Kadotettu kuukausi

Gilmoren tytöillä on selvästi negatiivinen vaikutus mun neulomiseen. Huhtikuun tilinpäätös on helppo tehdä; en ole tehnyt mitään valmista, enkä sen puoleen ole myöskään ostanut MITÄÄN käsityöaiheista. Tai no en ole varma ostinko Endpaper mittsien sisut tässä kuussa vai viime kuussa, mutta kuitenkin. Kiire oli nekin saada, ja mihin niitä tarvittiin. Ai niin en olekaan kertonut että purin koko kämmekkään alun kun menin sekaisin rivissä enkä enää paikantanut itseäni kaaviosta :D.

Huhtikuussa olen myös blogannut uskomattoman vähän; vain 8 postausta (tämä mukaanlukien)!!! Edellinen vähäpostinen kuukausi oli heinäkuu 2005 (12 postia), mutta silloinkin olin kuitenkin neulonut ja ommellut senkin edestä. Nyt en ole tehnyt siis mitään. Käsittämättömintä on, etten ole ommellut yhtään mitään koko kuun aikana (kissan häntää ei lasketa ompelemiseksi). Ilmankos lapsilla on vaatekaapit vähän tyhjillään... Mitä ikinä tapahtui sille vuodenaikojen ennakoimiselle (kesällä syksyn vaatteet, talvella kevään vaatteet jne)??? Täytyy äkkiä ottaa itseä niskasta kiinni.

Vappufiilis on jokseenkin olematon. Jari on töissä niin tässähän tämä, taas yksi tavallinen päivä tavallaan. Ärsyttää kun ei ole huomenna kaupat auki, olis pakko päästä ostoksille _rauhassa_. Mutta menemme vappupiknikille mutsin luo, säästyypä edes yhden päivän ruokarahat!!!

Hauskaa vappua kaikille, älkää kadottako valkolakkejanne kovassa tuulessa!

Historian pisin bloggaustauko

Oon mä joskus kai aiemminkin taukoillut, silloin kun blogi vielä haki muotoaan, tai pakollisista syistä kuten netti poikki tms. Mutta kyllästymistaukoa täällä ei ennen ole nähty, ja vaikka tässä on mennyt vain viikko, niin jo pidempään on kaikki tökkinyt. Joko lanka on väärää tai ohje. Tai langan väri, tai puikkokoko. Huvitusta olis mut mikään ei vaan nappaa. Rogue on melkein hupussa, muutama rivi toisen puolen kaulapalmikosta uupuu. Uusia töitä olen aloittanut lähes joka päivä, tehnyt jonkin matkaa ja purkanut, milloin mistäkin syystä.

Jari oli sitä mieltä, että huvitus on kadonnut koska en ole aikoihin ostanut mitään kivaa lankaa. Näinköhän? Hiplailin bambulankoja ja Tennesseetä kauppareissulla, mutta olisi pitänyt ostaa sekä ruskeaa että vihreää että saisin Jocsulle pipon, niin eipä juuri kiinnosta maksaa 7e pelkistä pipon langoista kun vitosella saa kaupasta hienoja pipoja. Tai vartissa ompelee minimikustannuksilla.

Jocsulla oli kerhossa vappubileet naamiaisten merkeissä. Pitkään palloiltiin ritari-prinssi -akselilla, mutta lopullinen valinta oli sit kuitenkin (thank god) kissa. Asuun olisi voinut ehkä panostaa enemmänkin, muthei, parin tunnin naamiaiset ja lapsiahan nuo ovat. Ainakin poika itse oli oikein tyytyväinen.
Tein hännän fleecestä ja vanusta ja ompelin sitä vähän mutkalle eri kohdista. Näytti hauskalta kun Jocsu konttaili pitkin lattioita. Upotin hännän housujen takasaumaan. Housut ja paita löytyi normivaatteista, Jocsu olis tahtonut myös mustan paidan (koska meidän kissat on kokonaan mustia..) mutta sellaista ei ollut siihen hätään, enkä halunnut tehdä.

