Muistoja


ensimmaiset hahtuvani. Viime vuonna näihin aikoihin veljeni kiikutti Lahdesta pussillisen hahtuvaa minulle. Muistan, miten onnellinen olin silloin! Ne tuoksuivatkin niin hyvälle! Näistä tehdyt tossut ovat jo kaikki puhkikuluneet :/ hyvä tietty että on ollut käyttöä.

Voi kunpa saisinkin jostain pussillisen hahtuvaa, se piristäisi kummasti! Menitassa ei ollut kuin ihan paria väriä viimeksi, ja ne oli muistaakseni aika kalliita. Pitäs ehkä raahautua PAG-putiikkiin, siellä olisi Pirtin hahtuvaa. Tilaisin kehräämöltä, mutta postikulut on niin kamalat...

Nyt lähdemme lasten kanssa kävelylle, suuntana taas Ikea. Toivon että keksin matkalla jonkin toisen kohteen :D Tulisi ehkä halvemmaksi. Toisaalta kangaskaupassakin pitäisi käydä, mutta kun sinne on niin pitkä matka, eikä ole lapsille rusinoita eikä mitään matkaevääksi. Ja toisaalta, illalla on taas koulua, joten ei pidä rasittaa itteä liiaksi. Olkaahan kiltisti!

Tekemistä riittää

Siivosin lankakaappejani, ja otin erilleen sellaiset mistä pitäisi tehdä jotain ihan just heti kohta. Ylhäältä vasemmalta oikealle:

Santorinista tulee oleilusukat Jocsulle. Sain nämä kerät äitienpäivänä äitiltäni, ja nyt ne ovat odotelleet muotoutumista sukiksi jo quite some time...

Harmaa florica on Aibhlinnin reunukseen, ei mitään sen suurempaa.

Jaeger Baby merinosta tulee Melindalle tumput. Pitäisi vielä purkaa vauvatumput ja tossut, niin saan vähän lisäälankaa. Olin ajatellut ostavani tätä lisää ja tekeväni villatakin Melindalle, mutta Menitassa ei ollut oikein sellaisia sävyjä kun halusin. Varmaan tämän kanssa voisi käyttää jotain muutakin merinovillaa.

Hjertesockista sukat Joachimille ja Ystävän pojalle.

Mayflower on Herttaan. Olen käynyt lähiaikoina kaksi kertaa Neuletikissä, ja molemmilla kerroilla olen miettinyt, että riittääköhän lanka. Enkä ole ostanut lisää. Varmasti loppuu kesken :D Mulla on kyllä Mayfloweria esim vaalean beigenä, siitä voisi tehdä raidat hihoihin. Mutta malli ei vaan jotenkin ole sellainen mihin tulee mitään raitoja... Mun tekesi periaatteessa mieli laittaa hihoihinkin pitsineuletta, kun tykkään romanttisemmasta tyylistä :D

Huopasesta olen väännellyt palloja aina välillä. Niistä on tulossa saunan verho. Ollaan asuttu täällä nyt tasan vuosi, ja edelleen saunassa roikkuu edellisen asukkaan jäljiltä jäänyt pitsiverho...

Alarivi, vasemmalta oikeelle:

Valkoisesta Popista pitäisi tulla Melindalle korvaläppäpipo, mihin kirjaillaan sydänkuvio eteen.

Nalle colori on Clapotista varten. Odotellut muotoutumistaan niin kauan, että on ihan tylsistynyt.

Musta Nalle colori on Ystävän toisen lapsen sukkiin. Ja varmaan siitä tulee kymmenet muutkin lasten sukat...

Katti tweed on mystery shawliin, ja sitä on vielä kaapin perukoilla lisää. Voi, miten innoissaan olinkaan silloin kun aloitin tekemään tuota huivia. Ja sitten se jäi muiden töiden jalkoihin, kun musta tuntuu etten pysty seuraamaan kaaviota jos on meteliä. Ja iltaisin on sitten niin väsy ettei silmät pysy rivillä. Pitäis varmaan rykästä joku ilta, nopeastihan se siitä valmistuisi, kun lankakin on aika paksua.

Loopy on mukana, koska se ei vielä tiedä, ettei sille olekaan enää mitään suunnitelmia. Sille oli suunniteltu tulevaisuus nallehattuna, ja aloitinkin sen tekemisen. Muutaman rivin jälkeen totesin, että siihen pitää sitten laittaa vuori, koska se ei ole tarpeeksi tiivis pitääkseen tuulta. Ja sitten mietin, että miksi mä neuloisin teddyfleecen näköisen mohairhatun, ja ompelisin siihen fleecevuorin, kun voisin vain ostaa teddyfleeceä ja tehdä hatun siitä.... Joskus sitä on vähän höpö.

Neulomiset tosiaan jäi eilen väliin, edes hampaita ei voinu pestä rauhassa, vaan tyttö roikku koko ajan kyljessä. Sitten se nukahti kyllä heti kun olin vieressä, ja nukkui koko yön :/ Ulkona on kökkötylsä ilma, taidamme lämmittää päiväsaunan ja loikoilla vaan. Pitäisi ommella lastenhuoneeseen verhot. Tai vaan yksi taite, teen vanhoista verhoista kapan, olen kyllästynyt siihen että verhot revitään alas kerran päivässä. Mä haluaisin tangot joka huoneeseen, mutta en viitsi tähän kämppään sillai panostaa, ne ei sitten kuitenkaan sovi seuraavaan kotiin, joka toivottavasti on sitten se oma t a l o.

Yöllisiä höpötyksiä

Miehet pelaa alhaalla Haloa, mä tulin tähän koneelle istuskelemaan, kun Melindalla on vaikeeta eikä saa oikein nukutuksi. Pitäs kai itsekin mennä nukkumaan, siihen viekkuun tyttö ainakin sammuis. Mutta olin ajatellut neulovani niin kauan ku pojatki pelaa. Mutta näin mun suunnitelmille aina käy :D

Päätin että nyt on kaksi työtä mitkä pitää tehdä mahdollisimman pian, Hertta ja mun neuletakki. Hertasta puuttuu hihat (melkein valmis siis, niinkuin jossain aiemmassa viestissä totesin...), ja neuletakki on aivan alkutekijöissä. Sitä on nyt takakpl tehty noin 25cm, että vielä on työnsarkaa. Malli oli jossain suht uudessa Kotivinkissä tai vastaavassa. Nyt en pysty nappaamaan siitä kuvaa, mutta siinä on tällainen mallineule:


Kivan näköinen. Je leveät resorit helmassa ja hihansuissa, edessä resori kaartuu alhaalla ja kiinnitykseksi laitan varmaan hakasen tai napin. Teen tätä viininpunaisesta seiskaveljestä.

