Friday, June 01, 2007

Kiireisen ompelutyöt

Kerhon juhlat oli keskiviikkona, ja tietenkään en ollut ehtinyt tehdä tai saada valmiiksi kaikkia vaatteita ajoissa. En tajua mikä nyt taas on kun se aloittaminen on niin vaikeaa. No Jocsun vaatepulmat ratkesi Sellon reissulla ja Melindalle ompelin. Tällä Ottobren mallilla olen tahtonut tehdä mekon jo pari vuotta, mut aina se jää. Nyt tein huonon kangasvalinnan (ei ollut rahaa ostaa niin piti tehdä siitä mitä oli), väärän kokovalinnan, ja muutenkin fiilis ei ollut hyvä. Reippaasti helmaa kaventamalla sain mekkosen siihen kuntoon että pystyin lopettamaan itkuraivarit.

Joo se on ihan söpö mutta pyöreähköä lasta ei mun mielestä pidä pukea vaatteisiin mitkä saa hänet näyttämään entistä pyöreemmältä. Mut Melinda kyllä tykkäsi mekosta kovasti, erityisesti siitä syystä että mekossa on sekä vetskari että napit. Eikä se ole värinen...

Pikkuneiti tähtisilmä, prinsessa hymyhuuli.

Näytin Jarille tätä mallia kaksi päivää ennen juhlia, että olisko tuo hyvä. Mies oli kysymysmerkin näköinen kun kysyi, että eikös tuo ole vähän vaikea tällä aikataululla? Mutta jos ei nyt niin koskas sitten?? En olisi minä jos olisin valinnut perusliivarin :D. Kyllä tähän meni melko kauan, ehkä kolme-neljä tuntia yhteensä ja pari tuntia itkuraivariin ja epätoivon tunteisiin.

Eilen viimeisen kerhopäivän aikana käytiin Melindan kanssa tekemässä löytöjä kirppikseltä;kassillinen pikkutarpeellista tilpehööriä lähti mukaan vitosella. Mukana muun muassa tämä kirja, eurolla!

Kirjassa on tosi kattavasti kaavojen teko omilla mitoilla ja kaikenlaista muutakin mistä luulisi olevan apua. Mä olen nimittäin tullut siihen tulokseen että kouluun meno on taloudellisesti mahdotonta, joten täytyy suoriutua omin avuin johonkin suuntaan. Suuntia on vaan aika monta mutta kattoo nyt mitä tapahtuu. Sain töitäkin, ja niin riemuista kun se onkin niin aina löytyy jotain huonoa. Tällä kertaa liittyy sit palkkaan ja lakisääteisiin rahoihin, kovasti tekis mieli kysyä, että kun kierretään jo lakia niin josko kierrettäs verojakin... Vituttaa nuo työnantajat kun ne ei koskaan oo kunnollisia, kovasti vaan vaaditaan kaikkea mutta uskallappas ittelles vaatia edes sitä mitä kuuluu...

Voi apua juttua tulis mutta nukkumaan pitäs mennä ja lapset singahtelee kuka missäkin. Myöhemmin.

6 comments:

Jenni said...

Onnea työpaikasta! (Ei kai kyse ole ilta- ja viikonlippulisistä?)

Susanna said...

jenni, kiitos ja niistäpä juu. Ja vielä niin, että mun häviö keskimäärin laskettuna on noin 4e/tunti, eli aikas paljon... En tiiä viel mitä teen, ku työ on sitä mitä tahdonkin näin osa-aikaisesti tehdä, mutta jos saan 4e/h enemmän minkä tahansa kaupan kassalta niin eihän ole paljon järkeä sit mennä...

Koukuttaja said...

Sä olet mun ompeluidoli. Ihan tosi, tuo mekko on ihan huikea. Mä en saisi tuollaista aikaan vaikka tappelisin kymmenen vuotta ja ompelisin käsin joka ikisen piston. Mulla menee se kolme-neljä tuntia tavallisen lakanan päärmäämiseen ja silti on ompeleet ihan vinkurassa ja tulee raivari.

Ja ihan hurjana onnea työpaikasta! Tosi ikäviä nuo työnantajat, kyllä ne keksii säästökeinot harmillisen usein juuri työntekijöiden kustannuksella. Porsaanreikiä löytyy aina, kun tarpeeksi syvältä kaivelee ja se on kyllä ihan ahterista, että aina ne kuitenkin kaivelee. Toivottavasti kaikki kuitenkin jotenkin kääntyy parhain päin.

Carita said...

Onnittelut työpaikasta !
Tosi nätin mekon teit Melindalle, suloinen pikkuneiti :)

Satu said...

Hieno juttu, että löysit töitä! Sääli vaan, että se koulu jäi nyt sitten väliin, mutta ei kai niille elämän realiteeteille mitään voi. Älä anna työnantajan huijata sua, kyllä lisät pitäisi saada tai sitten ei kannata niitä ilta- ja viikonlopputöitä ottaa :).

Kengu said...

Tosi nätti mekko ja nopsasti kyllä saat valmista ;)