Vieläkö sä teet TOTA???

Otsikon lause tuli rakkaan mieheni suusta, kun hän loi tarkemman silmäyksen sylissäni lojuvaan neuleeseen. No tota tota, totahan mä, edelleen (ja tähän sovelias määrä ärräpäitä). Miten musta tuntuu että mun pitäs suhtautua vähän suuremmalla kunnianhimolla näiden töiden valmiiksi saattamiseen?
Mut on se vaan kaunis. Pakko nyt vaan sinnitellä ku tahtois tehdä muutakin. Eikä tätä nyt puutu kuin alle 50 riviä. Ja vetoketju. Ja muu huolittelu. Kuukausi? :)

Huoh, Jari on iltavuorossa ja mä yritän pysyä hereillä. Oon niin puhki! Tänään meni ruuhkasäätö niin tiukille, että minä ja bussi 58 oltiin risteyksessä punaisissa valoissa, kun bussi mihin mun piti vaihtaa, tuli toisesta suunnasta ja jäi myöskin (eri) valoihin. Onneksi me päästiin kuitenkin ensin valoista, niin ennätin sit vaihtaa.. Pikkusen tuli paniikki.

Lapset ei ole kuulemma nukkuneet päiväreitä, ja täällä on meno sen mukaista. Mun pitäs miettiä vähän koulujuttuja, huomenna käsityömessut ja illalla kaverin laps yökylään. Sunnuntaina Jocsun kaverisynttärit ja sen jälkeen muita synttärivieraita. Ja sitten ens viikon ruuat ja vaatteet ja jossain vaiheessa mä sitten lepään että taas jaksan viikon ;). Mitä tulikaan tehtyä.. Mut on tää silti huisisti kivempaa ku mikään muu.