Haluaisin aloittaa myös taikajakun Novitan ohjeella. Sen teen mustasta Isoveljestä. Hirveä hinku olisi tehdä kaikenlaista, mutta se aika.... Pahimmillaan en ehdi tuntiakaan päivässä neuloa, siis yhteensä. En edes muista milloin olisin viimeksi istunut pidemmän jakson keskeytyksittä. Toivotaan että menis tämä aika ohi pian. On myös niin paljon kaikkea tarpeellista neulontaa, sukkia, tumppuja ym... Melindan hahtuvatumpuista on toinen valmis, ne on olleet mun kahvinkeittoneuleena. Siis neulon aina kun kahvi tippuu :D Hahtuvajuttuja ei täällä voi pitää missään levällään, koska kissat on heti kimpussa. Siksipä meillä on usein astiakaapeissakin keskeneräisiä töitä, jonnekinhan ne pitää tunkea kun joutuu keskeyttämään. Mies ei oikein tykkää tästä :D

Nyt näyttää siltä että voin unohtaa yölliset neulontasessiot. Melinda kyllä nukahtaa, mutta herää 2min päästä. Ja nytkin se on ihan hereillä tässä. Damn.

Huomenna toivottavasti jotain valmista näytettävää! Hyvää yötä ja huomenta! (ehdit myöhemmin neuloa-a, 24 tuntia...)

ps. uusi Rammstein rulaa!

Lacystä vielä

Tiedoksi heille jotka aikovat tehdä sen Lacy kerchief scarfin. Minä kun en ole mikään haka noissa kaavioissa, menin vähän oikopolkua. Ohjeessa sanotaan, että kaavion tyhjä ruutu neulotaan oikealla oikein ja nurjalla nurin, ja taas se missä on piste, niin oikealla nurin ja nurjalla oikein. No, myös nurjat kerrokset oli merkitty kaavioon. Ja minä kun en voi käsittää, että jos sanotaan että krs 2 on nurjan puolen krs, niin miksi hitossa niitä merkkejä ei voi tehdä sitten sen mukaisesti. Ja kun aloitin tätä huivia, en edes tiennyt koko asiasta, vaan luulin että aina tehdään just niinko kaavio sanoo. Eli tein tavallaan ainaoikeana koko huivin. Röpöläiselle langalle se sopi oikeastaan paremminkin. Että näin, tämän vain halusin jakaa :D

Käytiin lasten kanssa ikeassa. ihanaista joulusälää, mutta myös jotain ihan karmeita väsäyksiä. Mutta 2e ikkunakynttilänjalkavalohässäkästä ei ole paljon :D

Sain myös lisää meiliä. Nyt ei enää nappaa koko joulu, tai oikein mikään muukaan. Onneksi ostin eilen myös suklaata. Ehkä jotenkin aavistin, että tämä ei jää tähän.

´Cum on feel the noise!

Sain eilen meilin, pikä pahoitti syvästi mun mielen. Illalla piti vielä lähteä ostamaan lapsille niitä talvivermeitä. Eikä olis huvittanut sitten yhtään. Sellon sijaan löysinkin itseni kävelemässä Helsingin hämyisiä katuja, ja suuntasin vauhdilla Menitaan. Mulla oli tunti 20min aikaa löytää Melindalle kengät, hanskat ja housut ja Jocsulle kumpparit ja kengät, ja käydä ruokakaupassa. Ajattelin että jos oon oikein nopea ehdin kyllä käydä ostamassa vähän lohdutusta suruuni. Ja ehdin. Ikävää ettei ole rahaa, olisin varmasti kipannut koko tilini Menitaan seurauksista välittämättä. Ehkä on onni että ei pahemmin ollut rahaa!


Ostin vain oikeasti tarpeellisia lankoja: joulun värisiä Fritidsgarneja, näistä tulee jouluisia pannulappuja jne. Siniset tangot on Jocsun taikahuiviin, mutta yksi tai kaksi kerää on jo kotona. Tove on kukkien lehdiksi, ja varmaan siitä täytyy jotain muutakin väsätä. Neuletikissä ei muuten ollut ainuttakaan huopuvaa vihreää, mikä olisi käynyt kukkiin.... Ja lisäksi ostin 40cm addit kokoa 6mm, jospa joululahjojen vääntö nopeutuisi näiden avulla :D


Illalla väsäsin tällaisen huivin. Aikaa sitten vastasin Perheklubilla tämän ohjetta koskevaan kysymykseen. Eilen törmäsin siihen ketjuun taas, ja huivi alkoi kiinnostamaan. Kuten aiemminkin olen sanonut, mä olen törkeän huono hahmottamaan minkälainen jostakin tulee valmiina, niinpä oli pakko kokeilla. Loppuvaiheessa silmukoita oli puikolla 720, pelkkään päättelemiseen meni puol kerää lankaa :D Lanka siis Novita Pop, ja sitä meni vajaa 100g. Ohje on täältä.


Huivi on tosi hauska! Jos tahtoo leveämmän, voi välissä tehdä yhden sijaan kolme välikerrosta. Enklannin taidottomille ohje myös suomeksi, ja ihan ilman lupaa menen tämän vaativan tehtävän suorittamaan:

luo 90s
rivi 1: oikein
rivi 2: neulo jokainen silmukka oikein sekä etu- että takareunasta
toista vielä 2 kertaa, ja neulo vielä 1 rivi oikein. yhteensä 7 riviä.
Päättele silmukat löyhästi.

Helppoa!

Niin, ja otsikolla ei sitten ole minkään kanssa mitään tekemistä. Ajattelin vaan jos joku muukin haluais hoilotella Oasista loppupäivän (ja joo mä tiedän ettei se alunperin ole niiden biisi).

Sainpas tehtyä!


Miten näin isosta otetaan kuva?
Lacy Kerchief scarf
ohje: Interweave knits spring (?)2005
lanka: Schoeller und Stahl Portofino (jotakuinkin 50 puuvillaa ja loput jotain muuta)
puikot: neloset kai
ihq?: ihq


Todella kylmänä päivänä tätä voi pitää näin. Pitäsköhän mun laittaa tämä kuva Ullan ja LG:n avustajaprofiileihin? Huivi on kyllä puuvillaa, että sinällään ei ehkä paukkupakkasiin sopiva, mutta toisaalta sitä on niin paljon, että tuntuu ainakin näin sisällä ihanan lämpimältä.


Huono pintakuva. Ohje oli ihana, vaikkakin aivan liian tarkka. Sentin välein kerrattiin että montas silmukkaa nyt on puikoilla ja montakos kerrosta kasassa. Ei kai oikeesti kukaan laske kerroksia, jos niitä on yli400??? Varsinkin kun kuvio erottuu kuitenkin hyvin, ja siitähän sen voi laskea... En tehnyt huiviin niin paljon mellikertoja enkä levennyksiä, koska tämä lanka on vissiin huomattavasti paksumpaa kuin ohjeen tiheys. Ja toisessa päässä on kaksi sydäntä vähemmän kuin toisessa, koska pelkäsin että lanka loppuu kesken. Ei sitä kukaan huomaa, eihän? Ja eihän se lankakaan tietenkään sitten loppunut -eihän se koskaan lopu jos siihen varautuu- vaan pikku nyssäkkä jäi.

