Wednesday, August 05, 2009

Kaksi pientä hattivattia

Pitkän piiiitkän pohdinnan jälkeen meille muutti kaksi aivan ihanaa pienen pientä kissanpentua. Nyt kun on perehtynyt kissojen ravintoon ja hoitoon ja markettimössöjen suola/sokeri/viljapitoisuuksiin, sydäntä korventaa kun emme osanneet hoitaa edellisiä kissojamme niin että eivät olisi sairastuneet. Helppoa vedota siihen että silloin meillä ei ollut nettiä mistä tietoa löytyy tarjottimella, mutta olisihan niitä muitakin teitä ollut. En vaan tullut edes ajatelleeksi, että kaupan ruuissa voisi olla jotain vikaa, vaikka toisaalta, myydänhän sitä kaikenlaista sontaa ihmisillekin. No. Menneitä on turha murehtia, ja nämä kissat tulivat ja veivät sydämen aivan totaalisesti. Hetfield ja Copperfield eivät varsinaisesti olleet kovin seurallisia saatika sylikavereita, kun taas nämä sisarukset ovat jo nyt tiivis osa perhettä.
Oli tosi vaikea keksiä nimiä kissoille. Sitten ne vaan jostain tuli, Hilma ja Harmi. Tiedän yhden pikkutytön jonka nimi on Hilma, ja mietin että onko se nyt ok jos kissalla on ihmisen nimi. Mutta onhan monilla. Ja toisaalta se tyttökin oli kuvissa aina just tuollainen suloinen, pikkuisen ujo mutta totaalisen hurmaava, joten ajattelin että nimi sopii kuin nappi päähän. Ja tuo harmaa pörröpallo on suuri metsästäjä, ja on ilmiselvää että hän vielä aiheuttaa harmia, siis Harmi hän on.

Harmi ekana päivänä meillä. Rennosti sohvalla :D
Hilma nukkuu Jocsun sylissä.
Harmi löysi hyvän nukkumispaikan Hilman päältä, mutta tipahti lopulta pää eellä alas telineeltä :D
Hilma
Harmi
Nimi on enne, jep jep. Mut onko se nyt kissan syy jos puun kokoinen chili ei kestä kiipeilyä??? Menetettiin tuhansia lehtiä mutta kasvi on ihme kyllä vielä hengissä. Taitaa tarvita vähän leikkaamista syksyllä :D.


Kesä on ollut vähän omituinen, tavallaan ihana mutta niitä huonojakin juttuja on taas ollut ihan riittävästi. Siksi en ole oikein osannut blogatakaan mistään, kun olen niin surkea pitämään päätäni kiinni sellaisista asioistani mitkä ei ihan julkiseen levitykseen kuitenkaan kuulu...Plaah. Joskus olisi hyötyä anonymiteetista :D.

No mutta jollain on ollut mahtava kesä. Jocsu pääsi purjehtimaan pikkumummin kanssa. Vähänkö olen kade. Niiiiin kade. Mä en pääse varmaan ikinä.
Poju oli kuulemma ollut niin kuin olisi aina ollut veneessä. Hevossalmen silta oli herättänyt ihmetystä. Se oli minunkin lempparikohta nuorena, ja myöhemmin kun olin risteilylaivalla töissä. Jotenkin se vaan on niin hienoa kun se silta vihdoin menee edestä pois :).

Tänä kesänä Jocsu ja Melinda molemmat ihastuivat soutamiseen. Tämä kuva on purjehdusreissulta, mutta aiemmin oltiin mökillä pienen lammen rannalla, ja lapset soutelivat lampea päästä toiseen innoissaan. Se oli aika ärsyttävää kun olisin itsekin halunnut soudella :D:D.

On ollut ihanaa että lapset ovat saaneet olla kotona melkein koko kesän. Toisaalta olen välillä yhtä kyllästynyt kuin joskus kotiäiti aikoina, mutta enimmäkseen se johtuu siitä että Jocsulla on kuus vee megauhma ja Melinda ilmaisee tiukkoja mielipiteitään ERITTÄIN kovin sanoin ja huudoin. Kaiken pitäs tapahtua NYT ja just niinkuin hän tahtoo. Muistuttaa etäisesti....äitiään.

14 comments:

Nöppönen said...

Kissan ruoaksi kannattaa harkita raakaa lihaa. Meillä molemmat muksut (kissa ja koira) syövät raakaa lihaa ja raksuja. Molemmilla on aina ollut hyvä turkki, mutta ruokavalion vaihtamisen jälkeen turkki on vain parantunut entisestään.

