Taas täällä surisee saumuri

Mun ompelusähläykset ei kauheasti kai ihmisiä kiinnosta, mutta ei se mitään. Kerron kuitenkin, jospa vaikka jotakuta toista aloittelijaa lämmittää mun höpinät. Ja toisekseen, muuta kerrottavaa ei paljoa ole, elämä on jossain välitilassa, paussilla, usvassa tms..

Koska tarkoitus siis tosiaan on myös säästää rahaa ompelemalla itse, päätin hieman tarkkailla materiaali- ja rahakulutusta. Otin metrin trikoota, mittasin kaavat tarkasti ja leikkasin niin monta paitaa kun irti lähti. Tulos: metristä saa kolme 86 senttistä paitaa. Mutta huomasin jujun; 80 senttiä kangasta olisi riittänyt kolmeen paitaan, kun sitten taas 105cm olisi tullut jo neljä paitaa! Eli ostamalla kangasta 80cm yhden paidan hinnaksi tulisi 1,84e. Mutta jos ostaa metrin ja tekee siitä kolme, hinnaksi tulisi 2,3e. Ja ostamalla 105cm hintaa per paita on vain 1,81. Ja taas tuli todistettua; mitä enemmän ostat, sitä enemmän säästät! Tietty tähän pitäisi lisätä vielä marginaaliset resori- ja lankakustannukset, sekä mahdolliset muut tilpehöörit, mutta niitähän kuuluu kaapissa olla muutenkin eiks vaan :D














Harjoittelin saumurin tehokäyttöä, ja opettelin tekemään rullapäärmeen. Kätevää, mun mielestä nämä paidat missä on tuollainen reuna on niin nättejä! Pitää vaan hommata jotain sopivamman värisiä lankoja, nyt mulla ei ollut kuin yksi kartio pinkkiä lankaa ja loput mustaa. Saumurilla saa tehtyä myös muita nättejä koristereunuksia, täytyy perehtyä niihin joku toinen kerta.














Voisko joku valaista mua: onko rullapäärme tarkoitus tehdä vain kolmella langalla/yhdellä neulalla? Mun ohjekirjassa ei vasemman puoleiselle neulalle/langalle ole laitettu mitään säätöjä, mutta neulan poistamisesta ei myöskään mainita. Ihan hyvä siitä kai näinkin tuli, mutta mietin vaan...

Voi kun mä niin haluaisin vajota sohvannurkkaan itkemään eikun siis neulomaan. Tai nukkumaan. Tai ihan mitä vaan, kun vaan olis aivan hiljaista. Mutta ei auta itku markkinoilla, takaisin sorvin ääreen.

Kukkasia

Tänään kävin kuntosalilla ja jätin suklaan kaupanhyllylle. Totesin, että uutta entistä ehompaa kroppaa pitää näytellä, joten tässä. Huomaa myös virkatuista kukkasista kyhätty vaatekappale, se peittää vihoviimeisen masumakkaran :D


















No ei. Kävin kyllä kuntosalilla (hurraa!), mutta sen vaikutus ei ollutkaan ihan reaaliaikainen. Ehkä sitten ensi kesänä...tai sitä seuraavana. Kuva on Kalevalakorun mainoksesta, bongattu uusimmasta Citystä. Tällainen ensi kesäksi kaikille niille, joilla jo on JLo:n body.

Lakko

Bussilakkokin sitten vielä. Että täälläpähän ollaan, vankina pahan maailman..... Kysyn vaan, että miksi, MIKSI naisvaltaiset alat eivät käytä oikeuttaan lakkoilla??? En ymmärrä. Kohautellaan vaan harteita, että voi voi kun on pätkätöitä, ja voi voi kun on osa-aikaisia. Mun työpaikalla, itse asiassa ko firman kaikissa ravintoloissa missä olen ollut, 90% henkilökunnasta on jotain muuta kuin vakinaisia työntekijöitä. Ja se on ihan normaalia. Mm tästä syystä en kuulu PAM-liittoon, ajavat asioita ihan päin helvettiä.