Eilisessä postauksessa haaveksin tekeväni lapsille hahtuvatumput, no, eilen tein Jocsulle, peukut vaan puuttuu, ja tänään Melindalle, mutta ne on vielä vaiheessa. Jospa huomenna pääsis huovuttamaan!

Päiväkahvipäivitys


Vähän tällainen olo mulla on :D


Valmiit raitasukat. Sukat näyttää aina niin tyhmiltä kun ne ei ole jalassa, mutta näitä on vaikea kuvata jalassa kun ne on mulle liian pienet. Siis ihan tarkoituksella ;) Ensimmäinen oikeasti valmis joululahja. vain paketti puuttuu.


Jenni ei tykkää askartelusta. En minäkään. Tai tykkään, mutten koskaan keksi mitään. No eilen oli tylsää pojalla, ja sitten keksin että tehdäänpä leimasin perunasta. En ollut koskaan ennen itse tehnyt sellaista. Helppoahan se olikin! Mutta ei me mitään järjellistä aikaan saatu, yksi suuri pahvi tuhottiin harjoittelemalla ja sitten tehtiin pari tällaista korttia, kai niitä johonkin voi käyttää... Mä luulin että sitä perunaa voisi käyttää vielä, mutta yön aikana se oli ihan vettynyt ja homehtunut :/

Meillä on täällä huutokonsertti. Ei voida mennä ulos, koska Jocsulla ei edelleenkään ole kenkiä. Eikä kyllä huvitakaan. Tekis mieli mennä peiton alle piiloon, tai ruveta kirkumaan lasten seuraks. Yksinäistä on joo.

Lämmittäkää glögiä ja tuokaa hahtuvaa!

O-ou, kylmä, loska, ynnä muu höttövöttö on saapunut kaupunkiin. En mä ole vielä valmis tähän! Mä olen vasta päässyt nauttimaan mun kynsikkäistä, ja nyt palelee kädet niin vietävästi! Lapsilla ei ole tarpeeksi talvitamineita, ikkunoita ei ole pesty saati tiivistetty, täällä on KYLMÄ! Täytyy unohtaa derivaatta, ja neuloa niin kauan kun puikot pysyy käsissä.

Usein kuulee sanottavan, että neulotaan sukka/ilta. Mä oon aina sille vähän naureskellut, en mä koskaan ole yhdessä illassa mitään sukkaa tehnyt. Mutta ehkä mä vaihdan työtä liian usein? Eilen meinaan ihan vahingossa valmistui punaiselle sukalle pari, siinä päivän muiden töiden lomassa. Ja tein myös muutaman kerroksen Herttaa (joka on kohta valmis), ja paria joulujuttua. Tästä innostuneena meinaan tänään saada lapsilleni hahtuvatumput tehtyä, ja Jocsulle pitäisi tehdä kotisukat, mutta eipäs ahnehdita.

Ikeaan pitäisi päästä, ennen kuin joulusälä taas loppuu. Viime vuonna mentiin 2vko joulukuvaston ilmestymisen jälkeen, ja oli vaan jämät jäljellä :/ En tajua, nyt on kuitenkin vielä lokakuu, hädin tuskin ollaan toivuttu koulujen alkamismainostuksesta...

Taas kuvaton postaus. Mikä tylsä blogi tästä onkaan tullut! Mun sivupalkkikin vaatisi rukkaamista, Carrie esimerkiksi on muuttanut sivunsa uudelle palvelimelle aikaa sitten, mutta mä en ole vaihtanut osoitetta. Ja Georgian blogi ei oikein voi olla otsikon "my daily reads" alla, kun sitä päivitetään niin harvoin. Tosin nyt on vissiin tahti vähän muuttunut, ja siellä on kyllä aina niin kivoja juttuja että... Mä olin varmaan yksi ensimmäisistä suomalaisista bloggaajista jotka alkoi käyttää noita blog-buttoneita ja ylipäätään keksi miten niihin laitetaan linkki, mutta nyt mun oma blog-button lista vaatisi kyllä päivitystä. Voi milloin ehtisi....

No, first things first, nyt kahvia, puuroa ja puikot heilumaan. Olen muuten laihtunut, 2 kiloa! Sitä se stressi teettää. Eipäs, jos tämä olisi stressin aikaansaannos mä olisin jo tikku... no kuitenkin. Työniloa!

Ihan ilmainen vinkki

kaikille, joiden pitää keittää aamulla puuroa, ja jotka haluavat ehtiä neuloa enemmän. Tee riisipuuroa vesihauteessa. Hyvin ehtii puoli sukkaa väkertää siinä puuron pöhistessä! Yleensä mä lämmitän maidon erikseen ja esikeitän riisit kunnolla vedessä, jotta puuro tulee nopeasti. No tänä aamuna en jaksanut, ja siiten unohdin vielä levynkin neloselle. Puoltoista tuntia meni kivasti siinä, nojasin keittiötasoon, join kahvia ja neuloin sukkaa. Välillä piti kyllä rauhoitella lapsia...

Toinen puuroasia. Mun pikku tyttö, jota yhä kutsun vauvaksi, kurotteli eilen keittiön työtasolta puurolautasen. Lautanen ehti kaatua pikkuisen päälle, vaikka seisoin vieressä ja ehdin heti tempaisemaan tytön alta pois ja suoraan kraanan alle. Toinen käsi on ihan rakkuloilla, aivan kamalaa. Kaulalta ja käsivarresta punoitus laski onneksi eukalyptusöljyllä heti, mutta käsi on aika kipeän näköinen. Mutta on lapset kyllä ihmeellisiä, kun tyttö oli huutanut tunnin kurkku suorana, se huomasi kalvovärikukan ikkunassa, ja alkoi höpöttämään siitä. Ja sen jälkeen ei ole itkeskellyt yhtään! Vitsi kun sitä tietää että jos itsellä on palovamma, sitä on aivan toimintakyvytön.

No tänään ollaan sitten vain sisällä, yritän välttää tytön turhaa pukemista. Ja yritän saada neulottua paljon. Sukka mitä teen nyt, on pari sille punaraitasukalle minkä tein joskus heinäkuussa, tai milloin se uusi väri nyt ilmestyikään.... Onneksi olin kirjoittanut ylös miten sen tein, että tulee samanlainen... Eilisellä koulureissulla tein taas Aibhlinnia, se on nyt vähän yli puolessa välissä. Se etenee aika hitaasti, koska junamatka on kuitenkin lyhyt, ja matikan tunnilla ei voi neuloa. Eikö ole muuten kummallista, että mä saan lakin päähäni ihan kohta, ja nyt vasta kuulin ekan kerran sanan derivaatta. Ja näin pitkälle olen päässyt oppimatta yhtälön ratkaisua, vaikka sen pitäisi olla hallussa tai ei pääse peruskoulusta..... No nyt osaan sen noin suunnilleen. Mua ei paljoa kiinnostanut tuo koulunkäynti yläasteella (tai koskaan muulloinkaan, jos ihan tarkkoja ollaan) :D

En ehtinyt eilen kuntopyöräillä, mutta juoksin halki Pasilan, ja sitten myöhemmin halki Rautatieaseman, niin eiköhän tuo ole korvaavaa toimintaa. Nyt on vaan polvet aivan saatanan kipeät, korkkareita ei ole tarkoitettu juoksemiseen.

