Huh!

Ompelin tämän takin jo kesäkuun lopulla. Ja tein siihen napit. Ja vaikka ihan itse tein napit ja ihan itse mittasin ne, tein silti väärän kokoiset napinlävet. Ja sitten olikin pitkä kuuma kesä eikä takille tarvetta, joten mitä sitä turhia pohtimaan kiinnitysjärjestelyjä :D .


















Kysyin neuvoa kangaskaupan tädiltä ja yhdessä keksimme ratkaisun. Ompelin koko nappilistan matkalle tarranauhaa, ja epäonnisten napinläpien päälle laitettiin nätit kissanapit. Hyvin toimii!

Aamulla ompelin Melindan toisenkin takin lähes valmiiksi. Siinä vaiheessa kun olin kiinnittänyt vuorin ja päällisen ja aloin tsekkaamaan täytyykö jotain vielä tehdä ennen kääntöoperaatiota, tajusin että olin täysin unohtanut tehdä taskut. Ja laittaa tukikankaat nappilistoihin. Hohhoijaa. No laitoin sit tukikankaat, ja päätin että taskuja ei ehkä tarvita. Siinä takissa on tamppi selässä, ja voi että oli hankalaa tehdä se!!! Ihan mahdotonta saada siistiksi, ja vielä kiinnitettyä suoraan.

Eilen illalla mä tajusin, että voi oikeesti mennä vuosi ennenkuin voin ostaa sitä kirjovaa konetta. Tai voi mennä pidempäänkin. Tai sitten ei. Ahdistavaa. Miksei voi vaan ostella mitä haluaa?

Ugh nyt meille tulee vieraita. Mahtavaa, aikuiskontakti!!! Mä oon viimeksi nähnyt aikuisen ihmisen (viiden minuutin kohtaamista unenpöppöröisen miehen kanssa ei lasketa) tiistaina. Tulossa hulluksi. Kahvii.....