Log cabin socks 2.0

Toinen pari sukkia valmiina!
Voi että oli taas vaikeaa kuvata punaista. Ja vaikka ulkona oli valoisaa, kameran mielestä salamaa silti tarvittiin. No ihan yhtä epäonnisia oli kaikki kuvat, salamaa tai ei. Mutta onneksi picasalla saa helposti vähän muokattua värejä, nyt nää ei enää ihan säre silmiä :D. Oikea väri on perusjoulunpunainen.

Nämä sukat tein ihan ohjeen mukaan, paitsi alussa vain 5krs joustinta. Hassua kyllä, että ohjeen kuvissa on eritavalla tehdyt sukat, kuin mitä ohjeella saa aikaan! Siinä taitaa olla kaavio toisinpäin tehtynä kuin miten se sitten on piirretty.


Lanka on Novitan Sukkis, missä olikin aika huikea tekokuidun osuus. En kiinnittänyt siihen kaupassa huomiota, kun ajattelin että sukkalanka, no sehän on yleensä novitalla se 75/25% suunnilleen. Mut tässä oli yli 40 akryyl. Mut, jospa kestäisi sen ansiosta paremmin sit...

Ei ole yhtään joulufiilis. Kaikki muut höseltää laatikoita ja muuta, mä oon varmaan sit mattimyöhäisenä ens viikolla. Ei vaan tunnu siltä. Ja eipä sillä, ei ole kaapissakaan mistä mitään tehdä. Plääh miten tylsää.

Sneak a peek

Lanka oli ihan finaalissa, otin oikotien. Valmis. Pingoittumassa.

Otetaan vastaan kaskuja, vitsejä ja humoristisia lausahduksia joissa esiintyy sana ampiainen ja/tai äiti. :D Lisää kuvia sunnuntain jälkeen.

Toinen pari Loggareita melkein valmis. Hirmusti tekis mieli tehdä niitä kasa. Eilen hoksasin että mulla itselläni ei ole yksiäkään kivoja kotisukkia. Punaraitaiset sukat on ihan kulahtaneet ja menneet puhkikin, ja aivan kummasta kohtaa ja hyvin lyhyen käytön jälkeen. Mata Hari -sukat ovat olleet käytössä vain tämän syksyn, ja nyt on jo reikä. Ja sekään reikä ei ole missään kantapää tai kovettumakohdassa, vaan ihan keskellä jalkapohjaa. Hyvä Novita!! Ja muutenkin ne sukat on ihan tyhmät ja tylsät. Mistä langasta tekisin?

Tänään on pakko ehtiä kerhon aikana Helsinkiin ostamaan niitä korurenkaita. Harmi ettei Fiinasta saa fritidsgarnia, sitäkin olis pakko saada mutta Menitaan en kyllä millään ehdi. Kolme tuntia on loppujen lopuksi aika lyhyt aika!

Mut nyt pitää piirtää silmät naamaan ja laittaa lapsille ruoka nenän eteen, että päästään lähtemäänkin joskus. Heip.

Jocsun liivi

Huomenta! Ai kun on kamala ilma taas. Tulis jo lunta...


Laitoin napit Jocsun liiviin, mutta en tehnyt eilistä varten kuitenkaan napinläpiä. Lapset kirkui ja olin varma et menee pieleen. Jocsu kuitenkin tykkäs tätä pitää auki, se pysyy hyvin päällä, ja olisi liian tiukka kiinni pidettynä. Nyt mietin, että ostan ohkasta nahkanauhaa tmv, ja ompelen niistä lenksut joilla liivin saa halutessaan kiinni. Onhan tässä vielä jouluun asti aikaa tuunailla.


Takalenksut laitoin kiinni kahdella ylimääräisellä napilla, keskellä on merimiessolmu. Tyytyväinen olen lopputulokseen, vaikkakin koko olisi voinut olla isompi. Ärsyttää kun Ottobren koot heittelee niin paljon, joissain vaatteissa on kilometri ylimääräistä tilaa ja jotkut pieniä.