Tästä piti tulla kuvallinen postaus mutta eipäs tullutkaan. Teen sukkaa vielä jonkin matkaa, ja sitten on luvassa sukkapostaus, jonka jälkeen jokainen osaa tehdä sukan. Heippa. (Jennille iso voimahalaus. Muista että känkkäränkkä tykkää rusinoista, jos se niillä menis pois?)

Illan torkku, aamun torkku

Eli väsyttää siis. On se kumma kun ei millään jaksais mitään. Voisi mennä nukkumaan kahdeksalta ja nukkua puolille päivin, ja varmasti silti haukotuttais päivän mittaan. Olen tehnyt tutkiskelua ja todennut että tämä superväsy johtuu seuraavista seikoista:

- liian vähän vitamiineja
- liian vähän liikuntaa
- liian vähän lankaostoksia
- liian vähän neulomista
- liian paljon surffailua (ai mitä, eiks se olekaan liikuntaa?!)
- liian paljon huolia, varsinkin rahasellaisia
- perussyysväsymys

Ratkaisun avaimet:

- vitamiinipore joka aamu ja lisää heviä lautaselle
- tunnin vaunulenkki joka päivä (lapsille pitää antaa happea kuitenkin) ja lisäksi pakollinen puolen tunnin kuntopyöräily joka päivä
- kerran viikossa Jocsun kanssa uimaan ja kerran yksinään vesijuoksemaan
- surffailu pitää keskittää - ei enää pikaisia meilin tarkistuksia sata kertaa päivässä, ehtii ne kommentit lukea vaikka vähän harvemmin kävis. Tehokkuus ennen kaikkea. Säästetyn ajan voi käyttää neulomiseen
- rahahuoliin sain viimein tartuttua, ja väänsin budjettia koko illan. Ennen meillä oli koko vuodelle budjetti, joka kuukaudelle ennakoitu ja toteutunut kaavio, koskaan ei ollut mitään yllätys-sähkölaskuntasauksia, vaan tiesin jo tammikuussa että heinäkuussa on enemmän menoja. Sitten kun odotin Melindaa, en jaksanut tehdä uutta budjettia, ja homma jäi. Lopputulos, ruokakauppaan menee kaksinkertaisesti rahaa, oon ihan sekaisin mitkä laskut on maksettu ym... No, ne on nyt järjestyksessä ja vuoden loppuun mennessä kaikki on taas reilassa. Olis jo aikaisemmin mutta kun mä tahdon "kunnollisen" joulun, pöytä koreaksi ja kuusen alus täynnä lahjoja.
- syksy menee ohi, ja tulee talvi. ihanaa. (sitten onkin jo kevätväsyn vuoro...)
- järjestin lankavaraston, ja totesin ettei uutta lankaa nyt hetkeen tarvita, päätin tuhota joululahjoihin niin paljon varastoa kun vaan ikinä pystyn, ja sitten voin taas ostella.

Edellä mainitut parannuskeinot toivottavasti alkavat pian vaikuttaa, ja jaksan taas valvoa vähän pidempään. Eli lisää neulomisaikaa :D

Viikonloppuna sain värkättyä Ullan jouluekstraan muutaman jutun, mutta mitään ihmeellistä ei valmistunut. Lacy odottaa yhä langanpäättelijää... Nyt lähden lenkille tuulettamaan aivoja :D

Onko sinulla ideoita tai ohjeita joulu-Ullaan? Postia voi lähettää osoitteeseen ulla @ ullaneule .net

No niin

Iinan ja Hannan näkeminen inspiroi mua niin (hah) että tekaisin BB piponi kerralla valmiiksi.


Pitäs opetella tuota photoshoppailua.... Ja tämä on taas malliesimerkki siitä miten vaikeaa mustan kuvaaminen on. Oon kateellinen kun Laura osaa niin kauniisti editoida kuviaan. Ja kun Terhi osaa kuvata niin kauniisti, ettei niitä varmaan edes tarvii editoida. Kyllä minä vielä opin!


Anttilasta tarttui mukaan vähän Loopy lankaa, mistä tulee nallepipo Jocsulle. Neuletikistä poimin tummanviolettia huopuvaa lankaa, apua mikä sen nimi nyt oli... Fortissima? Ööh... miten se nyt jo unohtui. Kummallista kyllä, valikoimassa ei ollut ainoatakaan ohutta villalankaa. Kun mä olisin kaivannut Tovea tai vastaavaa. Olisi pitäny mennä Menitaan... Muutenkin Neuletikin valikoima on mun mielestä liian suppea, ainakin mulla on aina vaikeuksia keksiä sieltä ostettavaa :D Ostin myös Hjertegarnia, siitä tulis Jocsulle sukat, tai varmaankin useammat.


Tällaisenkin ruusun tein, mutta se on hattuun liian iso. Tämä on sillä Novitan ohjeella aloitettu, mutta ei siitä ensin tullut oikein kunnollista. Siinä ohjeessa on jotain...öö outoa. Mutta ystäväni huovutusneula tuli apuun, ja tikkailin reunat järjestykseen ja kukasta tuli kuin tulikin hieno! Koska olen vaikutuksille altis, ostin heti samantien tällaisia neuleneuloja, kun Nanna niitä blogissaan esitteli. On muuten kätevä kapistus, eikä ollut kallis (3 erikokoista neulaa 2e)!

Tänään yritän valvoa tosi myöhään, koska on mun nukkumisaamu huomenna. Miehen veli on kyläilemässä, joten pojilla on peli-ilta ja mulla joululahjailta, jippii!

No nyt sitten se Vogue

Tekniikka pelittää taas. Here we go:


Ihanan syksyinen, raikas kansi.


Ihan kiva, mutta tuskin toteutukseen kuitenkaan.


Tää on ihana, mutta pitäs saada kurvit kohdalleen ensin, tai ostaa korsetti :D Mä niin tykkään tuosta mallistakin, se on ihana ;) . Onks tuo muuten se tytsy joka näytteli Fight clubissa? en saa sen nimeä millään mieleen.


ihq huivi. Tällainen sopisi keväämmällä pidettäväksi.