Ja yllättävää kyllä, tällä tavalla tulee ruokkiminen halvemmaksi, kuin jos ostaa marketin ruokia. Tosin kannattaa etsiä eläinkauppa, joka myy lihaa. Marketista ostettuna liha on aika kallista.

Ja, jos tähän vaihtoehtoon päädyt, niin kannattaa muistaa aloittaa totutus vähitellen. Ja pentujen kohdalla pitää varmistaa kaikkien ravinteiden oikea saanti. Omat muksut siirtyivät raakaan lihaan hiemen yli vuoden vanhoina.

Susanna said...

Nöppönen, jep harkinnassa on. Jotenki kyl arveluttaa raa'an lihan antaminen. No mut katsellaan. Nyt kissat syö eläinkaupan penturuokaa, lähinnä Animondaa ja Royal caninin raksuja, lisäksi rahkaa, kermaviiliä, kananmunan keltuaista, kissojen tonnikalaa jne. Ne ei onneksi ole ollenkaan nirsoja niin olen pyrkinyt antamaan koko ajan erilaisia makuja niin ei nyt valikoidu mitään ehdotonta lempparia. Copperi ja Hetfield narahti pahimmasta pahimpaan -Kitekatin raksuihin, ja sitten ei just muu enää maistunutkaan ja loppu on historiaa :(

AnneM said...

oi joi, miten suloisia!!

Merja K said...

Voi miten suloisia pikkukisuja ja nimet ovat loistavat :)

Minulla hirmu koirakuume, joka ei ota laantuakseen. Taitaa kuitenkin jäädä haaveeksi, mies kun ei ole oikein innostunut asiasta :(

Tui said...

Ihania hattivatteja! <3

Meidän kolmikko söi ennen erikoisruoalle pakosta joutumista pelkästään eläinkaupparuokaa, joskus laskeskelin että vaikka se kertakustannuksella tuntui suuremmalta menoerältä (koska pussit on isompia kuin marketissa), se oli silti halvempaa.

Ja suurin säästö on varmaan tullut siitä että ei ole tarvinnut käyttää enää vanhinta kollia eläinlääkärissä virtsakivien takia, niitä kun tuli just siitä markettiruuasta :/

Mutta nää on ihania pieniä <3

Anonymous said...

Ihania kissanpenuja!!!
Kotona työskenteleminen on aika haastava homma, itsekin ompelen kotona kun on hyvät "ilmaiset2 tilat. olen kuitenkin aina välillä katsonut vuokratilojakin kun kotona on kaikki kotihommatkin koko ajan ympärillä. Vuokratilat on vaan niin kalliita ja ompelemalla kun ei tunnetusti rikastuta!
Mutta tsemppiä!

aura said...

Ui, suloisia! Pääsisköhän niitä joskus ihastelemaan ihan oikeasti:)

Laura said...

Voi, miten sieviä pikku tuholaisia!

(Viimeinen virke aiheutti melkoisen repeämisen myös :D)

Pampula said...

Iiiiih, ihania <3

Tuazophia said...

Voi, mitä ihania karvapalloja! Tuovat mieleen omat kissat 14v sitten...

Vilma said...

Aaawwwww mitä söpöläisiä! Ja ihan hyvin voi antaa ihmisnimen kissalle. Mä tapasin ekan ihmiskaimani vasta 16-vuotiaana, sitä ennen kaikki oli olleet koiria tai kissoja. Ja tietty sitä Vilma-kissanhiekkaa... :) Eikä se mua haitannut yhtään. Hyvät nimet karvapalloilla!

Terde said...

Ihania kisuja teillä! kaupan kissan ruoissa on se vika, että haisevat kun tulevat kissasta ulos.

Sain tämän vinkin eräältä eläinlääkäriltä. Jos haluat kokeilla miltä kissan ruoka haisee kun tulee kissasta ulos niin laita sitä kiehuvaan veteen. Ei tarvi kauaa ihmetellä miksi jätökset ovat niin karmeantuoksuisia ;-)
-Terde

Meeri said...

Tällasissa blogauksissa pitää olla topicissa varoitus! Ei saa übersuloisia kissoja näin salakavalasti esitellä ...
ihania otuksia!

Romulus said...

Voiku ihania uusia perheenjäseniä! Onnea! Kiva että otitte kaksi ni saavat keskenään puhua kissaa ja telmuta kissojen juttuja ;).