LIvahdin eilen Hennesille, ja kaikessa hötäkässä löysin Jocsulle housut, itselleni paidan (äitiyspaidan!) ja Melindalle ihqun takin. Mun on pitänyt tehdä tällainen kelsitakki (tämä takki tosin on jäljitelmää) jo iät ajat, mutta sainpas riuhtaistua itseni ostamaan kerrankin. Ensinnäkin kelsi maksaa yli 50e/metri, ei ole kirjovaa konetta, ei jaksa, ei ehkä osaa, konekin saattaa hajota ym. Toisekseen Hennesin takki oli huomattavan edullinen. Ihana!

Nyt pitäs päästä taas neulomusten pariin, ja joulukortit pitäs myös tehdä. Blogeissa ja Ihan itsessä monet ovat maininneet lähettävänsä jopa satoja kortteja. Kenelle niitä oikein pistetään? Mä en edes tunne niin montaa ihmistä, saati sitten sellaisia ihmisiä joille vaivautuisin jotain itsetehtyä lähettää. No, mutta muutamia kortteja saattaa meiltäkin siis lähteä. Niin piru vie, unohdin tilata sieltä Villihelmestä korurenkaita, ja arvatkaapa vaan onko Sellon miljoonan liikkeen joukossa ainuttakaan liikettä mistä niitä sais? Ei. Mun on ehkä kasattava joukko ja lähdettävä Helsinkiin, vaikkei kyllä yhtään huvittais, kotonakin riittäis tekemistä. Juu mut heihei.

Värinen taftimekko

Melindan mielestä puvussa on yksi suuri virhe, ja se virhe estää käytön: puku on värinen. Eli siis ei-punainen. Tämän värisyyden takia neiti ei päässyt tänään kerhon juhliin koska kirkui eteisen lattialla.


Organzanauha ei ehkä ole ommeltu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan mutta on siisti. Sen voi laittaa vaikka näin, tai kiinnittää haluamallaan tavalla.


kangas on taftia, satiininauhoilla ja organzavyö. Koko on 104cm.

***
Jocsu oli juhlassa ihana ja äiti oli kyynelsilmä :D

***
Edith: Koska kukaan ei ollut tarpeeksi nopea, sallin itselleni järkiin tulemisen, jemmaan puvun kaappiin ja käyn sitä silittämässä välillä. Tuliskohan tosta oikean värinen jos siihen pistäs pinkkiä organzaa päällipuolelle? Ei vaan huvita tehdä puvulle mitään enää. Jepjep. Öitä.

Taftiliivi

Huh ja hah, mulla on sittenkin toivoa suoriutua tästä hommasta. Oikeasti mua ei edes ahdista yhtään, vaan olen aivan innoissani. Pois ahdistukset ja stressi, Hennesille on lyhyt matka jos menee mettään :D


Jocsun liivi. Hitto et oli vaikea, tai oikeastaan vain olkapäiden osalta. Mitä mieltä olette, voisiko liivi olla tällainen aukinainen? Ehkä vain jotkut kiinnitysnauhat tms? Vaikka kuin mittailin, ja pelkäsin jopa että tulee liian iso, liivi on aika nafti. Pelottaa muutenkin napinläpien ompelu tuohon taftiin, kun konekin temppuilee... Eikö auki pidettäviä liivejä myydäkin? Eteen tulee vielä organzasta joku koristehässäkkä.

Takaa tällainen. Nauhat oli tarkoitus olla organzasta, mutta sehän oli ihan mahdoton homma... Nyt meinaan tehdä nauhoihin helmikirjailuja ehkä.


Nyt täällä tosiaan näyttää siltä että jotain tehdään. Lattiakin on ihan täynnä kaavoja, ja rappusissakin on taftipalasia kun pitää ravata vähän väliä suuntaan jos toiseenkin. Oli pakko lopettaa tällä erää, Jocsu tuli sanomaan, että äiti, joko se kohta on valmis, mä en enää jaksa leikkiä... Pitäs lähteä käymään Menitassa, mutta kattoo ny.

Visio toteutuu

On niin mageeta nähdä miten ajatuksesta tulee totta. Mulla oli hyvin vahva ajatus että millaiset vaatteet haluan tehdä, ja siksi kankaidenkin ostaminen oli niin vaikeaa, kun tuntui että mikään ei ole just se oikea. Ensin ajatuksissa oli kirjailtu tafti tmv, mutta sellaista mikä sopii myös Jocsulle ei löytynyt tai maksoi liikaa. Kaavat oli pakko löytää lehdestä kun enhän mä osaa tai ainakaan uskalla. Mut saa kyllä olla ajatus hyvin mukana hommassa, kun tekee vain nimellisesti ohjetta seuraten ja välillä omia polkuja. :D Mutta hyvinhän tämä sujuu.