Oon ihan puhki kun on ollut niin raskas päivä. Melinda nukkui päiväunet vasta tuossa kuuden aikaan, on sanomattakin selvää että mulla on kaveri myöhään yöhön :( Olen yrittänyt tässä neuloa vaakatilkkuja, kun ei aivotoiminta muuhunkaan pysty. Eipä sillä, tilkkujen teko on hauskaa ja rentouttavaa, ja nopeaakin vielä. Ja pääsen nopeammin tyhmistä langoista eroon. Minä aion pysyä Lankahamstereiden pudotuskisassa piiitkään :D

Huokaus

Eilen yritin neuloa hihaa siihen mustaan juttuun, mistä siis on tulossa taikajakku. Mutta ei se hihan teko oikein sujunut. Muuta en sitten olekaan neulonut, moneen päivään kai. Mikään ei tunnu sujuvan.

Viime yönä nukuin ehkä yhteensä kolme tuntia, jos sitäkään. Kylppärin kuivauslaite on joku ultraäänihässäkkä, mikä ei pidä ihmisen kuultavaa ääntä. Kissat kyllä kuulee. Ja ovat sekaisin kuin seinäkellot. Sairaan kiva yrittää nukkua, kun kaks kattia yrittää tulla seinän läpi. Ja jos ne päästää huoneeseen, ne jatkaa sitä raapimista ja maukumista silti. Perkele.

Ja nyt ei sitten huvita, ei mikään. Kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Rahaakaan ei ole, eikä tule. Mä antaisin ihan mitä vaan, jos joskus voisi olla iloinen että jee, palkkapäivä, nyt voisi ostaa jotain kivaa. Mutta ei, kun rahat ei riitä edes tavallisiin laskuihin. Ärsyttävää että pitää potea huonoa omaatuntoa ikean reissusta mihin meni 20e. Ärsyttää typerä espoonkruunu, joka kiskoo 800e vuokraa asunnosta missä ei voi elää. Lankaa ei vissiin sitten osteta lähitulevaisuudessa, plääh. Kaikki tuntuu niin turhalta. Lapset kitisee ja sotkee. Tosin nyt ne onneksi tajusivat pysyä hetken omassa huoneessaan, ei tarvinnutkaan kiljua ku neljä tuntia että siihen päästiin. Plääh.

Ja kun ei ole mitään muutakaan näytettävää, niin näytän kuvan miten meillä vietetään aamua:


















Kun lapset herää ne kokoontuvat mun sänkyyn, kaivautuvat peittojen alle ja lukevat kirjoja hämyvalossa. Näin voi kulua tunti, minkä mä voisin viettää esim suihkussa, jos sattuisi sellainen olemaan. Huomatkaa mikä itsesäälin määrä tässä postauksessa on!

Mies totesi toissapäivänä, etten mä ole käynyt missään ikuisuuksiin. No en olekaan. Tuntuu käsittämättömältä, että vielä muutama kuukausi sitten raahauduin kouluun tai kaupungille joka päivä, luin kokeisiin ja tein matikan tehtäviä. Ja neuloin ihan älyttömästi. Nyt en käy edes kaupassa ellei ole ihan pakko (ei ole vielä tullut sellaista päivää). Minne mä täältä lähtisin? Mitä järkeä väsyneenä mennä kaupungille kiertelemään yksin, kun ei voi ostaa yhtään mitään, ei edes niitä mitä tarvitsisi. Kuntosalijäsenyys olis voimassa, mutta kun en jaksa liikuttaa edes silmäripsiä. Plääh.

No joo. Täytyy ehkä alkaa kannattamaan harmaata taloutta, tai jtn. :D Taidan kasailla nyt sen toisen unikkolaukun ja ommella Melindan lakanat valmiiksi. Heips.

Lisää ompeluksia

Hyvä draivi päällä näissä ompeluksissa! Tänään pinosin keittiöön kaikki joillain tasolla keskeneräiset työt, sekä kaikki kankaat, lehdet ja tarvikkeet. Sitten leikkasin, liimasin, piirsin, suunnittelin, harsin, neulasin ynnä muuta, ja tein vinon pinon tulevia vaatteita siihen pisteeseen, ettei tarvi kuin ommella. Näin pystyn sitten helpommin lastenkin kanssa ompelemaan, kun ei tarvitse ajatella kuminauhojen pituuksia sun muuta..