Korvat kans fleecestä, ompelin ne kiinni fleecestä tehtyyn "pantaan" jonka päihin tuli nyörinpätkät. Kiristetään tietty nyörinkiristimellä :D, idea toimi tosi kivasti eikä takuulla paina ja kiristä niinkuin kaupan kumilankanaamarit.


Härkää sarvista, otin kaapista kerän sukkalankaa, sille puikot, ja hyllystä kaikki neulekirjat. Aamupäivä hiekkiksellä ja olin löytänyt langalle mallin. Täytyy jatkossakin käyttää tätä metodia, muuten päädyn aina siihen, että pitää ostaa lisää lankaa.

Tulossa Petticoat socks Weekend Knittingistä. Tarkkamuistiset muistavat että olen aloittanut näitä joskus aiemminkin ja itseasiassa samalla langalla (tällä nimenomaisella kerälläkin vielä). Sille aloitukselle vaan tapahtui joku innostuksen lopahdus ja sitten niitä puikkoja jo tarvittiinkin muuhun... Joten Petticoat 2.0 puikoilla vasta nyt..

***
Puin Melindalle mummin tuoman ulkopuvun. Tytär peilaili itseään ja selitti:

M: vähäks oon ylpeä tästä.
Äiti: ??? ai mistä??
M: no näistä. Pikkumummi toi nää mulle autolla. Oon vähä ylpeä siitä.

:D
***
Mulla on ollut niin raivostuttavan tylsä päivä etten edes viitsi mennä yksityiskohtiin. Lähden kippaamaan lapset sänkyyn ja pakenen pahaa maailmaa Stars Hollow´hun eli siis Gilmoren tytsyt kutsuu. Ai niin ja mun pitäs kirjoittaa työhakemus voi tsiisus! En edes muistanut miten hankalaa se onkaan. Johtunee ehkä myös siitä, etten aiemmin kokenut sitä hankalaksi kun tuli niitä tehtyä useampia. Mutta siitä on tovi... Nyt sain aikaan yhdn rivin, "Hei," ja se kuulostaa typerältä. Pitäs ehkä avata punkkupullo niin sujuis paremmin.. mutta kun olen yksin lasten kanssa niin ei voi, eikä kyllä ole punkkuakaan for that matter. Huuh. Öitä.

Halutaan palkata otsikonkeksijä ;)

Koska kulutin päivän järjestelmällisyysannoksen keittiön siivoukseen, tarjolla on tänään sekalaisia ajatuksia ja kuulumisia. Käsityöt ovat olleet vähän jäähyllä, ompelutyöt koska en ole jaksanut siivota työhuonetta, ja neulomiset koska kesken on vain haastavia töitä. Suurin syy taitaa olla addiktio Gilmoren tyttöihin, yksinkertaistenkin töiden teko samanaikaisesti tuntuu työläältä ;).
Mun suloinen prinsessa kakaransa kanssa. Bibo sopii melindalle paljon paremmin kuin mulle..
Viime kesänä vetkutin rehujen uloslaittoa niin kauan, että Jari sit lopulta istutti ne. Mukaan meni vahingossa myös yksi chili, joka periaatteessa ei pärjää ulkona koko kesää. Kasvimaa oli muutenkin taas hieman heitteillä, mutta niin vaan tomaattien varjosta löytyi syksyllä pieni chilitaimi. Ei se ollut juurikaan kasvanut siellä varjossa ja kylmässä, mutta oli erittäin elossa kuitenkin. Toin sen sisälle, ja nyt olen koko talven antanut sille valoa ja rakkautta, ja kohta se on metrin korkuinen. Tänä aamuna huomasin kymmeniä kukkanuppuja. Täytyy lähettää kuvaa chiligurulle, että mikäköhän chili tämä mahtaa olla, kun lappu katosi siinä kevään aikana ja vaihtoehtoja on jotain parikymmentä (loput siis kuoli :D)...Vieressä ihana koristekasvini sokeriherne. Jossain lehdessä oli istutettu herneitä suureen lasimaljakkoon, minä heti perässä kun oli niin mageen näköinen.