Sitten se lehti yhtäkkiä loppu. Tosta vaan. Piti ihan tarkistaa että paljon niitä ohjeita oikein oli, ja kyllähän niitä löytyi yli 40kpl, mutta niistä puolet oli tyynynpäällisiä ja ruusuja ja sen sellaista. Mutta, lehti ei silti ollut mitenkään pettymys. Musta on ihanaa että esitellään uusia kirjoja ja lehdessä olleet lahjaidet oli aivan ihania. Ja kyllä hyvän lehden mitta on hyvä pääkirjoitus. Novitan käsitys pääkirjoituksesta on se, että tehdään ensin idealista ranskalaisilla viivoilla, ja sitten poistetaan ne viivat ja heitetään muutama piste/pilkku sinne tänne :D

Yksi asia mihin olen jo jonkin aikaa kiinnittänyt huomiota; KAIKISSA ulkomaanmedioissa puhutaan älyttömän paljon rintasyövästä. Kotosuomessa aihe on yhä aika vaiettu, ja ainakin monet ikäiseni (25+) kuvittelevat, että se on vanhempien naisten sairaus, eikä kosketa meitä mitenkään. Väärin. Ihan lyhyen ajan sisällä olen tavannut muutaman naisen, jotka ovat sairastaneet syövän minun ikäisenä. Pitäkää huolta itsestänne, tutkikaa ja tuntekaa kehonne, ja menkää ajoissa lääkäriin jos jokin huolettaa.

Oikein hyvää viikonloppua kaikille! Minä varmasti päivittelen viikonvaihteen aikanakin, luvassa mm. valmistunut Lacy Kerchief Scarf, ostoksia Neuletikistä ja BB-pipo. Täytyykin hehkuttaa, eilen olin Neuletikissä samaan aikaan BB:n Iinan ja Hannan kanssa!!!! IHQUUU!!!

Valmis hattu ja uusi Vogue




















Leikki-ikäisestä on muuten sairaan vaikea saada kunnollisia kuvia...










































Meillä on uusi kissa :D

Se siitä postauksesta, hello ei toiminu, en ehdi säätää flickrin kanssa ja tämä on ihan perseestä tämä bloggerin systeemi. tekstit menee minne sattuu, vaikka kuin siirtelis. Yhtäkkiä sain ekan kuvan alle tekstin, mutta seuraavan kuvan alle ei muka voikaan kirjoittaa.... aaargh. No, mummo tulossa kylään ja lasagne uunissa, pitää mennä :D vgue esitellään sitten joku toinen kerta!

Koneessa juuri nyt; Melindan hattu ja pari kukkaa, seuranaan muutama musta patalappu.

Sivuhuomautuksena sanottakoon, että tämä bloggerin uusi kuvanlaittohässäkkä on kyllä ihan paska. Jos kirjoitan jotain ennen kuvan lataamista, siirtyy kirjoitus kuvan viereen/alle, riippumatta siitä missä kursori oli. Ja nyt kun olisin halunnut tehdä otsikon kuvan yläpuolelle, ei kuvaa pystykään mukamas siirtämään. PRKL. Parempi pitäytyä vanhoissa ohjelmissa :D

Neulomisjuttuja ja sen sellaista

Oon ihan poikki, niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja tänään olis vielä psykan tunti, mikä loppuu vasta kahdeksalta. Kahdeksalta. Tarkoittaen että olen kotona vasta joskus kymmeneltä. Huuh. Lapset riehuvat, kiskovat alas verhoja, hakkaavat toisiaan ratapalikoilla, kiljuvat, kirkuvat..... Laitoin just miehelle viestin, että olen tullut siihen tulokseen, että oikeasti ihmistä ei ole luotu olemaan lasten(sa) kanssa 24/7. Ei ne hermot muuten niin helposti menisi. Ja joo, tiedän että joillain ei mene hermo, mutta niistä tuleekin muutaman kotivuoden jälkeen niitä jotka istuu perse leviten hiekkalaatikon reunalla ja kyttäväät mitä naapuri tekee. Oikeasti, tästä on tehty tutkimusta tuttavapiirin naisten ja miesten kanssa - pitkä kotona olo (oli syy sitten lapset tai työttömyys tai muu) tekee ihmisestä agressiivisen marmattajan. Ja sieltä varmaan löydämme syyn kasvaviin avioerotilastoihin :D Mutta ei mennä sinne.

Tiistain neulontatapaamisessa en neulonut riviäkään. Sen sijaan seurailin kanssaneulojien neulontatyylejä ja -tapoja. Jos olet miettinyt, mitä virkaa palmikkopuikolla on, sinun pitäisi nähdä miten näppärästi Kristel sitä sormissaan pyörittelee, ja neule etenee humpsista vaan. (Se on muuten oikeasti näppärä apuväline, en käsitä miten olen tehnyt kokonaisia paitoja apuna vain joku tavallinen sukkapuikko.) Marjutin neulomisvauhti on päätähuimaava. Ja on niin hauskaa katsoa, kun Marjut puhuu, katsoo keskustelukumppania silmiin ja samalla puikot viuhuu hillitöntä vauhtia! Kati istui mun vieressä että en niin tarkkaan pystynyt vakoilemaan, mutta Branching out lisääntyi kiitettävästi, tuosta vaan! Mä en käsitä miten pystyy puhumaan ja tekemään pitsineuletta samaan aikaan tuollaista vauhtia. Ihailtavaa! Ja kiitos tytsyt seurasta!

Minä olen aika hidas neuloja. Tai no, ehkä sana haaveilevainen on parempi. Monesti huomaan neulovani tosi hitaasti, kun kovasti mietin samalla jotain. Jos olen oikein vihainen, neulon kyllä vauhdikkaasti, mutta käsialasta tulee niin tiukkaa, että puikot soi. En pysty seuraamaan kaaviota ja puhumaan samalla, mikä nyt ehkä johtuu siitä, että en ole montaa neuletta tehnyt kaaviosta. Hassu juttu on se, että minä kyllä osaan neuloa katsomatta työtä, mutta jostain syystä nykyään aina tuijotan sitä työtä. Nuorempana neuloin aina niin että katsoin samalla telkkaria, nykyään huomaan, että useimmiten vain kuuntelen ohjelmaa ja tuijotan neulettani. Joudun oikein keskittymään siihen, etten katso neuleeseen. Kaipa tuon taidon taas oppisi kun hetken harjoittelisi.

Lacy huivista puuttuisi enää jotakuinkin kymmenen riviä. Mutta tässä talossa on tänään äiti-ei-saa-tehdä-mitään-rauhassa -päivä, joten saas nähdä milloin sen ehtis kutaisemaan loppuun. Viimeiset rivit ei ole kaaviossa, vaan ärsyttävän pienellä printillä kirjoitettuna, joten sitä on vaikea seurata. Eilen illalla tein hahtuvahatun Melindalle, mutta pitäs vielä tehdä kukkia ja muuta huovutettavaa mukaan koneeseen. Voi blääh. Mun pitäs järjestää ne hillittömät lakkiaisetkin, mutta ei ole rahaa. Ja välillä tuntuu että kaikilla on niin kiire AINA, että näinköhän kellään on edes aikaa tulla. Ehkä mä pidän messenger-vastaanoton, ja otan lahjukset suoraan tilille, tai vaikka suoraan Menitaan. a-h-d-i-s-t-a-a.

