Ovitaulu

Hitsi mä oon niin surkea tällaisissa paperiaskarteluissa, tuntuu niin vaikealta keksiä mitään ja kaikki näyttää eka ihan tyhmältä. Mutta messuilta ammensin juttuja ja painoin mieleen, että siltä ne näyttää muidenkin työt, että on vaan leikattu liimattu ja hyvä tulee, jos tulee. Tähän tauluntapaiseen olen ihan tyytyväinen ja etenkin lapset tykkää mikä toki on melkein tärkeintä. Kuva tulee lastenhuoneen oveen.
Lapset sai itse valita vaatteet ja myös jotain muita valintoja tekivät. Ensin meinasin että saavat valita kaikki mutta kun pinoon tuli sitten koko arkki niin.... Tyttöitten maailma on täynnä rinsessaa niinkuin se onkin. Jocsun kuvassa näkyy mun mielestä kivasti se, että ollaan tavallaan jo isoa poikaa merirosvojuttuineen päivineen, mutta kuitenkin sitten vielä ollaan vähän pieniä kans, nalle kainalossa ja vähän tykätään kukistakin, joskus.

Ihan hauskaa ja melkoisen addiktoivaa. Sovimme jo että vaatekaappien oviin tulee kans taulut ja unitaulut sängynpäätyyn.

***
Oon päättänyt että tänään me mennään ulos vähäksi aikaa. Ei tätä vaan kestä!! Viime yö sentään meni jo aikas hyvin, tai mistä mä tietäisin kun en ole kuullut yhtään heräämistä (Jari parka!!). Otin illalla lihasrelaksantin ja särkylääkkeen ja sit pimeni. Mut enää ei satu, mikä tietty oli toivottu tulos. Lapsilla ei ole ollut enää kuumetta, mutta kalpeita ovat yhä ja yskä melkoinen. Ääh ja plääh. No mutta positiivista että oon saanut kaksi päivää vaan hengailla kotosalla, vaikka tylsäks käy ja oon tää vähän paljon hermoja raastavaa (siis lähinnä se, että lasten on pakko koko ajan juosta ja riehua vaikka lopputulos on pohjaton yskänkohtaus ja itku).

Positiivista: talvi tuli sittenkin.
Negatiivista: talvi tuli sittenkin.