Sain vihdoin ostettua kehyksen Jocsun vapaalankataideteokselle. Ja sain sen maalattua, ja laitettua seinällekin, kaikki tämä yhden viikon aikana! Uskomatonta! Seinä on betonia ja siinä sattui jo olemaan yksi reikä (kitattuna), fiksuna tyttönä naputtelin naulan siihen vaikkei olekaan ihan keskellä lipastoa. Helpompi ehkä siirtää lipastoa kuin kaivella pora kaapista...

SK:ssa oli taas tuo kiva kaarrokeneule, mutta eikö luulis että niitäkin löytyisi erilaisia, ettei joka vuos tarttis tota samaa laittaa?? Ja mitä Anu Harkin päässä liikkuu kun suunnittelee tuollaisia puhvihihayökötyksiä??? Lisää risuja siitä, että lehdessä oli norjalaisvillapaidan ohje, missä siis neulotaan putkilo ja jälkikäteen leikataan aukot hihoille. Ohje on melkoisen suurpiirteinen: mittaa sivuihin kädenteiden korkeudet hihan yläreunan avulla. Ompele kädenteiden ympäri tiukat koneompeleet ja leikkaa kädentiet auki.. Pikaisella laskutoimituksella paidan langat maksaisi noin 70-100e, lähtisitkö sinä leikkelemään tuolla ohjeella, ilman aiempaa kokemusta?

Onneksi pari päivää sitten tuli uusi Ottobre, mikä oli niin täynnä ideoita, että tekisi mieli rynnätä kangaskauppaan. Onneksi se ei ole mahdollista, visa kiittää. Tää jatkaa nyt siivoamista. Ai niin. Sain lapsille paikan lähitarhaan. Yksi huoli vähemmän, jei!

Toivoa on

Ainakin toivoa on että lapset paranee, nyt on lääkkeet ja jos oikein positiivisesti kuulostelee, yskä on ehkä jo parempaan päin molemmilla. Saatiin myös Melindalle konsultaatioaika korvanenäblaablaa-lääkärille, että josko tarvii leikata kitarisat. Neiti ei ole nyt viikkoon syönyt oikeastaan mitään, en usko että ravintomerkitys on kovin suuri jos syö desin jugurttia ja viiden minuutin päästä köhii niin että kaik tulee pihalle... Jospa se tästä. Itsellä alkaa olla sellainen seinät kaatuu päälle -fiilis, joten olen suosiolla jättänyt siivoamisen ja vetäytynyt Gilmoren tyttöjen seuraan aina kuin mahdollista (harvoin mut kuitenki).

Runsaan television katsomisen seurauksena on toivoa myös Roguen valmiiksi saamisesta. Hihat ovat valmiit! Kyllä mä huokaisin helpotuksesta kun ne molemmat tuli kerralla, en olis kyllä jaksanut tehdä toista samanmoista ihan heti. Kuvassa hiha vain esittää olevansa pingotettuna, oikeasti se on vaan kuvattavana. Reunat on oikeasti hyvin siistit ja symmetriset, you´ll see later.

Aloitin vähän aivojumppaa:
Endpaper mitts, lankana Sandnessin Sisu. Tähän ihan likelle on thank god avattu pieni lankakauppa, kävin sieltä tätä sisua hakemassa kun kaapissa ei kerta kaikkiaan ollut mitään näihin sopivaa. Tuntuu aika piukalta käteen, mutta eiköhän kastelu tee osansa? Mallia on yllättävän nopea tällaisen vasta-alkajankin neuloa. Tavoitteena olisi saada nää valmiiksi nopeasti.

OMG. Naapuri on antanut oikeat lastenrattaat lapsilleen leikkeihin *sydämeen sattuu*. Mulla kun alkaa pinna kiristyä jo siitä jos muksut itse yrittää kiivetä minun vaunuihin. :D

Nyt katkes ajatus ja lapsetkin tappelee taas. Taitaa olla pinna kireellä niilläkin. Heip.

