Ton framilonin ompelu on sitten perseestä. Taidan hengähtää pari päivää ja kokeilen uudelleen, jos ei natsaa niin en kyllä ompele enää ikinä pikkareita. Tietty kone joka osais siksakin voisi auttaa asiaa, mutta toistaiseksi sellaiset ei kuulu toimeentulotukeen prkl :D
Eilinen reissu meni superkivasti, mutta nyt oon sitten niin puhki ettei tee mieli liikkua mihkään. Aamulla oli psykologi (jotenkin se onnistuu aina vuodattamaan enemmän kuin minä :/ ) ja hammaslääkäri (jaiks), ja sielläkin kaikki sujui kivuitta (liekö tehokkaalla puudutuksella virkaa). Hammaslääkäriin varasin ajan, niin sain toukokuulle... Soitin sitten aamulla särkypäivystykseen, juu ei ole aikoja ainakaan mulle sopivasti. Yritin ja yritin, mut ei. Sanoin sit, että no ei kai voi sitten mitään, musta tulee varmaan yksi niistä tuhannesta, jotka vuosittain joutuu tehohoitoon kun on popsinut pari viikkoa buranaa hammassärkyihinsä. Ja PIM, "no tule klo 11". Miksi pitää liioitella ja kiristää että pääsee lääkäriin??
Apua nyt lapset hajaantui liian tehokkaasti, pitää pelastaa mitä pelastettavissa on. Mä tahdon läppärin!!!
Wednesday, February 21, 2007
voi vee
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
6 comments:
oot sankari! Mmä peruin kaikki hammaslääkärit, ku alko jännittää :)
Käys lukee meitin 95% hyvät uutiset!!!
Hei! eikös sulla ole saumuri? aika moneen saumuriin on lisäosana saatavissa kuminauhapaininjalka, jolla noi alusvaateiden kuminauhat saa tosi siististi kiinni yhdellä ompeleella. mulla kuminauhapainijalka on ja se on aika kätsy juttu.
Thiire, mä purin hammasta (lol) ja päätin et nyt on vaan pakko mennä. Helposti mullakin tulee peruttua kun pelkään niin pirusti.
Jaana, kiitos vinkistä, on mulla saumuri. Täytyykin heti selvittää asiaa, jotain tohon täytyy keksiä.
Oliko sattumalta kyseessä Espoonlahden hammashoitola, jossa yksi tiukka täti? Ei millään antaisi aikoja. Epäilee, ettei tule tarpeeseen.
nimetön, en mä tiedä, se oli joku yhdistetty ajanvaraushässäkkä, kai ne puhelut yhdistyy ekaan vapaaseen pisteeseen. On muuten ärsyttävää kun hoitaja epäilee ettei tule tarpeeseen, ihan niinkuin kukaan menisi vapaaehtoisesti hammaslääkäriin!
Piti kommentoida jo aiemmin, mutta sanotaan nyt: Voit oikein hyvällä omallatunnolla olla ylpeä siitä miten jaksat tehdä vaatteita lapsillesi ja miten hienoja ne ovat! Olen likipitäen kateellinen, haluaisin ommella enemmän vaatteita muksuilleni, mutta lankean niin helposti ostovaatteisiin :(
Toivottavasti saat sen opiskelupaikan!
Post a Comment