Tämän paidan kankaat leikkasin tohkeissani jo joku aika sitten. Kun aloitin ompelun, huomasin että molemmissa puolissa oli etupuolen kaula-aukko! Hups.. No, leikkasin sitten mustasta trikoosta palasen tilalle, ja hyvä tuli. Tällä tavoin tehtyjä paitojahan voi löytää myös kaupasta. Onko niiden tarina se, että joku onneton tunari leikkasi vahingossa kolme tuhatta etukappaletta ja sitten loppui kangas? :D Paidasta tuli tosi hieno, vaikkakin kaulus on hieman liian löysä. Ei kuulemma haittaa, poika on ikionnellinen kun äiti on tehnyt hänelle (ja varsinkin kun sisko ei ole saanut mitään) uusia vaatteita. Ja lisää on tulossa, tosin myös siskolle :D


Tämä kassi on jämäpalakassi. Ollut suunnitelmissa noin vuoden. Tällainen ompeleminen on oikeasti sijoitus; ostin kympillä palan pikku unikkoa, tein siitä verhot vessaan ja kangasta jäi vielä kahteen kassiin (toinen on vaiheessa). Melkein ilmaista siis :D

Aah scheisse nyt alkoi salkkarit. Hei hei oma aika, nähdään taas joskus.... rakastan sinua niin....

Söpöilyä

Viime aikoina KirsiÄr on kunnostautunut söpöilyjuttujen saralla. Mä kans!!! Söpöt pupulaukut on suunnitelmissa ja Jocsulle apinapaita. Päätin kuitenkin aloittaa helposti, ja leikkelin pupun fleecestä ja harsin + ompelin sen paitaan, mikä on ollut kesken iät ajat. Mulle käy helposti niin, että kankaita leikatessa jätän leikkaamatta esim resorit, ja sitten jää paitakin viimeistelemättä.... Tälle paidalle kävi niin, että hukkasin sen hihat jonnekin, ja olkasaumatkin oli jotenkin ihan tyhmät. Tämä oli aikana ennen jumalten konetta, saumuria.

Nyt paita on kuitenkin viimeistelty ja tuunattu. Ihan hieno eiks vaan!




























Lähikuva pupusta.

Muutakin olen puuhaillut, mutta niistä lisää toiste. Nyt täytyy ruokkia lapset ja jatkaa ompelemista. Tein meinaan listan mitä vaatteita lapset tarvitsee hetinyt, ja se ei ole mitenkään lyhyt....

Annoin periksi

Mun mielestä suurin osa lapsille suunnitellusta säilytys- ym roinasta on aivan järkyttävän väristä ja toteutuskin on välillä hyvin kyseenalainen. Meillä on nyt lastenhuoneen sisustusviikko. Vaikka Jocsu on jo kolme, meidän lastenhuone ei vielä koskaan ole ollut "hyvä", varsinkaan mun mielestä. Oikeastaan tähän asti koko huone on ollut turha, äitin jaloissa syntyy parhaat leikit. No enivei, nyt jouduin toteamaan että tarjonta ja kysyntä sekä käytössä olevat varat ei yhtään kohtaa. Halusin kuitenkin huoneeseen "jotain kivaa" uutta. Ja koska Ikean sälä näyttää kivalta kaikkien muiden lastenhuoneissa, ajattelin että miksei siis meilläkin, ja suunnattiin Briot kohti Ikeaa.














Hauska torni mihin saa kivasti tungettua kaikki pienet pehmolelut. Idean nappasin naapurilta, meiltäkin löytyy tuollainen kuollut nurkkaus mihin ei mahdu oikein mitään. Ostin myös punaisen pienemmän tällaisen, lapset tunki unisukat ja kaikki pikkujunat siihen. Taustalla näköjään vähän heikosti näkyy mun suurin sisustuksellinen myönnytys kautta aikain; kirkuvan rairuohonvihreä lootapenkki missä on yhtä kirkuva keltainen kansi. Mutta itse asiassa se on ihan suloinen, Jocsu tykkää ihan omppuna, ja vastaavaa saa tuosta hintaluokasta (alle 8e) etsiä, muttei löydä.














Nämä valokuvahyllyt on mun mielestä paras keksintö kautta aikain. Tällaisia pitää ostaa pyökinvärisinä lisää, saan keittiöön vihdoin valokuvat seinälle. Ikean halpiskehyksissä on vain yksi miinus; niiden ripustusmahdollisuus, tai siis se että sellaista ei ole. Lapset sai kaksi hyllyä (joista toinen on majaillut meillä jo monta kuukautta), alemmalle tulee kaikki muumit ja ylemmälle valokuvia. Nyt siellä on vaan sekalainen seurakunta kaikenlaista.