Kilo rikki

Neulottu kilo siis. Läskiä on sentään kadonnut jo 6kg. Neulerintamalla ei ole mennyt niin hyvin, kolmen kuukauden kulutus 1079g. Mutta melko paljon se kuitenkin on, kun puolet ajasta en ole oikein pystynyt neulomaan, eikä huvituskaan ole ollut ihan kohdillaan.

Perinteitä kunnioittaen on jo melkein puolikuu kun saan edelliskuun tilitettyä.

Tuli ommeltua ja vähän neulottuakin. Oho, pupuhatusta tuli kaks kuvaa, eikä siitä edes ole tän vuoden puolella tehty ku pupu :D. Prinsessan keijuhattu (oikeanpuoleisen rivin alin) oli niin mieleinen, että se päässä on nukuttukin.

Project Spectrum

Project Spectrumin helmi-maaliskuun värit olivat harmaa, valkoinen ja sininen. Kauheesti ei tullut sille saralle saldoa, jotain kuitenkin. Huhti-toukokuun värit ovat vihreä, keltainen ja pinkki, luulen saavani enemmän inspiraatiota näistä väreistä.

***
Näin unta, missä Jari kertoi, että säästösyistä heille maksetaan kyllä nyt palkka, mutta se otetaan heti takas. Niinkuin tavallaan lomautus. Tilille tuli sitten 380e, ja samantien sekin vähä otettiin pois. Tunsin suorastaan fyysistä tuskaa kun numerot hitaasti hälveni pois tililtä :D.

edittiä: kuka sanoi, tai missä leffassa, näin: assumption, my dear, is the mother of all fuck-ups ??? Oscar Wilde? Ewan McGregor? Dracula? helvetti että ärsyttää kun en muista, tää on mun yks all-time-favorite lineistä :D (hyvää suomen kieltä taas).

edit2: mitä tekisimmekään ilman googlea? lause sinne ja pim! Priscilla, Queen of the desert! Voi se olikin ihana leffa.

Rogue edistyy

Meillä on taaaaaas sairastupa pystyssä. Ensimmäisten neljän perheellisvuoden aikana oltiin kipeänä keskimäärin kaksi kertaa, nyt ollaan sit koko ajan. Ja mikä siinä kuumeessa oikein on kun se ei laske stana!! Inhottavaa syöttää noin paljon lääkkeitä pienille. Positiivisesti ajatellen yritän nähdä nämä valveillaolon päivät neulomisaikana, mitäpä sitä muutakaan teet samalla kun toinen hourailee vieressä ja kertoilee unesta missä oli paljon jäätelöä :D.

Roguen hihat todella edistyy! On välillä uuvuttavaa tehdä molempia hihoja kerralla. Monesti olen jo meinannut erottaa ne, mutta sinnillä jatkan, täytyyhän ne molemmat kuitenkin tehdä, ja näin se käy melkein huomaamatta. Alareunan lörpsäke on siis taitetta varten, ompelen ne vasta sitten lopuksi että sivusauma jää piiloon.

Palmikko on upea. Muutenkin tykkään mallista kovasti. Lueskelin taas ohjetta, ja jouduin toteamaan etten suinkaan ole ihan niin voiton puolella kuin kuvittelin, ohjesivuja on vielä kai kolme ja kaavioita monta... Oikeastaan voisi kuvitella että haastavin on vielä edessä, mut kattoo nyt.

Ja koska tämä rogue edistyy kuin itsestään, niin oli ihan pakko aloittaa jotain ihan muuta. Toivotaan että saan sen edistettyä kuvattavalle asteelle pian ;).

Jaahas ilmeisesti on mahdotonta olla viis minuuttia vuorokaudesta rauhassa yksin. Miten koti-isit oikein pärjää??? Jarikin on kyllä ollut sellainen, mutta se oli vielä sitä aikaa kun emme koskaan sairastaneet. Helpolla pääs.

Miks lanka aina loppuu kesken??