Illan iloksi, aamun ratoksi

Kerron teille kivan pienen tarinan.

Olipa kerran isi joka tuli töistä ja äiti joka lähti kouluun. Ja lapset jotka jäivät huutamaan isin kanssa kotiin. Siis eivät huutaneet koska joutuivat isin kanssa jäämään, vaan koska sattuu olemaan sellainen geenivika. Äidiltä peritty vaikea luonne.

Nooh, äiti nautti junamatkan rauhasta, ja onnistui jopa pysymään hereillä matikan tunnilla, vaikka derivaatat ja funktiot sun muut menivätkin suloisesti sekaisin hänen päässä. Koulun jälkeen äitiä ei vielä huvittanut mennä kotiin, joten kävi kaupungin kautta, ja lorvi huvikseen vähän siellä sun täällä. Ja joo, osti myös vähän lankaa. Pysäkillä bussia oottaessa mies soitti, on käynyt vähän hassusti. Tää on hauska juttu jos sen ottaa niin. Äitee oli ihan et what.

Lapset, nuo suloiset pikku kullannuput, tai lähinnä ihana esikoinen, oli löytänyt jostain purkin karkkiväriä, ja levittänyt sitä sitten, no, joka paikkaan. Kaikki jotka joskus ovat värejä käyttäneet, tietävät että puolella desillä voi maalata talon. Ei muuten naurata. Paitsi ehkä ihan vähän...

Eipä tullut äidin sitten paljoa neulottua illanmittaan. Mutta äitee oli hyvin, hyvin, hyvin onnellinen, ettei ollut paikalla silloin kun ihan joka paikka oli sininen. Ja äitee on hyvin, hyvin onnellinen että saa vihdoinkin ottaa lisää velkaa ja ostaa uuden sohvan edellisen rumiluksen tilalle.

Lapset on muuten ihan smurffien näkösiä kun ne on sinisii :D

Varsinainen tapaus

Minä siis. Eilen illalla sain lapset nukkumaan minuutti ennen kuin Huuma alkoi, jippii. Siitä sitten sohvalle istuskelemaan ja neulomaan. Ajattelin, että vois hakea vähän mehua. Meen jääkaapille, ja muistan että ai niin, on limuakin! Sitten tajuan että oluttahan mun teki koko illan mieli, jospa vaikka jois yhden oluen sittenkin! Otan oluen, laitan sen keittiön pöydälle, laitan sipsit kippoon ja menen sohvalle. Yhdeksän aikaan totean että hitto kun on jano, jospa haen mehua. Ja löydän sen oluen keittiön pöydältä. Onneksi en ollut muistanut avata sitä :D

Sain illalla neulottua Lacy kerchief scarfia kerän verran. Se on nyt noin 150cm pitkä! Vielä vähän puuttuu. Kun kavennukset alkoivat, on työ edennyt huimaa vauhtia, tai siltä se tuntuu. Vaikka kavennus tehdään vain joka 6. krs ja silloinkin vain yksi silmukka lähtee, tuntuu työ etenevän silmissä.

Molemmat lapset heräsi kerran joskus ennen yhdeksää, mutta nukahtivat onneksi heti uudelleen. Melinda aloitti heräilyn puol yksitoista, nukahti, heräsi, blaah... Päätin sitten mennä nukkumaan. Väsyttikin kyllä, mutta mä oon niin säpsy yksin ollessani, että tuntuu paremmalta olla selkä seinää vasten sohvalla, ja käydä välillä tarkistamassa ettei Sam Fisher ole hiippailemassa takapihalla :D Tiedän, kahjoa. Sitten kun meen nukkumaan, mulla on aina valot päällä ja puhelin kädessä, että voin heti soittaa 112 kun kuulen epämääräistä kolinaa alakerrasta... Onneksi Melinda uskollisesti heräsi taas, ja tuli mun viereen sitten nukkumaan. Ihana nukkua kun vaavi tuhisee kainalossa. Lapset on niin suloisia kun ne nukkuu.

Tänään toivon saavani Lacy huivin valmiiksi. Huomenna alkaa uusi jakso (tai saattoi kyllä alkaa jo torstaina, en ole varma...) koulussa, ja matkaneulomuksena on edelleen Aibhlinn. Sitä on nyt noin puolet tehtynä. Mummi toi mulle Tallinnasta ihanaa hahtuvaa, mikä liukuu viininpunaisesta pinkkiin. Siitä on tulossa Melindalle kissahattu, en vaan ole ehtinyt paljoa tehdä vielä. Sen kyllä sutaisis tunnissa valmiiksi, täytyy yrittää ehtiä :D

Mies oli eilen tutustumassa Microsoftin uuteen Xbox 360 -konsoliin. Vaikka tuli aika ajoissa kotiin, eikä ollut paljoa juonutkaan, niin on silti aikas väsynyt, ja voipi olla että lapset on vähän niinku mun niskoilla tänään. No, toivotaan silti että saan jotain tehtyä. Eilen muuten surrailin yhden mekon Melindalle! Kyllä vaan saumuri on parasta mitä aikoihin olen ostanut!

otsikko

Taas luvassa asiasta toiseen -postaus, enkä nyt millään keksi otsikkoa.


Kuva oli pakko kehittää kuitenkin, kun kuvattomat höpinät on aina tylsempiä :D Olen opetellut tekemään sisältä juoksevia keriä. Olen samaa mieltä kuin Kirsi, Stitch n´Bitchin ohje on ihan surkea :D Sormien päälle väänneltynä teen pallosta ihan liian tiukan, ei toimi. Jossain oli vinkki tehdä homma kynän päällä, sitä tässä on harjoiteltu, ja toimii hyvin. Pallojen teko on mun mielestä vielä vähän hankalaa, mutta eiköhän se tästä. Olen kerinyt jämälankakeriä, ei ole niin suuri homma... Kuvassa poseeraa Mayflowerin loput, mitkä varmaan kyllä tarvitaan vielä Melindan paitaan.

Tilasin saumurin Anttilasta, se pitäisi tänään noutaa :D Samalla sain syyn siivota ja tyhjentää ompelupöytäni. Nyt tajusin miksi mua ahdistaa niin paljon. Kaikki tekemättömät työt, odottavat hommat, keskeneräiset neulomukset ym, lojuvat näkyvillä ja muistuttavat mua joka hetki siitä miten paljon on kesken, ja miten vähän aikaa mulla nykyään on itselle. Pelkään kai jotenkin, että jos sullon ne kaapin perälle, ne unohtuvat sinne. Mikä nyt tietenkään ei ole ihan turha pelko...

