Synttärisydän

Näpertelin Sew pretty homestylen innoittamana naapurin tytölle sydämen synttärilahjakassiin. Tästä tuli ihana, jotenkin niin tyttöitten juttu ku vaan olla voi, mä ainaski tykkäisin tuollaisen ripustaa oveen tai sängynpäätyyn, jos oisin kuus vee, tai vaikken ees ole.

Tehokas tukikankaiden käyttö ja kirjaileminen yhdellä threadilla kaksinkertaiselle kankaalle kannatti; oli helppo kirjoa ja jälki on kaunista. Kyllä mä tän vielä opin! Tuo kirjahan kannustaa ihan silkkaan käsinompeluun, mä kyllä huoletta surruutin koneella tilkut kiinni..
Toiselleki puolelle piti saada jotain kivaa :D.
Ja katsokaa, mun kone tekee nykyään moitteetonta siksakkia! Säännöllinen huolto, öljy ja hakkaaminen siis auttaa kuin auttaakin!
Mukaan lähti myös pieni pussukka mikä pitää sisällään ison kasan helmiä ja nauhaa korujen tekoon. Jocsu kirjoitti kortin mikä höystettiin Tildakuvilla (yllätys sinänsä), valitsi kaupasta maailman kauneimman paperikassin (omasta mielestään siis, ja täytyy sanoa että se oli kaupan kaunein kyllä), ja täytteeksi laitettiin vielä prinsessatarra/puuhakirja.

Lasten lahjojen keksiminen on niin vaikeaa joskus. Kun omat lapset ovat kasvaneet tässä materiaalisekamelskassa, he ovat niin ikionnellisia vaikka mistä ihme asioista, yks pikku rusetti voi muuttaa päivän kulun. Mut mistä mä toisten lapsista tiedän mistä tykkäävät. Ja pehmeät paketithan on kai yleisesti inhokkeja (paitsi meillä..), joten laitan aina jotain kovaakin. Tällä kertaa olin kyllä tyytyväinen tähän lahjaan, toivottavasti saajakin. Ainakin siinä on persoonallinen kosketus.

Tarhantäti kiitteli tänään paprikasta niin kovin, että mä olin aivan häkeltyä. Erikseen vielä kehui, miten hän oli kyynelsilmin lukenut mun kirjoittamaa korttia. Tuli hyvä mieli. Korteissa luki: kiitos hyvästä hoidosta/ ihanasta vuodesta/ hymyistä, haleista ja/ laulujen sanoista. Ja sitten lapset kirjoittivat omat siansaksansa perään. It´s the little things that make the world go around.