Oli tosi mukava päivä! Onnistuin jopa huijaamaan lapset pois Ikeasta ilman pehmistä :D Ennen lähtöä oltiin jo oltu pari tuntia ulkona, ja koska pyykkitupaan oli pakko vielä mennä, otin lapset sisälle vaan pikaisesti syömään. Muksujen mielestä oli huippuhauskaa, että haalarit avattiin vaan vyötäisille ja otettiin hattu ja hanskat vaan pois, ja sitten mentiin heti ulos takaisin.. Meinasin jo etten jaksa lähteä kävelemään, mutta poika alkoi sitten roikkua vaunuissa ja itkeä että äiti mennääääään ikeeeen. Mitä tohon nyt voi sanoa?? Mentiin sitten. Melinda nukkui lähes koko reissun. Ja mä olin sitten tehokas, ajattelin että musta saattaa virta loppua kesken kaiken, joten täytyy olla ripeä. Aatelkaa, alle 2 tuntia ja oltiin jo takas kotona!!! Eikä rahaakaan mennyt kuin pari kymppiä. Löysin myös uuden kohtuullisen ihqun suihkuverhon, nyt ei puutu sit ku se suihku...














Mysteerityöstä piti tulla mun viimeinen hamsterityö, mutta ei se taidakaan ehtiä valmiiksi; hihat on vielä vaiheessa. Isoveljestä löytyi kiva ylläri; kymmenen sentin välein solmut :/ Ja kyllä, niissä kohdissa on oikeasti lanka myös poikki. Outoo... Kulmassa pilkistää uusin Image, ostakaa ja nauttikaa. Siinä muuten lehti missä päätoimittajakin osaa kirjoittaa niitä pääkirjoituksia, toisin kuin joissain nimeltä mainitsemattomissa julkaisuissa...

Nyt. Puhki. Voi kun saisi nukkua.

KULTAA!

Sain viimein aikaiseksi otettua kuvan Claposta. Huivi on jo ollut käytössäkin, ja mukava on. Kietoutuu kätevästi myös kantoliinassa olevan lapsen harteita lämmittämään :D

I finally managed to take pics of my olympic work. I liked the pattern very much, it was easy but still interesting, when you realized how it´s made, it was a perfect work to do while watching tv. I´ve had Clapotis on my to do -list since the pattern was published, but it´s possible I would have never finished it without these Olympics :D Thank you Stephanie for arranging this competition!




En saanut aikaiseksi yhtään kunnollista kuvaa jossa näkyisi koko huivi. Vaikea kuvattava! Mutta huivi on liki parimetrinen! Lämmittää ihanasti olkapäillä, olen pitänyt tätä sisälläkin koko ajan. Huuhteluainekäsittely teki muuten ihmeitä seiskaveikalle!

ping pong

Clapotiti on pingoittumassa! Haa, siis täällä kaaoksessa todella tapahtuu välillä jotain! Otin toistakymmentä kuvaa, joista paria yritin editoida näyttelykelpoiseksi. Mutta ei, tänään photari ja minä emme tee yhteistyötä. En sitten kuitenkaan viitsinyt laittaa kuvaa kokonaisesta claposta minkä päälle oli dodgetyökalulla kirjoitettu se veellä alkava sana :D

Kastelin huivin ja huljautin lopuksi huuhteluainevedessä, nyt se on pehmoinen ja tuoksuu hyvältä.

Mun pitäis nyt keksiä joku keino löytää yksi karannut kissa (joka siis karkasi kun remonttiheppu jätti ovet selälleen). Ideoita? Työmies oli sitä mieltä että eihän sille sitten mitään voi, ja läks pois. Mä oon vähän sitä mieltä, että kyllä voi. Saunan taakse ja niin edelleen. Se työmies siis. Jättääköhän se kotonakin ovet auki "kun oli niin kiire niin unohtu"? Työnjohtaja sanoi että ei ne aina voi kaikkea muistaa.......Mä sitten vihaan remontteja ja työmiehiä ja kaikkea niihin liittyvää.