Kuukausia (ainakin kaks) on jo pitänyt tehdä pupu ovikranssiin istuskelemaan. Kranssipohjan tein jo jouluna, mutta siitä jäi uupumaan viimeistely... Jos nyt tulis sit keväinen kranssi. Olen vain niin tehokkaasti hankkiutunut eroon huopuvista langoista, että meinas jäädä pupu tekemättä. Löysin kuitenkin vajaan kerään karseaa Huopasta, ajattelin et se riittäis, mut ei. Tälle tulee sit harmaat jalat, ei kai se haittaa? ;)
Tätä sit olen väkränny puol päivää... Yritin myös tehdä muinaisen SK:n ohjeella hedelmäkoria, mutta virkkausohjeet+minä=mahdoton yhtälö. Tuli muuten uusikin SK postissa, sitä samaa, norjalaisneuletta Sandnessin ohjeilla jne. Selailen vielä uudelleen jos löytyis jotain kivaakin.

Mulla ja Jarilla on uusi harrastus, se tuli kauppoihin eilen. Mustat silmänaluset ei siis johdu enää pelkästään lasten yökukkumisista ;).
Guitar Hero II, peli missä soitetaan kitaralla ruudun ohjeiden mukaan. Sairaan vaikeeta, sairaan hauskaa. Ei ole vuosiin ollut noin mukavaa iltaa kuin eilen. Mä lähden nyt keikalle Brooklyniin, heippa :D:D.

Hei se neuloo sittenkin!

Otsikko on kyl oikeastaan harhaanjohtava. Nämä tumput ovat olleet valmiina jo pitkälti toista kuukautta, mutta ton kukan tekeminen vähän kesti.
Keväiset hienostelutumput
ohje: patentoitu omasta hatusta puikoille -menetelmä
Lanka:Hifa 100% villalanka (ihanaa!!!)
puikot: 3mm bambut
speksejä, näitä noudattamalla voisi tehdä tumput esim Tovesta myös:
32s
15krs sileää, kiilalisäykset 2krs välein kunnes kiilassa silmukoita 11.
16krs sileää, kavennukset 1.ja 3. puikon alussa ja 2. ja 4. puikon lopussa, 2välikrs, kavennukset, 1välikrs, kavennukset kunnes 3s/puikko, ompele yhteen kitchener stitchillä. Poimi peukkua varten muutama lisäsilmukka (näissä 4), tee 9krs ja kavenna mielesi mukaan. Huovuta keveästi koneessa. Mä pesin vain kerran lyhytohjelmalla, niin että pinta on vain utuinen, ei oikeastaan kovin huopainen.

Mut oon mä kyllä neulonutkin. Roguen hihat ovat edenneet hitaasti mutta varmasti ja aiempi purkuoperaatio harmittaa enää vain vähän. Oikeastaan ei yhtään koska palmikoista tuli nyt paljon kivemman näköiset.

Olen saanut myös suunniteltua suuntaviivat tulevaisuudelle jos en pääsekään kouluun, ja nyt on oikeastaan ihan se ja sama pääsenkö vai en. Taloudellisesti olis parempi jos en pääse, mutta toisaalta harmittaisi, koska tiettyjä asioita on, jos nyt ei mahdotonta, niin ainakin todella vaikeaa opetella itse, kantapään kautta. Mutta ehtiihän sinne kouluun sitten myöhemminkin. Kunhan saan setvittyä muutamat jutut niin kerron sitten teillekin suunnitelmistani!

Joachim on edelleen kipeä, tosin näyttäs vaihtelevan toi sairauden aste aina sen mukaan miten paljon haluaa pyöräilemään... Mun pitäs tehdä kesämekkoja ja toppeja. Kaikki olis valmiina, muttei huvita vinonauhan teko sitten yhtään! Pitäs hankkia sellainen rullaleikkuri-mikälie että saisi siististi leikattua trikoota. Se ei vaan koskaan mene ihan suoraan vaikka miten mittaa ja säätää. Perfektionisti minussa saa hermoromahduksen, vaikka eihän ne pienet mutkat vaatteessa näy...

Nyt jatkan siivousurakkaa ja toivon että tulis muutamaksi päiväksi oikein kipakka pakkanen, jotta kaikki ampiaisen alut kuolisivat pesiinsä ennen kuin ehtivät tulla mua järkyttämään.