Thursday, August 23, 2007

Väsynyt mutta onnellinen

Koulussa on ihanaa. Eilen ja tänään pohdin, että on todella upeaa tehdä päivät pitkät jotain mitä rakastaa. Tää on niin mun juttu! Toisaalta on myös hyvin rankkaa. Aamulla lähden kukonlaulun aikaan, ja useimpina päivinä singahdan koulusta ulos pikajuoksua, ja olen tarhalla 16.50. Tämä tietysti edellyttää VR:ltä aika moitteetonta aikataulussa pysymistä, saas nähdä kuin käy kun seuraavan kerran sataa/paistaa/kuu on väärässä asennossa tms. Mut onneksi mä en asialle sit mitään voi, kunhan hoidan itseni junaan, loput on sit korkeemmassa kädessä. Joka päivä jaksan ihmetellä miten kiire ihmisillä on! Siis jos olet jo bussissa, niin se naputtelu ja huokailu ja sekunnin välein kelloon katsominen ei auta yhtään. Kirja käteen hyvät ihmiset. Mä oon ollut niin väsy että olen vain kuunnellut Rammsteinia ja ajatellut syntyjä syviä (siis lähinnä Rikhardia, lol).

Riikka Pulkkisen Raja oli upea. Ja niin hyvin kirjoitettu, yleensä suomenkieliset kirjat (etenkin sellaiset missä käydään jonkinlaisia keskusteluja) kuulostaa teennäisiltä ja väkisin väännetyiltä. Tämä oli poikkeus, ei ihme että kirjaa on niin paljon kehuttu.

Niin mun piti vielä siitä koulusta sanoa. On tää niin hurjaa miten täydellisesti pitää aikatauluttaa kaikki, että suoriudutaan. Nyt vahvistui sekin mielipide, että vain rahan takia ei (meidän) lapsia tarhaan pidä laittaa. Mä en ikimaailmassa pystyisi tähän, jos joutuisin tämän käymään läpi päästäkseni vaikka edelliseen työpaikkaani. Enkä voi kuvitellakaan mitään työtä, minkä takia tätä jaksaisin. Mutta tämän jaksan, ja suoriudun, ja kun Jocsu menee kouluun, mä pystyn olemaan kotona, läsnä. Tällä on tarkoitus.

Älkääkä nyt vaan vetäkö mitään palkokasveja nenään, jokainen tekee niinkuin tykkää ja miltä tuntuu, musta tuntuu tältä.

Nyt tulee nukkumatti. Kaivoin muuten Roguen esiin, alkoi ärsyttämään kun tässä blogissa ei ikinä esitellä mitään valmista!!

9 comments:

tikru said...

Kuulostaa hyvälle, et oot löytäny sen mitä tahdot tehdä.
Kyllä se siitä tasoittuu se arki ja väsy kunhan rytmiin tottuu.
Nimim. Kuin nukkuvan rukous aina ekat kaks viikkoa.

tahmis said...

Pitikö sinne kouluun hakiessa tehdä muuta kuin jättää ne yhteishakupaperit talvella, siis eihän sinne ole mitään pääsykokeen tapaista? Itsellä on pari vuotta ollut mielessä toi Roihis ja tunne senkuin vahvistuu.
Olisi kiva jos ehtisit joskus postailla lisää fiiliksiäsi koulusta, esim. miten vastasi odotuksiasi, onko jokin asia yllättänyt, millaista opetus käytännössä on? Ne koulun nettisivut ei ihan hirveesti anna valaistusta.

Anonymous said...

Ihanaa, JUST tollanen fiilis mullakin oli kun pääsin tuonne kouluun :) Pukuompelu on niin mun juttu.

Tahmis, kuulin huhua että nykyään tänne roihikseen olis haastattelu myös, en tiedä onko se vain stylisteiksi hakeville? Ei ainakaan viime vuonna ollu kun hain.

Susanna said...

Tahmis, joo tarkoitus olis kirjoitella jossain vaiheessa fiiliksiä enemmänkin. Meille ei ainakaan ollut muuta kuin se yhteishakupaperi. Ehkä peruskoulupohjaisille on, jos haluavat tietää ettei hae stylistiksi vain koska kuulostaa mageelta? :D

Arki varmasti tasoittuu, tai hyvin se sujuu jo nyt kun ollaan Jarin kanssa kaikkemme tehty että sujuu. Ruuat ja leivät tehdään viikonloppuna ja vaatteet etukäteen valmiiksi. Eilen vaan pohdin sitä, että kyllä tää vaan niin kahjoa säätämistä on, että ihan vaan liksan takia, jossain tylsässä duunissa ei kannattas kyllä käydä, tulis ehkä hulluksi :D

Anonymous said...

hieno homma :).

mä muistan kans ku kuljin hyvinkää-helsinki väliä junalla ni oli se kyllä ihmeellistä ku ihmiset ei sielläkään voinu vaan pysähtyä. minä kun valitsin sen takia junan (vaikka autolla ois päässy paaaaljon nopeemmin) että sain päivittäin muutaman tunnin omaa aikaa ja tilanteen jossa ei vaan voinu tehdä mitään. rentoutti :).

tosin 3 kertaa viikossa myöhästyin töistä (onneks oli ihan 'sallittua', oli semmonen meininki et kuhan hommat tulee tehtyä) ku junat tökki ja pari kertaa kotimatkalla istuin pysähtyneessä junassa odottamassa että josko sitä vielä joskus liikuttais ;).

Susanna said...

Sini, minäkin kuljen aamuisin pidempää reittiä vain siks, että saan istua rauhassa eikä tarvi vaihtaa kulkuneuvoa usein. Mun mielestä ihanaa että saan nollata päivän ja ajatukset ennenkuin pitää taas jaksaa ilta suhailla. Autoilijoilla elämä on yhtä paikasta toiseen kiiruhtamista koko ajan, paljon helpompaa kun voi vaan sulkea silmät :D

Anonymous said...

Tosi hienoa kuulla että opiskelun alku on tuntunut hyvältä. On tärkeetä että alussa tulee hyvä motivaatio ja sitoumus, niillä jaksaa kummasti kun syksyn pimeys alkaa *tuttaa ja talvi ei tunnu loppuvan millään. (tätä kun tulee tuolla töissä kateltua ihan liikaakin.) Olisi hienoa nähdä sitten myöhemmin sun opiskeluprojektejaskin, sitten kun niissä on jotain näytettävää.

AnneM said...

juu treffataan vaan viikon päästä :) JOs ei muuta niin tekstaillaan tms perjantaina...

Anonymous said...

Taitaa se olla kaikilla aina alku hankalaa niin koulussa tai työssäkin loman jälkeen. Mielen kiinnolla ootan mitä valmista seuraavaksi esittelet ku vihjasit tuohon rogueen...