Kuville piti antaa hieman tekovaloa, pahoittelen. Parempia sitten kun on oikeesti valmista.


Takana vetoketju, mikä onnistui ensiyrittämällä, kauluksessa ruskeaa satiininauhaa. Vyö on vaan sutastu tuohon, jotenkin noin sen laitan, mutta ehkä pistän liepeet liuhumaan taakse, eikä mitään rusettia vaan ihan pelkistetyn simppelisti kiinni. Täytyy vielä pohtia. Mut vähäks ison tytön mekolta tää näyttää kuvassa!


Mekko näyttää just siltä miltä pitääkin tässä vaiheessa. Koko on 104 eli aikas reilu Melindalle, mutta yleensä noi Ottobren mekot on aika niukkia. Voi olla että leveydestä pitää vähän ottaa, ja todennäköisesti pituudesta myös. En uskaltanut paljoa pienentää kaavoja, koska oli tosi vaikea arvioida kuinka paljon ylimääräistä pitää olla, ei lapsen mekko kuitenkaan saa olla tiukka.

Nyt en voi mekon eteen tehdä enää mitään, olin fiksu ja ompelin sivut vain pitkillä pistoilla enkä laittanut satiinia vielä hiha-aukkoihin; täytyy sovittaa eka huomenna, hiha-aukot ainakin näyttää hirmu pieniltä.

Nyt...jotain.

Prinsessapaita

Tulipas sitten valittua taas vaatteet prkl. Tätä paitaa olen nyt tehnyt koko eilisillan ja tämän päivän. Tietty keskeytyksiä satelee ja varmasti osa virheistä johtui vain häiriötekijöistä. Mutta silti, positiivisia sanoja saati ajatuksia ei ollut tätä tehdessä. Tuli kaunis kuitenkin :)

Prinsessapaita
ohje: Ottobre 5/06:22
kangas: elastaanitrikoo Kangastukusta
pääosin saumurilla, hihoissa ja helmassa rullapäärme

Oli ihan ekakerta ton kumilankarypytyksen kanssa. En tiennyt että se on noin helppoa! Vaikkakin alkuun pääseminen vaati kyllä kirosanan jos toisenkin. Ja jouduin jopa leikkaamaan kokonaan uudet hihat kun tapahtui muutama onnettomuus...

Tajusin just et mulla on kiire. Nyt on jo lauantai! Jocsun liivin kankaita ei ole edes leikattu vielä! Onneksi sillä on liituraitapuku kaapissa, just in case... Tänään muuten katsomme vikat kaks osaa pakoa ;)

Voi onnen päivää!

Ei päästy aamusta lähtemään mihkään, kun lähtö venyi ja sit pitikin jo jäädä odottamaan postin kotiinkuljetuksia. Ja tietty matot tuli vasta sit lähempänä kolmea.. No mut sit olikin jo pakko mennä, ei lähdetty Tapiolaan vaan käytiin vaan kaupassa ja postissa ja kangaskaupassa. Huhhei mikä reissu, käveltyä tuli taas vaiks kuin ja tuuli ja tuiskusi niin pirusti. Taas voisin alleviivata miten superhienosti Joachim jaksaa kävellä. En muista et se olis ikinä valittanut tai heittäytynyt hankalaksi, paitsi jos on vasta liian myöhään palattu.


Villihelmestä paketti tuli postilootaan. ihanaa! Mä tykkään siitä että on viimeistä piirtoa myöten mietitty jutut; tavarat oli kaikki yhdessä pussissa, mikä oli siististi kiinni firman tarralla, vaaleanpunainen kuusi on kaupanpäällis/joululahja, sen pussissa oli pieni tarra missä lukee KIITOS, jne. Mut eiks oo ihanaa! Olin lukenut että pihdit on kamalan kalliita mutta että kannattaa satsata ym. Ei ne kyllä mun mielestä kalliita olleet, nämä on tällaiset yhdistelmäpihdit millä voi tehdä vähän kaikkea, maksoi alle 7e, mun mielestä se on halpaa. Punainen helmilajitelma, pari pussia erilaisia punaisia lasihelmiä, vaaleanpunaisia kissansilmälasi(whatta??)sydämiä ja tähtiä, ja kahta laatua korupiikkejä. Oikeesti mulla ei ollut hirveesti hajua mitä olen tilaamassa, mutta helmet oli niin edullisia pakkauksia (vertailukohtaa ei ole, voi olla että olen ostanut kalleimmasta paikasta :D), että otin vähän kaikkea. Pitää välillä rikkoa rajoja, kun yleensä mietin ostoksiani liikaakin ;)