Kasasin kaikki työt siististi laatikkoon, ja tein -once again- listan kaikesta. Johan helpotti! Nyt sitten vaan yksi kerrallaan hommien kimppuun!

Uskon vakaasti että saumuri helpottaa ompeluksia kummasti. Mä inhoan trikoon reunojen huolittelua, jotenkin siitä vaan ei tule nätti pelkällä siksakilla. Tai sitten se pitäisi vielä leikata, blääh miten turhaa. Mieheltä kysyin, että saanko mä nyt sitten ottaa sen jo käyttöön, vai pitääkö odottaa joulua :D Saan kuulemma ihan itse päättää. No, tuskinpa tuo itsekään aikoo pitää Xbox 360:a kaapissa kuukautta :)

Viikonlopun tulo saa olon tuntumaan yksinäiseltä. Kaikilla on jotain tekemistä, mulla ei. Tai on, mutta se on tätä samaa kuin kaikkina muinakin päivinä. Huomenna J on illan poissa, ja mä inhoan olla täällä yksin. Silloin aina en pidä mitään kiirettä lasten nukkumaan menon kanssa, on kiva että on jotain ääniä ympärillä.

Ai niin, niistä Tusshenoista. Mä tilasin yhden (lue seitsemän) vyyhdin violettia, mikä oli aivan taivaallisen väristä. Siitä tulee Roosa, tai näin ainakin sovimme kun tilasin sitä. Sitten tilasin yhden (neljä) vaaleanpunaisen vyyhdin. Todella kaunis sävy! Tekisi mieli tehdä siitä Melindalle jotain, mutta ehkä haluan jotain säilyvämpää, kuten huivin...

Kati, ei saa kommentoida ennen ko on valmista!

Ihanaa lankaa!!!! Tusshenat siis saapuivat :D Ja ei, nämä kaikki eivät ole minulle :D

Himpura

Olin juuri uppoutunut tänne blogien alatisyvenevään suohon, kun totean että on aikas hiljaista. Hmm. Lapset istuivat vessassa, ja joka paikka täynnä kissanhiekkaa (onneksi kuitenkin puhdasta sellaista). Voi vee. Minen jaksa.

Sitten toinen asia. Miten tässä yhteiskunnassa oikein pitäisi saada yritys pystyyn, sitä minen tajua. Minkäänlaista neuvontaa ei voida antaa sähköpostitse,vaan pitää soittaa ja varata aika neuvontaan. Minne helvettiin mun pitäs lapset tunkea? Siis pari aivan yksinkertaista kysymystä, eikä voida vastata. Jos mä yritän soittaa, lapset alkaa kirkumaan. Eikä mulla ole ketään joka tänne päivällä voisi tulle noita katsomaan. *ttu. Anteeksi vaan hyvät työministeriön typerykset, joillain ihmisillä on oikeasti jotain muutakin tekemistä kun jonotella teidän puhelimiinne. Ärsyttää tollaset puljut, pyytävät jättämään vastaajaan soittopyynnön mutteivät ikinä vastaa siihen.

Ei töitä, ei rahaa, ei aikaa, ei hermoja, eikä koskaan saa edes nukkua. Taidan pistää lapset päivähoitoon ja alan ryyppäämään. (no en oikeesti - ensinnäkin krapula on karsee olotila, toisekseen lähin tarha on puolen tunnin kävelyn päässä, ja siellä ei ole paikkoja...) Keittäisin kahvit, mutta ei ole maitoa. Hitto mikä päivä taas.

Miltäs se lista näyttää

Elokuussa tein listan puikoilla/haaveissa olevista töistä. Katsotaanpas niiden tilaa. Suluissa tilanne silloin elokuussa.

* Mystery Shawl
- toka clue puolessa välissä. Loput cluet printattu, onhan siinäkin hommaa :D (eka clue tehty)

* Melindan ZigZag huivi
- VALMIS!!! (tehty n. 20cm)

* Joachimin ZigZag huivi
- ajatuksen tasolla edelleen

* Clapotis
- roikkunut to do -listalla ties kuin kauan ja jatkaa roikkumista

* Poncho punaisesta Ainosta
- VALMIS! (odottelee lyhyempää pyöröä ja 8:aa senttiä)

* Virkattu poncho lilasta Teddystä
- VALMIS! (dottelee lisää lankaa)

* molemmille lapsille lapaset, hahtuvatumput, villasukat
ja periaatteessa jokaista useammat
- nooh, yhdet tumput on molemmille tehtynä. Villasukat, no, ehtiihän ne sitten kun tulee kylmä

* Hertta lilasta Mayflowerista
- pitäs tehdä kyllä punainen ja pinkki kans. Tai ainakin jotku paidat niistäkin väreistä.
Lila Hertta ollut puikoilla aika kauan, tänään inspiroiduin ja tein monta mallikertaa etukappaletta. Vielä hihat.

* Melindalle valkoinen villatakki
-Benettonin syksyn mallistossa on aivan ihana Ainon vahvuisesta langasta tehty neuletakki, missä on paksulla langalla kirjailtuja isoja kukkia. Sellainen. Äkkiä.
- tämä muuntui matkalla kirsikkapaidaksi, joka sentään on valmis. Mutta pitäisi kyllä tällainen kukkapaitakin saada.

* Rogue
- mallitilkkuvaihe yhä meneillään. Pitää ostaa puikot. Kai?
- olen ihan varma, että ostin jo ne puikot. Mutta en tiedä missä ne on. Langat halusivatkin toisenlaiseksi neuleeksi, jota on tehty noin 20cm. Joten Rogueen pitää ostaa uudet langat. Jippajee!

Tällä hetkellä puikoilla (siis edellisten lisäksi):

* ruusulaukku hahtuvasta

* lacy kerchief scarf
- puolessa välissä

* neuletakki 7 veljestä
- alkutekijöissä

* aibhlinn
- hyvällä mallilla

* Ullan joulujuttuja

Tekemistä riittää :D

Ahdistaa ja itkettää

Puran nyt tämän oloni tänne, kun ei oikein ole muutakaan paikkaa. Älä lue jos ei kiinnosta.

Eilisessä lehdessä oli juttu pikkuvauvasta, joka oli tippunut autosta ja kuollut sitten bussin alle. Melindan ikäinen tyttö. Oli pakko käydä lehti ostamassa. Viimeiseen asti uskoin ja toivoin että se on ollut joku onnettomuus, että auto on ollut paikallaan ja lapsi leikkinyt siellä tai jotain, mutta ei, taas kerran jonkun typerän idiootin ihana pieni lapsi joutui kärsimään, kun vanhempia ei kiinnosta lapsen turvallisuus. Mietin tätä juttua koko illan, ja yöllä se tuli uniini ja nyt vielä aamullakin ahdistaa.

