Sunday, August 19, 2007

Pikatikki

Mieli vähän alamaissa (ks edellinen posti), pakko puuhastella koko ajan. Niinpä muiden kotitouhujen lomassa leikkautui aika monet housut, ja huomiselle ompelin housut Melindalle. Ja sain vihdoin fiksattua paremmaksi tämän paidan, missä oli liian paksut kaitaleet ja muutenkin pari saumaa törrötti miten sattuu. On sitä käytetty, mut nyt se on hyvännäköinenkin..

Frillahousut ovat kokoa 110, ja aivan älyttömän isot Melindalle. Piti tehdä frillasta kapeampi, kun caprit näyttivät liian lyhyiltä housuilta eikä capreilta ;). Kuminauhakin jäi vähän turhan leveelle, joten tein eteen pienet laskokset mitkä itseasiassa antoi kivan ilmeen muuten yksinkertaiselle housulle.

Vihdoin sain otettua myös tähtipaidan tähdestä paremman kuvan nyt, kun paita oikeasti on valmis ja pesty. Kuvassa silittämättä niin vähän hapsottaa. Painatuskin onnistui nyt tosi kivasti, maltoin antaa välillä kuivua vähän ja uutta kerrosta maalia päälle; nyt on pesty noin kahdeksan kertaa ja ei ole väri kulunut. Koirapaidan painatus kulahti parissa pesussa ;/.

Ja vielä kiva kuva kesälomalta. Prinssi rohkea souti itsekin välillä ja oli hyvin onnellinen. Äiti istui rantsussa ja pureskeli kynsiään. Jotenkin se vaan aina on jännää kun laps tekee jotain "vaarallista" ilman äitiä.. Millaistakohan on olla duudsonin äiti? huuh.

***
Nyt kaikki meidän kissat on taivaassa. On jotenkin orpo olo. Jocsu mietti, jokohan Hetfield on löytänyt Copperin ja Lakun sieltä taivaasta, vai joutuuko olemaan yksin. Melinda sanoi, että taivaassa paistaa aina aurinko. Tietokonepöydällä on kissankarvoja, iso tukko. Koskakohan ne lakkaa itkettämästä?
***
öitä.

8 comments:

Elina said...

Voimia kisun menetyksen kanssa. :(

Kangaskasa said...

Olen pahoillani puolestanne! Lemmikin menetys on iso asia ja suru sen mukainen. Nyt on itkun aika - voimia!

tikru said...

:(

Villasatu said...

:( ... kerro Jocksulle että kyllä ne löytää toisensa...

Jatta said...

Voi että.. Voimia sinne kovasti!

Mimmu said...

Voi, olen pahoillani kissan menetyksestä. Mutta parempi näin, saavat tosiaan olla siellä yhdessä. Voimia!

Villapallo said...

Voimia lemmikin menetyksen jaksamiseen!:-(

Ninalandia said...

voimia =(

Mulla on edelleen muistitaulussa neulalla kiinni tukko koirankarvoja. Koirien lähdöstä on jo 2 ja 3v.