Vasemmalta oikealle: mustaa, punaista ja beige-valkoraitatrikoita, lilaa resoria, Kangastukusta. Takana pilkottaa ihanaista pörröfleeceä, samaa tavaraa kuin viimevuotinen mistä syntyi tämä. Sen ostin paikallisesta, kuin myös kilometrin ruskeaa satiininauhaa ja napit Jocsun liiviin. Arvatkaa mitä. Mä sitten vihaan sitä, että asiakaspalvelu loppuu kuin seinään kun sisään astelee joku ruotsia puhuva joka ei edes osta mitään. Joku kerta vielä saan hermoromahduksen siellä.


Nämäkin tuli Kangastukusta. Kerrankin ostin kuminauhaa kerralla tarpeeksi. Aina otan vaan pari metriä, vaikka sitähän menee koko ajan, 50cm per housu. Rekkamerkki on Jocsun takkiin, sopii siihen just hyvin, Bambimerkki on kans Jocsulle, pitää vaan kehittää paita mihin sen laittas. Ja sit vähän neuloja ja nepskuja. Että sellaista! Kyllä nyt kelpaa.

Log cabin socks

Sukat ovat olleet valmiina jo pari päivää, ja seuraavatkin ovat jo puikoilla. Mitä oikein on tapahtunut, on valmistunut useita töitä mistä en ole blogannut, olen ostanut vaiks mitä enkä ole kertonut. Ennen piti heti päästä bloggaamaan kun jotain tapahtui. Joku voisi luulla et mulla on muutakin elämää :D


Log cabin socks
ohje: Melanie Falick; Handknit holidays
lanka: Novita 7 veljestä vanha roosa, alle kerä
puikot: 3mm bambut


Sukat on mulle pienet kun ovat menossa pukille, mutta mallineule venyy kivasti jalkaan. Lyhensin vartta tekemällä yhdet palmikot vähemmän, ohjeen mukainen varsi tuntui huiman pitkältä. Seuraaviin sukkiin tein vain lyhyemmän alkuresorin. Ohjeen kantapää oli tosi huippu ja helppo, en tiedä mikä kanta se on, enkä jaksa ottaa selvää ainakaan vielä ;). Sukat valmistuivat hurjan nopeasti, vähän kuin itsestään ja niiden teko oli kivaa. Niin kivaa että mä jo innoissani kaivelen lankavarastojani :D

Itselle muistiin, että kannattais ihan oikeasti tehdä kauppalista, jos menee kangaskauppaan aikomuksena ostaa tarvikkeita neljään eri vaatteeseen. Pelkät kankaat ei ikinä riitä. Voitteko kuvitella, että mulla on valkoista ompelulankaa ehkä kaksi metriä?? Ja mikä idea oli ajatella, että ehtii ne liivin napit ostaa myöhemminkin? Argh ja pöh. Tyhmyydestä sakotetaan, nyt mä joudun lasten kanssa lähtemään tuuleen ja tuiskuun, koska ennen juhlia ei ole vapaahetkeä. No, kankaat on suurimmaksi osaksi leikelty, vähäks oli jännää! Se tafti on ihanaa. I-ha-naa.
***
Eilen hain kirjastosta vuoren verran kirjoja, mm kaksi lasten toivelaulukirjaa. Illalla niitä sitten hoilotin lapsille, Jocsu tanssi ja Melinda taputti. Hauskaa oli. Ikävä oli huomata, etten enää osaa laulaa nuoteista niinkuin ennen. Ennen pystyin tuntemattomampaakin laulua laulamaan oikein vain lukemalla nuotteja, mutta nyt on vähän hukassa se touhu. Jarille sanoin että tahdon pianon, lupasi hankkia sellaisen lasten syntikan :D . No se varmasti ajais asiansa, ja sokokseltahan niitä saa tässä joulun alla parilla kympillä.