Luin uutisen vielä uudelleen. Kyllä, auto oli ollut liikkeessä. Ihmetellään miten takaovi on päässytkin aukeamaan. Mun mielestä aivan tarpeetonta edes pähkiä tuollaista, jos lapsi on oikein kiinni turvakaukalossa/istuimessa, ei ole mitenkään mahdollista päästä siitä tippumaan, vaikka miten ovet aukeaisi.

Mulla on hyvin jyrkkä kanta näihin autoasioihin. Lapsia ei viedä metriäkään autossa ilman turvaistuinta, piste. Joku aika sitten olen käynyt kaksi keskustelua aiheesta, ilmaisten kantani hyvin selvästi. Ensimmäinen vastapuoli ei kai edes tajunnut, miten typerältä kuulosti sanoessaan, että "no, en mä tiiä, oon mä välillä ottanu tytön mukaan sylissä, kun en oo jaksanu hakea kaukaloa". EN OLE JAKSANUT HAKEA KAUKALOA. Siis voi vittu oikeasti, toivottavasti luet tämän ja häpeät. Toinen äiti kertoi, että lapsensa on naapurin matkassa käymässä kaupassa. Ihmettelin miten kaikki mahtuu autoon, kun lapsia oli mukana enemmän kuin autossa istuimia. "No, eihän se nyt niin pitkä matka ole, se nyt niin kovasti halus mukaan". Niin pistää vihaksi. Miten voi aikuinen ihminen olla noin tyhmä, välinpitämätön ja huolimaton????? Oma lapsi kyseessä, eikä välitetä yhtään. Pitäs vetää turpiin ja kunnolla.

Kukaan ei takuulla ansaitse kokea lapsensa kuolemaa, mutta en kyllä kykene tuntemaan kovin suurta sympatiaa vanhempia kohtaan, jotka itse, omalla toiminnallaan aiheuttavat lapsen kuoleman. Kärsikööt.

Kiitos, helpotti.

Miksi

niitä osta-saumuri-nyt-halvalla-meiltä -mainoksia ei koskaan silloin ole missään, kun tarttis saada saumuri? Kuulemma ne yritykset on puoliksi ihan huuhaata, niillä ei koskaan oikeasti ole vitosen ompelukoneita vaan se on vaan sisäänheittotaktiikka, mutta ei se mitään, mä haluisin nyt sellaisen alle 400e saumurin.... Vaikka onhan tonne jouluun vielä aikaa. Mutta parempi on ajoissa aloittaa etsintä, jos vaikka sais etukäteislahjan....

Hattuja lapsille


lanka: Novita Samos Lollipop
malli: oma
puikot: jotain 4-5 väliltä
Sarjassamme uudista ja muodista: otetaan 1kpl kesähattuja. Poimitaan silmukat, tehdään lieri. Tehdään korvaläpät ja nyöri. Voila, we have a syyshattu. Lisätään kypärämyssy, ja meillä on talvipipa.


lanka: 7veljestä Raita
malli: oma
puikot: 3,5mm
Jocsun kissapipo. Tähän on vielä pompuloilla varustetut piuhat odottelemassa kiinnitystä, ja ehkä ompelen noita korvia vähän muotoonsa. Samaa sarjaa on myös tumput, vielä pitäs kaulaliina tai vaztaava tehdä.


lanka: Novita Pop
malli: oma
puikot: 5mm
Jocsun hiippahattu. Pompula sai suuren suosion :D


lanka: Novita Teddy
malli: oma
puikot: 6mm
Tuli kyllä ihan kelvottomia kuvia. Näistä ei oikein nyt saa ideaa, täytyy näpsiä parempia kunhan ulkona tulisi valoisaa. Hatussa siis on ikäänkuin sarvet molemmilla puolilla päätä, ja niistä roikkuu isot pompulat, mitkä heiluu hauskasti kun typy liikkuu. Kiinnitysnauhat on senverran leveät, että käyvät kaulaliinasta myös. Ihana pipo! Melinda rakastui tähän syvästi, ja alkaa heti kirkumaan jos otan pipon päästä pois :)


Tässä vielä yksi kuva, mistä pompulat näkyy vähän paremmin.

Kirjakatsaus

Tässä pieni läpileikkaus tämänhetkisestä kirjapinostani. Viime torstaina tuli muutama kirja lisää, mm. Erika Knightin Simply knits for little cherubs, mutta katsellaan niitä seuraavana tylsänä viikonloppuna. Kiitos vaan Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastoille!


Rowanin Denim People. Kiva kirja, ja jos olisin paremmassa rahatilanteessa ostaisin. Mutta käytännössä en lähde kyllä varmaan mitään näistä ainakaan lähiaikoina toteuttamaan.


Tätä minen oikein ymmärrä. Jos denimlanka kerran värjää ihan hirmusti, miten voidaan tehdä kukkia sinisellä valkoiseen?














Taattua Debbie Blissiä.




Tässä kuvassa on kuulema myös hattu, ja sille on ohjekin, mutta anteeks nyt vaan, minen kyllä löydä. Muutenkin ärsyttää tämä nykytyyli tehdä vain kivoja kuvia, viis siitä näkyykö neule ollenkaan.

Ja lisää piisaa

Ajattelin pistää postin pariin osaan ettei tule kahden nälkävuoden mittainen :D


Huovutuskirjoja on nyt markkinoilla paljon, kirjastollakin muutamia. Ja mulla on niistä kaksi tällä hetkellä ;)


Ihana kuva, hauskoja pieniä palloja.


Nää on jonglööripallot. Varmaan pakko tehdä.


Hauska, jalkapallon päällä huovutettu malja.


Tämä oli kiva idea; neulottiin ja huovutettiin kangas, ja siitä ommeltiin takki. Siis ensin mallitilkun kanssa lasketaan kuin pal tarvitaan kangasta ja sit vaan suit sait. Mutta ei tietenkään sovellu niille jotka ei tykkää ompelukoneista. Mä jotenkin tykästyin tähän ajatukseen. Sais ainakin oikean kokoisia vaatteita.


Joku sanoi että kumpparin päälle on vaikea huovuttaa, kun villa valuu huovutettaessa pois päältä. Mutta tällaisista suurista levyistä se varmaan käy kätevämmin?


Tätä kirjaa kun luki tuli tunne että painuttiin jonnekin kymmenien vuosien taa, mutta taisi tämä olla 90-luvun puolelta kuitenkin.










Tästä tulee mieleen Annen tarinatakki.


Tämä aikuisenkokoisena voisi olla täydellinen palmikkovillatakki, jollaista haikaillaan muun muassa Lauran pipoblogissa.


Söötti. Mä itse tykkään kyllä näistä korvajutuista, ja meidänkin muksujen joka toisessa pipossa on korvat, mutta tavallaan en kyllä tajua tätä trendiä. Miksi haluamme laittaa lapsillemme kissankorvat? Kai se on jotenkin söpöä, en tiedä, mutta korvia saa olla niin kauan ku minä saan päättää...

Tällaista tällä erää. Nyt lähden toipumaan sirkusreissusta, ihan puhki. Mutta kivaa oli!