Ei sitten päästy edes Munkkiniemeen, kun piti sitä kattia ettiä. Toivottavasti se on edes löytänyt jonkun lämpöisen paikan. Nyt pitäs yrittää tehdä...jotain. Se on vaikeaa, kun kämppä on hyrskyn myrskyn ja lapset kulkee koko ajan perässä, ja vieraita ihmisiä saattaa koska vaan tunkea sisälle omilla avaimilla (mikä on ehkä koko rempan raivostuttavin juttu). Plaah.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Kirjasto on kiva

Aloitin uuden (ison) työn. En kerro mikä se on, mutta näytän kuvan tästä alusta kuitenkin. Yritän saada tämän valmiiksi hamsterikuun aikana (that´ll be the day...), joten jotta ette epäile minua vilpistä, tämä kuva todistakoot että se oli tänään alkutekijöissään. :D

Käytiin kirjastoautossa. Tällaisen olivat hankkineet hyllyynsä:

Loistava aloittelijalle-kirja! Yleensä kun aloittelijalle tehdyt (varsinkin suomalaiset) neuleohjeet on sitä "luo 25s neulo ainaoikeaa kunnes lanka loppuu" -tasoa, tämä oli virkistävä kirja, vaikken aloittelija olekaan. Ihan oikeasti, kyllä aloittajakin voi tehdä kivoja juttuja. Koska mun pää on vähän jumissa liiallisen valvomisen takia (remontti ja Uusis), näytän tänään paljon kuvia:

Kaulahuivi missä normaalia ribbiä tehostaa nostetut silmukat.


Tavallinen lapanen missä on helmineuletta. Helmineuletta aloittelijalle! KYLLÄ! Ei se ole vaikeaa, kokeile vaikka. (ainoa vaikea asia helmineulonnassa on niiden saamarin palleroiden saaminen lankaan)

Erittäin simpsu pampulahuivi, mutta tännekin on sujauteltu helmiä.


Tosi kaunis pitsihelmineuleinen huivi. Tykkään noista hapsuista.


Kiva pipo. Koska viimeksi olette nähneet muita kun ribbipipoja? (tai tavallisia perussukkia.plaah.)

Laura mitä sä täällä kirjassa teet?


Toosi kiva pikku kassi. Tulossa meille, anytime.


Jocsu ilmoitti haluavansa lainata tämän. Sanoin, että kulta tämä on sitten ruotsiksi. "nii, minä lainaan tämän". Selvä. Olen noudattanut sitä periaatetta että saa valita itse, niinpä olemme lukeneet muumeja ruotsiksi ja jotain hösselihässeliä saksaksi. Saa äitinkin kieli välillä taipua muihinkin kuin "EI" sanaan. Mutta tämä kirja...jo kansi puistattaa. Enkä mä kyllä edes tajua tota otsikkoa (mikä magna? :D).

Clapotis? Mikä Clapotis? Ai se Clapotis mikä piti pingottaa? No tuota. Täytyy varmaan laittaa petarin alle ensi yöksi, niinkuin eräs vinkkaili :D

Huomenna Munkkiniemeen. Mä rakastan Munkkiniemeä. Vaikka elinkin siellä yhden vaikeimmista ajanjaksoista elämässäni, silti rakastan kaikkea siellä. Oih ja voih. Munkkiniemen puistotietä kulkiessa alkaa aina soimaan päässä Carolan Penkki puu ja puistotie :D (miten niin kahjo. Ja joo, mulla on hyvin mielenkiintoinen musiikkimaku).

Clapoa ja Gloriaa

Eilen iski jo pienoinen ahdistus; olympialaiset loppuu ihan kohta. Meillä tehdään remonttia joten elämä on sekaisin kaikin tavoin, eikä kotona juurikaan voi olla. Illalla kuitenkin nappisin kutimen ja ilokseni totesin, että ei siitä nyt niin paljoa puutu. Ja sitten töks, ei tullutkaan enää lankaa. Que??














Joku oli sitten vissiin pyöräyttäny langankerällepanokonetta vähän vauhdikkaammin ja kerän sisältä putkahti puolen kerän verran lankaa, mikä oli aivan totaalisen sotkussa itsensä kanssa. Mielenkiintoista! Oli kyllä sellainen setviminen, mutta onneksi ei kuitenkaan tarvinnut saksia käyttää. Tänään kiskoin silmukoita ales, ja nyt clapo on VALMIS! Tai siis, pitää se vielä pingottaa, mutta kuitenkin! Ja se on ihana! Kuvia sitten kun se on kokonaan done.