Lupasin lapsille että lähdemme heti kun aurinko nousee. Nyt ne istuu tuolla lastenhuoneen pöydällä ja huutelevat että äiti, koska se aarinko nousee?? Hitto että onkin synkän näköistä.

Tänään on vilkas postipäivä. Villihelmen puketti pitäs tulla tänään, Kangastukun paketti odottaa postissa, ja tilaamani uudet olkkarin matot toimitetaan iltapäivällä. Kirjattakoon tähän, että jos se pirun katti aloittaa pissimisen taas niin siitä tehdään rukkaset ja pipo. Juuh mutta nyt täytyy kai lähteä, ulkona näyttää ehkä puoli astetta kirkkaammalta.

Päästä kuuluu sur-rur

Puoliväkisin pakotin ompeludraivia päälle. Sinnillä olen monta päivää ommellut helpohkoja juttuja, ja hitaasti se innostuskin sieltä taas tuli.

Tänään valmistu mm. nämä. Paita on Melindalle ja kalsarit Jocsulle. Kalsareita on nyt tehty yhteensä neljät, vielä parit pitää tehdä.


Harjoittelin noihin kalsareihin erilaisia tapoja kiinnittää vyötärökumppari, tämä on paras. Kuminauha kiinni 1/4 kohdista (en edes ommellut kun ei tarvinnu niin paljoa venyttää), saumurilla ympäriinsä niin että kuminauha on vyötärön yläreunassa. Taitetaan kuminauhan verran, ja tikataan kaksoisneulalla niin että toinen neula on ihan taitteen reunassa, tai jopa yli. Kuvassa näyttää vähän sillisalaatilta kun kaikki langat on erivärisiä, mutkun Jocsu halus itse valita ne...


Tänään kävin neurokankaassa, ja sain vihdoin juhlavaatteisiin kankaat. Oli aivan superhuippu myyjä, tosi hyvää palvelua! Mitkään kirjaillut ei nyt sittenkään napannut, olin jotenkin niin fiksoitunut tähän "ruskeaa tarftia molemmille kakaroille" -ajatukseen, etten kyennyt näkemään muissa kankaissa mitään hyvää :D . Thank god just oikeanlaista taftia löytyi, Sanomatalossa meinaan ei ollut.. Olin eka ajatellut että teen alushameen vaaleanpunaisesta organzasta, mutta päädyttiin myyjän kanssa siihen, että tämä ruskea sävy sopii niin täydellisesti, että sitä. Siitä tulee myös vyötärölle rusetti, ja Jocsun liiviin (mikä tulee tuosta taftista) joku koristus. Lisäksi ostin Singeriltä vaaleanpunaisia pikkuhelmiä, että saan jonkun pikku koristeen siitäkin. Suunnitelmia olis vaiks kuin, nyt pitää rauhoittua ja alkaa toteuttamaan.


Just sellaista kaavaa ei tietenkään missään ole minkä haluan. Joten soveltamaan. Tätä kaavaa ajattelin, mutta hoksasin just, että tässä ei ollenkaan rypytetä vyötäröä. Jos tekisin leveämmän tuosta helman yläosasta ja keskelle eteen (ja taakse?) laskos?? Mielipiteitä otetaan vastaan.

Nyt neulomaan ja sitten Pakoilemaan. Ziisus et se on jännä.

Ilon aiheita

Aamulla oli mielessä monta juttua mitä ajattelin että pitää muistaa kuvata ja tarinoida. Mutta en mä nyt sitten muista niitä kaikkia. Mikä siinä on että surut pysyy mielessä paljon pidempään?

Suunnatonta onnea aiheuttaa RADIO. Meidän talo liitettiin kaapeliin jo puol vuotta sitten, ja vaikka olin odottanut tätä päivää kuin kuuta nousevaa (tavallisella antennilla radio sanoo vain kohköh), vasta eilen jaksoin vetää antennijohdot olkkarin ympäri. Jos olisin jäänyt odottelemaan että Jari joskus muistaisi/jaksaisi, niin siinä olisi tovi voinut vierähtää... Kuvassa toinenkin ilonaihe, joululaulut. Sillanpään joululevy on ainoa kunnollinen mitä mulla on, eikä sekään ole niin kovin kaksinen. Mut lapset tykkää kyllä siitä. Mikä olisi hyvä levy, missä olis perinteisiä tavallisia joululauluja, eikä mitään lapsikuoroja vaan "oikeita" tähtiä? Ja turhaa jeesustelua ei myöskään tarvi olla.


