Thursday, December 18, 2008

Lahjomisia

Taas on se aika kun tarhantädeille pitää keksiä jotain kivaa lahjusta. Tai pitää ja pitää, mut kyllä se jotenkin kuuluu mun mielestä asiaan. Ja edelleen olen sitä mieltä että lahjan pitää olla lapselta ja siinä pitää olla jotain ajatusta mukana.
Melinda teki piparikoruja. On siis ihan kaulakoru, piuha on tuolla kortin takana :).
Ja äiti teki pikaiset pussukat lahjoille. Vinkki: osta kirpparilta verho tai kappa missä on tankokuja. Sitten leikkaat vaan sopivan kaistaleen ja ompelet reunat; yläreunan taite ja kuja kiristysnauhalle on jo valmiina ;).

***
Kohta kuullaan eegeen tulokset :/. Jännittää niin että olen pessyt seiniä ja ovia koko aamun, vaikka oikeasti mulla olis töitäkin odottamassa. *peukut pystyyn*

8 comments:

Kati E said...

Oijoi! Teillä eletään tänään jänniä aikoja! Kerro sitten mulle, mitä sanoivat. *hal*

Ja juu, tädit "pitää" lahjoa. Kyllä se mustakin kuuluu kuvioon.

Ja vaik oon vaan tiuccanutturainen it-täti, niin voisin pitää tollasta piparicorua. Pitäscö ascarrella? (Joo, sitten kun jaksaa...)

Anonymous said...

mäki haluun tollasen korun=)
pitää varmaan vihdoin ostaa tarvikkeet.

musta tuntuu sun blogias seuranneena useamman vuoden,että sä olet todennäköisesti maailman paras äiti=)

hyvät joulut!
terveisin:Anne

amelie said...

*peukku pystyssä*

Kivat piparit...oiskohan mulla fimot vielä hengissä, että voisin matkia...

AnneM said...

olet kyllä keksinyt kivat lahjat ;) Yritin sulle huudella yksi ilta gmailin pikaviestissä, mutta et tainnut huomata?

Susanna said...

Kati, tiuccanutturainen it-täti? lol :D

Anne, huh, en taida suinkaan olla maailman paras äiti, edes lähelle. Tosin mieltä kovasti lämmittää että blogin perusteella voi tuollaista edes ajatella, kun täällä kuitenkin puretaan usein sitä arjen nurjaa puolta.. Mä olen äiti sydämellä, ja yritän ajatella mikä on lapselle parasta. Ja mikäli noita terapeutteja on uskominen, olen harvinainen siinä että käytän aikaa ja kaikki keinot lapsen erityisvaikeuksien helpottamiseksi. Mutta noin muuten mä oon ihan tavis, ja notkun ihan liikaa koneella ja kiljun välillä ku palosireeni :D

Amelie, siitä vaan leipomaan!

Anne, joo jari sanoikin jotain että Anne huuteli, mutta hän oli sitten vain laittanu koneen kiinni :D. hohhoijaa.

Jocsulla kaikki enimmäkseen ookoo. Lääkemääriä muutettiin (ja toivotaan ettei tule seurauksia) ja tuli todistettua että tosiaan ON epi, eikä ollut mikään kertaluontoinen kohtaus, tätä ei aiemmin tiedetty. Mutta ei tästä sen enempää täällä, elämä jatkuu.

Mari said...

VOi kun suloisia pipareita :) Melinda on jo tosi taitava!
Diagnoosista - noh, onhan ainakin kiva tietää mistä on kyse, ettei epävarmuus aina vaan jatku? *yrittää possarifiiliksiä*
Ihanaa joululomaa teille!

Anonymous said...

Ihania koruja!. Tahtois olla Melindan tarhatäti ;-).


Lapset oppivat kädentaitoja askallessaan, joista on hyötyä sitten myöhemmin elämässä. Sinä olet kyllä panostanut tässä asiassa.

Susanna, Sinä olet maailman hyvä sydämmisin ihminen!.Aina Sinä teet muille kaikkea ja ajattelet muita ihmisiä. Se on hyvin harvinaista. Nykyään vain harva on samallainen kuin Sinä.

Oikeastaan tulin toivottelemaan Sinulle ja Teille kaikille Rauhallista ja Ihanaa Joulua!.

joska said...

Kiitos vinkeistä kaavoituksen suhteen. Huomenna yritän ottaa itseäni niskasta kiinni asian suhteen.