Joulukuun Gloriassa tosiaan oli juttua, missä todettiin että neulovat naislaumat eivät Suomeen ole pesiytyneet. Monien muiden ohella minäkin pistin meiliä toimitukseen, että kyllä me suomalaisetkin neulojat olemme laumaeläimiä. No, syystä tai toisesta mun blogi on mainittu sitten uusimmassa Gloriassa olevassa oikaisussa! Vautsi vau, fame and glory! Näin siellä lukee:

"Neulojat ilmoittautuvat
Pari palstaa sitten epäilin, onko Suomessa neulovia naislaumoja kuten siellä muodikkaassa Suuressa maailmassa. On niitä, ihan villitykseksi asti. Tuli paljon hauskaa palautetta. Ainakin Helsingissä, Turussa ja Tampereella on säännöllisiä (kahvila)neulomiskokoontumisia. Malleja metsästetään Gloriasta, Voguesta ja muista muotilehdistä. Kalliisiin lankoihin hassataan rahaa niin, että välillä pidetään lankadieettiä. Kokoontumisiin ovat tervetulleita kaikki neulomisesta innostuneet, ja lisätietoa saa vaikka Susanna blogin kautta: http://kissinen.blogspot.com."

Että näin. Eilen olin epäsosiaalinen laumaeläin enkä mennyt Leppävaaratapaamiseen. En kyllä olisi ehtinytkään, oltiin koko päivä lasten kanssa reissussa. Jocsu oli onnessaan, se rakastaa junalla menoa ja juna-asemia ja etenkin liukuportaita :D Hamsterikuukausikin alkaa lähetä loppuaan. Mulla oli vauhdikas startti, ja sitten vauhti tyssäsikin lähes kokonaan. Pari juttua pitää vielä viimeistellä että saan ne ilmoitettua. Ai niin ja se äitiliinin toinen sukka. Pah. Kuka käski tehdä raidalliset prkl.

Uusia addiktioita

Tikru suositteli Nitorin tekstiilivärejä, ja kun niihin (ihan sattumalta..) törmäsin Tarjoustalossa, oli pakko ostaa pieni koe-erä. Mua on ärsyttänyt kaapissa olevat Ibiza-kerät, lohenpunaisenpersikkaista ja öklöminttua..... Jostain syystä noista neulotut tuotokset näyttävät hyvältä tekijöidensä päällä, mutta mulle noi värit on kyllä ehdoton nou-nou. Joten kattilaan.


Wanna?

Alkuperäinen väri. Ibizassa on puolet puuvillaa ja puolet akryylia. Vaikuttaisi, että langan toinen säie olisi akryylia eli ei värjäydy, ja toinen sitten puuvillaa, johon värin pitäisi tarttua. Valitsin väriksi grafiitin harmaan, koska ajattelin että se voisi näyttää hyvältä, sellaiselta harmaameleeratulta. Toinen suosikki olisi ollut lila, mutta ylläri tarjarissa oli vähän hyllyt tyhjillään ja sitä ei ollut..


Pitkältä tuntuneen keittelysession jälkeen kuivumassa on kaksi vyyhtiä aivan täydellisen sävyistä lankaa! Akryylinen kuitu ei ollut kai pelkästään sitä itteään, sillä siihenkin väri tarttui aika paljon. Lopputulos on oikeastaan aika pitkälti sen värinen kun mitä uumoilinkin, mutta en olisi kyllä uskonut että onnistuu näin hyvin.

Huomenna lisää värjäilyjä. Pitä jakaa väri kahteen osaan, kun ei ollut tarpeeksi suurta kattilaa.. Vyyhdit olisi pitänyt solmia useammasta kohtaa, ne meni niin solmuun että saas nähdä saanko niitä edes kerittyä. Toisistaan ne kuitenkin irtosivat ongelmitta, että eiköhän nuo mutkat suoristu pienellä vaivalla.


Loppukevennyksenä Clapotis. Vielä muutama mallikerta, sitten pääsee kaventamaan. Yhdessä mallikerrassa on 12 krs, puikolla 107s, joten...vähän kestää. Tänään olen neulonut vain Mysteryä, nyt pitäisi kyllä paneutua tuohon clapoon, sillä veikkaisin, että sen loppuviimeistelyynkin kuluu tovi jos toinenkin, seiskaveikka ei ole niitä lankoja missä silmukat vaan putoavat alas asti :D