Tässäkin kuvassa kaksi (major) ilonaihetta: Vasemmalla koko eka kausi (voi herranen aika miten jännittävää!!!) ja oikealla survival-story. Chili lensi leikin päätteeksi ruukkuineen päivineen Melindan päähän, onneksi chili kärsi enemmän kuin tytär. Neiti oli vain mullassa ja kuhmuilla, ruukku palasina ja chilistä lähti viis senttiä pituudesta ja nyt se on vihainen kun joutui pienempään ruukkuun. hoh.

Neulomisilonaihe voisi olla vaikka se, että ekat log cabinit on kohta valmiit, eilen en ehtinyt tehdä niitä yhtään kun keskityin Pakoilemaan :D

Ai niin ja vielä yksi!!! Villihelmestä pikku paketti matkalla. Kyllä! Minulle!

Yrityksen ja erehdyksen kautta...

...syntyi tämäkin takki. Jari sanoo että mun pitäs olla ylpeä, ja että takki on hieno. Ja onhan se..

..mutta harmittaa: ettei mulla ollut sellaista kaksipuolista ulkoilukangasta, että olisin saanut ohjeen mukaisen norppatakin, etten taaskaan tehnyt kaavamerkintöjä kankaalle huolellisemmin; taskujen kohdistelu on pikkasen vaikeaa... Taskunkannet oli mulle myös aivan liian haastavat, purin ne sen seittemäntoista kertaa, nyt ne on ok.

Harmistuksista viis, takki on hieno!! Ja hyvänkokoinen, mitä nyt hihat olisi voinut olla aavistuksen pidemmät. Olen ylpeä että muistin laittaa ripustuslenkin, ja että kaikista kohdistusongelmista huolimatta vetoketju on identtisesti molemmin puolin. Jätin vuorin kääntöaukon vielä auki, menemme ostamaan jonkun merkin tuohon rinnuksiin. Kangastukustakin tilasin jotain, josko sieltä tulisi sopiva.


Ylpeä olen myös siitä että kaarevat saumat on kohdakkain ja kauniit. Taskunkantta en saanut enää päältä ommeltua siististi, se vaan vääntyi aina jotenkin vinksalleen vaikka miten harsin. Tietty vakosametin ei tarvi olla ku milli vinossa niin se häiritsee jo. Ompelin sitten vain pienet pystytikit taskun yläreunoihin, ajaa asiansa.


Taskuissa on vetskarit!!! Ei millään muotoa täydelliset mutta tosi hienot!


Tänään kävin naapurin kanssa Prismassa ja hetken mielijohteesta käytiin myös Lähetystorilla katselemassa. Oltiin jo lähdössä pois, kun tuo seinähylly iski silmään. Siinä ei ollut hintaa, ja kassa sanoi että maksa vaikka kolme euroa. Kolme euroa! Täysin ehjä ja hieno hylly, väri nyt olis voinut olla joku muukin, mutta eipä täällä työhuoneessa nyt muutenkaan ole niin sävy sävyyn....Hylly on ollut ostoslistalla ties kuin kauan, mutta kun noita hankintoja riittää...Nyt on sekin asia hoidossa ja mun työtila eikun kasvaa! Samaan syssyyn Jari kiinnitti lankatelineenkin seinälle, mahtavaa! Hattua pitää nostaa, että jokin porattava tuli porattua samana päivänä kun sitä pyysi :D:D Nyt mun pitää enää keksiä mitä mä hyllylle laitan ja lähinnä miten, mihin järjestykseen ym.

Ostin Prismasta punaista Sukkis-lankaa, pitää tehdä siitäkin Log cabinit, kun Tikrunkin punaiset oli niin hyvännäköiset. Ja tietenkään mulla ei ollut ollenkaan punaista sukkalankaa, doh, miten se on edes mahdollista? Nyt neulomaan. Heip!