä tullut paljoa valmista...

Jospa tälle kuulle ehtis vielä ottaa loppukirin :D. Tosin ei ehkä tällä neulomisvauhdilla; eilen tein kymmenen senttiä mohairpaitaa (no se on aika paljon kyllä!), mutta oli jotenkin niin outoa olla yksin kotona, että menin lasten kanssa nukkumaan klo 8. Ihana nukkua kun kaksi pikku tuhisijaa nukkuu kainalossa. Välillä kyllä myös ahdisti kun molemmat tunki niin liki, että 90cm leveä sänky olisi hyvin riittänyt meille kaikille ;).

Olin suunnitellut että rakennamme seisovan herkkupöydän, kun se oli molemmille muksuille laivalta se mieluisin juttu. Ja ovat kateellisia kun isi saa nyt niin paljon mehua kuin jaksaa :D. Mutta koska Melinda ei voi syödä oikein mitään, niin jäi herkuttelut väliin. Sen sijaan syötiin paljon jäätelöä ja luettiin paljon satuja. Lupasin että aamupalallakin saa jäätelöä, niinpä aamun ensimmäiset sanat olivatkin: äiti mennään nyt alas syömään jätskiä. Ei tarvinnut edes sanoa että vähän pitää ensin syödä jotain normaaliakin, molemmat tajus sen mukisematta :D

Meidän elossa on uusi feature; kaverit tulee pyytämään Jocsua ulos. Se on kiva juttu, paitsi että mun mielestä 4veen ei tarvi kaupunkiympäristössä liikkua yksikseen ulkona. Varsinkin kun Jocsu tunnetusti ei pysy annettujen rajojen sisällä. Täytynee siis laittautua ulosmenovalmiiksi että voi olla hollilla :D. Kauheen hankalia nämä jutut, toiset päästää lapsensa kolmivuotiaana yksin, toiset saa hermoromahdusta vielä ekaluokkalaisenkin kanssa. No mä teen omalla tavallani enivei.

8 comments:

juuli said...

Ai eikö tullut paljoa valmista! Riippuu kai mihin vertaa... ihan kiitettävästi, sanoisin! ja herkullisissa väreissäkin. Kuvakooste on ihana.

Anonymous said...

Trind, ok! En kauheen väärin sitten muistanut, kun ajattelin että Grind :)Thanks.

Marika said...

Juu, tuo on hankalaa kun perheissä on omat säännöt sillä yleensä joudun perustelemaan omilleni miksi meillä on tiukempaa (esim. ekaluokkalainen ei lähde pyöräilemään kavereittensa kanssa). Pidä vain tiukkana oma linja !! Itsestään kasvavia lapsia on ihan liikaa....

katjanid said...

Pikaista paranemista Melindalle ja terveisiä kohtalotoverilta! Eipä tahdo ruoka maistua meidän 3,5 v tyttärellekään... Onnistui kiinnittämään kielensä kynttilälyhdyn koristenuppiin tuossa 30 asteen pakkasilla, huurretta ajatteli vähän nuolaista. Onneksi oli lämmintä vettä lähellä ja saatiin suosiolla irti, sen verran kuitenkin vaurioita että syöminen ei tahdo onnistua. Toivottavasti oppi kerrasta...

Päivi, Lankakomero said...

No ei kyllä alle 5-vuotiasta pidä ilman valvontaa ulos laskea on ympäristö mikä tahansa. Kiva toi lasten kaulurikuva.

Susanna said...

Lankakomero, olen ihan samaa mieltä. Tietty _vähän_ lapsesta riippuen, jotkut nelivuotiaat leikkivät hyvinkin nätisti rajatulla alueella. Mua vaan huolettaa eniten se, että tuon ikäinen on vielä niin kovin vietävissä, isommat muksut kun lähtevät tekemään jotain kivaa jonnekin kauemmas, niin ei siinä enää äitin säännöt muistu mieleen. Mut täälläpäin näkee paljon kolmivuotiaitakin melko pitkiä aikoja yksin ulkona, ja se on kyllä liian nuori, mun mielestä.

Kyllä minäkin sitä teen että laitan lapset taka/etupihalle keskenään, mutta niin että olen itse hollilla, näen heidät koko ajan ja pääsen nopeasti ulos jos tarve on.

pinkkitoukka said...

Lapsia on juu niin monenlaisia ja niin on pihojakin.. Me ollaan jo vähän harjoiteltu yksinulkonaoloa, poika kohta 5v.
Piha kun vaan on täällä niin arvaamaton, että autot ajlee rapun oven eteen välillä huvikseen ja ei täältä viidennestä niin vaan tuijotella päistikkaa ikkunasta alas. Iltaisin uskaltaa laskea tuohon päiväkodin pihaan, mutta sit täytyy tarkkailla, ettei kukaan laita portin yläsalpaa kiinni.. ;D

Elli said...

Meilläkin Oivan kanssa on tiukka linja: ainoastaan omassa pihassa (aidattu omakotitalon piha siis) saa olla ilman jatkuvaa valvontaa. Edes naapuriin ei ole menemistä vaikka rauhallinen paikka tämä onkin. Tuo poika kun saattaa saada päähänsä mitä vain - etenkin kun naapurin muksut ovat 6- ja 5- vuotiaat, ja heillä on jo lupa mennä pidemmälle omasta pihasta kuin Oivalla. Ei Omppu, vajaa 4v., siinä muista mitä itse saa tehdä ja ei jos kaverit lähtevät seikkailemaan. Eikä välittäisi vaikka muistaisikin...

Jokainen tuntee oman lapsensa, ja tietää milloin on oikea hetki millekin jutulle. On se tyhmää "nipottaa" monessa asiassa enemmän kuin tuttavat omien lastensa kanssa, mutta vähän pakko on välillä tuon rämäpään kanssa.